Lue keskustelun säännöt.
Kaksoistutkinnon hyvät ja huonot puolet?!
Kommentit (15)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisin huonona puolena sitä, että kaksoistutkintoa suorittavan keskittyminen ylioppilaskirjoituksiin saattaa vaikeutua, kun on myös ammattitutkinto suoritettavana. Toisaalta, jos ei näe tarvitsevansa korkeita yo-tutkintoarvosanoja, voi opiskella itselle kiinnostavimpia aineita ilman suuria suorituspaineita, ja saada sekä yleissivistystä että ammatillisen koulutuksen neljässä vuodessa. Voi olla antoisa elämänvaihe.
Hyvä puoli oppii paljosta vähän. Huono puoli oppii paljosta vähän mutta ei opi mitään kunnolla että pärjäisi sillä tietotaidolla työelämässä. Tai ainakin näin on ollut aloilla millä itse olen työskennellyt
Kaksoitutkintolainen saa rusinat pullasta, lukion mukavat jutut vanhat, abiristeily ja hyvän porukan joiden kanssa opiskelee. Lisäksi myös kesätöitä amiksen alalta, joten jatko-opintojen aikana on hommia myöskin tarjolla mukavasti. Tiedän kaksi kaveriani jotka pääsivät KT- papereillaan suoraan yliopistoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enemmän on huonoja puolia. Ei saa hyviä lukiopapereita, ylioppilaskirjoituksiin ei ehdi keskittyä kunnolla. Menee varmasti ainakin neljä vuotta.
Mieluummin tekisin ensin kunnolla lukion, ja jos sitten oikeasti haluaisi sen amisammatin, niin sen sitten siihen perään, ilman lukioaineita se menee parissa vuodessa. Mutta en kyllä ymmärrä miksi joku haluaisi amiksen, eikä lähtisi korkeakouluun tai yliopistoon, missä saa paremman koulutuksen.
Varmaan köyhälle ihan hyvä, jos joutuu kuitenkin yliopistoaikana olemaan töissä, niin on sitten jo ammatti ja voi päästä tekemään paremmin palkattuja amistöitä, eikä tarvitse välttämättä tehdä hanttihommia. Ehkä? Siis jos nyt edes saa töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Periaatteessahan se on paras vaihtoehto. Meidän lapselle sitä ei valittu, koska oppimisen mahdollisuudet ovat käytännössä heikot. Oppitunteja vähän, kaverit lusmuilee mikä vaikuttaa yleiseen motivaatioon, opettajia ei jaksa kiinnostaa, päihteitä tarjolla, pitkä koulumatka jne. Helpompaa oli valita lähin lukio, jossa oli hyvä oppimisen tuki, ja täyspäiset koulukaverit.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä puoli oppii paljosta vähän. Huono puoli oppii paljosta vähän mutta ei opi mitään kunnolla että pärjäisi sillä tietotaidolla työelämässä. Tai ainakin näin on ollut aloilla millä itse olen työskennellyt
Ei tämä pidä paikkaansa. Oma lapsesi suoritti kaksoistutkinnon ja tärkein motiivi oli vanhojentansseihin pääsy. Ylioppilastodistus oli sen mukainen. Hän aikoi pitää välivuoden ennen kuin hakee yliopistoon, mutta pääsi vakituiseen työhön jo samana syksynä. Nyt niitä välivuosia on jo yli 10, oma asunto ja auto hankittuna omilla ansioilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Enemmän on huonoja puolia. Ei saa hyviä lukiopapereita, ylioppilaskirjoituksiin ei ehdi keskittyä kunnolla. Menee varmasti ainakin neljä vuotta.
Mieluummin tekisin ensin kunnolla lukion, ja jos sitten oikeasti haluaisi sen amisammatin, niin sen sitten siihen perään, ilman lukioaineita se menee parissa vuodessa. Mutta en kyllä ymmärrä miksi joku haluaisi amiksen, eikä lähtisi korkeakouluun tai yliopistoon, missä saa paremman koulutuksen.
On olemassa ihmisiä, jotka haluavat tehdä jotain näkyvää työtä käsillään. Ei kaikkia kiinnosta tutkimus, suunnittelu ja muut yliopistotutkintoa vaativat työt. Ilman asentajia olisimme hukassa, mutta ilman taiteen, folkloristiikan, naistutkimuksen ja monen muun alan maistereita pärjäämme vallan hyvin.
En ole oikein koskaan päässyt perille siitä että mitä järkeä kun sillä ammattikoulun todistuksellakin on täysin pätevä hakemaan vaikka yliopistoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseäni harmittaa kun en aikoinaan ottanut selvää kaksoistutkinnosta. Se olisi omalla kohdallani ollut paras vaihtoehto. Se oli silloin siis "uusi juttu", ainakin meillä 2000-luvun alkupuolella.
Suoritin siis lukion ja menin sen jälkeen amikseen. Tavallaan heitin siinä vuosia hukkaan. Halusin lukioon koska olen tiedonjanoinen ja pärjäsin siellä ihan hyvin. Mutta työminäni on tekevä.
Kaksoistutkintolaiset ovat yleensä motivoituneempia opiskelemaan myös siellä amiksen puolella, kuin amislaiset. Lukiolaisethan siis tulevat omana ryhmään sinne amisluokan sekaan.
En siis olisi huolissani siitä, että kaksi koulua vedetään pintapuolisesti. Toki se riippuu oppilaasta. Paljon siinä on työtä ja tekemistä, joten opiskelijan on oltava motivoitunut ja osattava pitää ohjat käsissään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän on huonoja puolia. Ei saa hyviä lukiopapereita, ylioppilaskirjoituksiin ei ehdi keskittyä kunnolla. Menee varmasti ainakin neljä vuotta.
Mieluummin tekisin ensin kunnolla lukion, ja jos sitten oikeasti haluaisi sen amisammatin, niin sen sitten siihen perään, ilman lukioaineita se menee parissa vuodessa. Mutta en kyllä ymmärrä miksi joku haluaisi amiksen, eikä lähtisi korkeakouluun tai yliopistoon, missä saa paremman koulutuksen.
On olemassa ihmisiä, jotka haluavat tehdä jotain näkyvää työtä käsillään. Ei kaikkia kiinnosta tutkimus, suunnittelu ja muut yliopistotutkintoa vaativat työt. Ilman asentajia olisimme hukassa, mutta ilman taiteen, folkloristiikan, naistutkimuksen ja monen muun alan maistereita pärjäämme vallan hyvin.
Sitten taas toisaalta se taiteen tai folkloristiikan maisteri saattaa olla käsistään selvästi taitavampi kuin asentaja ja elättää itsensä kätensä työllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaksoistutkinnon hyvänä puolena on se, että saa ammatin, eikä tarvitse lukion "turhia" aineita opiskella, vaan ainoastaan niitä kirjoitettavia.
Sitttenhän on olemassa vielä kolmoistutkinto, missä suoritetaan lukion oppimäärä noiden lisäksi.
Siis tuplamaisteri? Tuplatohtori?