Olen 43 vuotias ja odotan esikoista. Mies on 51. Onko epärealistista haaveilla, että saisimme vielä kaksi lasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mainittakoon vielä, että niin kuin varmasti tiedät, autismia tms ei voi sikiötesteissä havaita, ja nimenomaan isän vanhempi ikä on riskitekijänä siihen.

Ei silläkään ole niin väliä kunhan saadaan vielä useampi. Minulla on pienikriisi ja haluan toteuttaa tämän. Kiitos kannustavista.

Ap

Jos käy niin, että jo ensimmäinen lapsi on jo "vaativa", valvottaa paljon ja muuta, niin ei sitten kannata tänne palstalle valittaa, kun on raskasta, eikä yhteiskunta auta.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se voi olla mahdollista.  Saivathan Atte ja Leila kalevakin kolme lasta peräjälkeen site, että roiva oli viimeisen syntyessä 48v. Katso nut kuitenkin tämä raskaus ja synnytys ensin, miten jakssat valvoa, miten selviätte pikkulapsiarjesta ym. 

He saivat ne lapset kuitenkin avustettuina hedelmöityshoidolla, ei noin vaan "luomuna".

Ei tänne kannata postata ap:n kaltaisia aloituksia. Se on nähty ennenkin.

Tuossa iässä ei kannata lskea sen varaan, että hedelmöittyminen käy ihan tuosta vaan.

Kuinka nopeasti esikoista yritettiin? Jos tulit raskaaksi nopeasti, todennäköisesti ainankin toinen lapsi onnistuu melko heti perään. Minä olen syntynyt äidin ollessa 43 v ja sisareni vuotta myöhemmin. Äiti tuli vahingossa raskaaksi vielä 53-vuotiaana, mutta se raskaus (osittain rypäleraskaus) keskeytettiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, olikos tämä raskaus vaivaton saada alkuun? Olet ensisynnyttäjäksi vanha, ja riskit kasvavat koko ajan, kun ikää tulee lisää. Ovulaatio ei välttämättä tule joka kuukausi. Miehesi on myös iäkäs. Teillä on suurempi riski saada down-lapsi kuin nuoremmilla.

Näillä spekseillä sanoisin, että kolme on aika epärealistinen luku. Onnea tähän odotukseen kuitenkin.

Down riski alkaa kasvamaan jo 25 vuotiaana.

sen saa selville ajoissa

Älä pidä pitkää taukoa vaan pian yritystä synnytyksen jälkeen. Hyvinkin mahdollista ainakin toinen lapsi saada. Juuri edellisen raskauden jälkeen elimistö on valmiina.

Vierailija kirjoitti:

Eli olisit 50 kun lapsi menee kouluun. Oma äitini on jo 84 kun itse täytän sen. Suuri henkinen taakka. Sitäkö haluat mahdollisille lapsillesi?

Minä olin 52 kun lapsi aloitti kolun. Mitä kummallista tuossa on?

Sama aloitus ollut aiemminkin. Miksi toistat itseäsi?

45- vuotiaana sain vauvan. Rauhallinen lapsi joka ei valvottanut öisin. Vaihdevuodet minulla ovat menneet huomaamatta. Ei tarvitse aina kauhukuvia maalailla. Sain lapsia nuorempanakin enkä ole koskaan ymmärtänyt miksi vauva- aika olisi hirvittävän raskasta.

Mikään ei ole mahdonta. 

Onnea teidän elämään. Ole kiitollinen tästä tulevasta.

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäisiä ihmisiä täällä on kirjoittelemassa? Ihmettelen vaan, että 43-vuotiasta pidetään liian vanhana äidiksi. Ihminen on parhaassa iässä juuri nelikymppisenä ja yhä enemmän on sen ikäisiä ensisynnyttäjiä. Paljon nuoremmatkin ihmiset voivat uupua tai sairastua. Nelikymppinen ihminen kuitenkin tietää mitä elämältään haluaa ja tuntee rajansa. Onnittelut ap:lle raskauden johdosta!

Minä täytän pian 43, olen nainen ja olen todella väsynyt kolme lasta saatuani. Isoin on jo teini, pieninkin osaa jo itse tehdä aika monta asiaa, vaikkei vielä olekaan koulussa. Nyt on onneksi alkanut helpottaa, kun pikkulapsivaihe alkaa olla ohi.

Jos on täysin terve ja hyvässä kunnossa, tämänikäinen nainen on vielä ihan ok saamaan lapsen, mutta kroppa voi yllättää ikävällä tavalla. Voihan se yllättää nuorenakin, mutta mitä vanhempi on, sitä todennäköisempää se on. Nuorena jaksaa valvoa paremmin kuin vanhempana, joten siksi olisi kätevintä saada lapset nuorena eikä vasta nelikymppisenä.

Ap:lle toivotan onnea (kuten toivotin jo aiemmassa viestissäni)!

Jos ei haittaa downlapsia kaitsea loppu elämää.

Vierailija kirjoitti:

Lähipiirissäni on pariskunta, jossa nainen oli lasten syntyessä 40, 41 ja 42. Siis tosi tiheään syntyi kolme tervettä lasta. Ovat jo aikuisia. 

Mä en olisi jaksanut tuollaisia ikäeroja nuorenakaan, huonouninen kun olen. Toiseksi, ei mulla tullut ovulaatiotakaan ennen kuin vasta esikoisen ollessa reilun vuoden, joten ei olisi ollut mitään mahdollisuutta saada toista lasta vuoden päästä ensimmäisestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäisiä ihmisiä täällä on kirjoittelemassa? Ihmettelen vaan, että 43-vuotiasta pidetään liian vanhana äidiksi. Ihminen on parhaassa iässä juuri nelikymppisenä ja yhä enemmän on sen ikäisiä ensisynnyttäjiä. Paljon nuoremmatkin ihmiset voivat uupua tai sairastua. Nelikymppinen ihminen kuitenkin tietää mitä elämältään haluaa ja tuntee rajansa. Onnittelut ap:lle raskauden johdosta!

Parhaassa iässä mihin? Ei ainakasn lastentekoon. Sitä ei voi ymmärtää millainen "romahdus" naisella tulee energiatasoon n 47v, ikääntyy yhtäkkisesti. Näin kävi minulla ja monilla ystävilläni. Onneksi lapset oli isot silloin. 

Olkoon vaan paljon 4-kymppisiä ensisynnyttäjiä, se ei muuta biologisia tosiasioita. Ja entäs toi ukko? Ei tule jaksamaan lastenhoitoa. Yksi tällainen N43 ja M52 pari teki väkisten yhteisen lapsen, eikä se pappa jaksa enää mitään.

Mulla se romahdus tuli jo noin 40-vuotiaana, kun esivaihdevuodet alkoivat. Se vaikuttaa todella paljon koko elämään, enkä missään tapauksessa enää haluaisi yhtään lasta, vaikka lapset ihania ovatkin ja aikanaan nautin jokaisen lapseni vauva-ajasta.

Sanoisin, että odota nyt ensin sen esikoisen syntymää ja katsele miten jaksat vauva-arkea, ennen kuin jo etukäteen päätät, että heti perään kaksi lisää...

On

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli kolme lasta ja tuli ero. Hoidin kaikki yksin ja olin kuolla uupumukseen. Kolme lasta on valtava riski. 

Anoppini jäi leskeksi 37-vuotiaana ja sitä myöten sitten yksinhuoltajaksi kolmelle pienelle lapselle. Kyllä oli kuulkaa rankat ruuhkavuodet. Kannattaa miettiä lapsiluku aina niin että jaksaa varmuudella kasvattaa sen / ne yksinkin.

Tai sitten tekee lapsia isommalla ikäerolla. Tämä toimi meillä.

Up

Vierailija kirjoitti:

Usein +40 lapsen hankintaa kauhistelevat sellaiset ihmiset, jotka ovat jo itse ryvettyneet lapsirumbassa parhaina 20-40 vuosinaan. Ovat taloudellisessa paineessa kuskanneet lapsia harrastuksissa uuvuksiin asti ja sitten tällä tarinalla yrittävät lannistaa myöhemmin lapsia haluavia, että ei kannata. Yli nelikymppisenä voi olla omat höyryt jo päästeltynä taloudellisesti vakaana erittäin hyvä tilanne saada lapsia, jos niitä suodaan. Hienoa, että aloittaja haaveilee useammasta lapsesta. Kiitollisena vaan unelmaa kohti.

Minulla ei ollut taloudellisia ongelmia, koska miehellä oli hyväpalkkainen työ. Emme myöskään ole kuskailleet kaikkia lapsia harrastuksiin yhtä aikaa, vaan vain osa lapsista on harrastanut ja hekin maltillisesti, jos ollenkaan. Silti pikkulapsiarki oli minusta uuvuttavaa. Kannattaa ottaa huomioon, että lapsi ei välttämättä nuku silloin, kun vanhempi haluaa, joten vanhempi ei itsekään ehkä saa täysiä tai ehjiä yöunia. Univelka taas vaikuttaa ihan kaikkeen.