En aio kertoa tyttärelleni että hän on kaunis. En halua hänen identiteettiään rakentuvan ulkonäön varaan.

Tyttäreni on nyt 4 vuotias. Hän on muiden mielestä "ihana", "suloinen", "pieni prinsessa". Mutta minä en sano sitä hänelle.

En halua opettaa häntä ajattelemaan, että hänen arvonsa on hänen ulkonäössään. Kehun hänen uteliaisuuttaan, rohkeuttaan ja tapaa leikkiä muiden kanssa. Mutta en sano, että hän on kaunis.

Kun ystäväni kuuli tästä, hän suuttui. Sanoi, että lapsi tarvitsee myös kehuja ulkonäöstä. Että muuten "maailma sanoo hänen olevan ruma".

Minä sanon: jos maailma määrittelee tyttöni kauneuden kautta, niin jonkun on rikottava kaava.