Lue keskustelun säännöt.
En aio kertoa tyttärelleni että hän on kaunis. En halua hänen identiteettiään rakentuvan ulkonäön varaan.
26.03.2025 |
Tyttäreni on nyt 4 vuotias. Hän on muiden mielestä "ihana", "suloinen", "pieni prinsessa". Mutta minä en sano sitä hänelle.
En halua opettaa häntä ajattelemaan, että hänen arvonsa on hänen ulkonäössään. Kehun hänen uteliaisuuttaan, rohkeuttaan ja tapaa leikkiä muiden kanssa. Mutta en sano, että hän on kaunis.
Kun ystäväni kuuli tästä, hän suuttui. Sanoi, että lapsi tarvitsee myös kehuja ulkonäöstä. Että muuten "maailma sanoo hänen olevan ruma".
Minä sanon: jos maailma määrittelee tyttöni kauneuden kautta, niin jonkun on rikottava kaava.
Kommentit (101)
Kuinka moni hokee 4 v tai vanhemmalle pojalleen, että oot kyllä komea tai hyvännäköinen? En ainakaan minä, kyllä kehut keskittyvät muihin osa-alueisiin kuten oot ihana jne...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan KAIKESTA saa kehua. Eihän hän ole rakentamassa itsetuntoa ulkonäön varaan jos kehut yhtälailla muustakin. Tuota en todellakaan tajua. Kehun lastani ihanaksi, rakkaaksi, sanon että rakastan. Jos joku sanoo häntä kiusallaan rumaksi niin etkö sano mitään?? Tottakai tyttöäni kehun kauniiksi siinä missä kehun muistakin asioista ja sanon että on tärkeä ja rakastan. Överiksi menee tuo ja kaikki överit on pahasta. Järki päähän, ei ulkonäkö ole kuin ulkonäkö.
Ei tietenkään se, ettei nosta itse lapsensa ulkonäköä huomion keskipisteeksi, tarkoita sitä, että muut saisivat sitä tehdä. Etenkään mitään solvauksia ei tarvitse kenenkään kuunnella ja silloin saa ja pitää puolustautua.
Kaikki tyttölapset on nelivuotiana kauniita . Ulkonäkö voi muuttua paljonkin ennen aikuisuutta.
Ehkei sitä asiaa tarvitse neljävuotiaalle vielä kauheasti pohtia. Jossain vaiheessa on kuitenkin syytä kertoa lapselle, jos hän on huomiotaherättävän kaunis. Ja kertoa, minkälaisia ongelmia siitä voi seurata ja millä lailla se on syytä itse ottaa huomioon. Jotkut ihmiset voivat kohdella muita paremmin, joskus liiankin hyvin. Toiset taas voivat kohdella erittäinkin huonosti.
Kyllä hän sitten teininä tulee kuulemaan sitä kaikkialta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep. Kaikki nyky yhteiskunnan ongelmat johtuu siitä että joka toinen nainen luulee olevansa joku instagram kaunotar.
Luulen että naiset pääasiassa pitävät itseään ei-niin-kauniina kuin kauniina. Tämä on isompi ongelma.
Eipä se kuitenkaan estä heitä vetämään vain top 1% miehiä oikealle tinderissä, ihan niin kuin olisivat jotain supermissejä itse.
Uli-uli. Haaveitteni nainen ei kiinnostu minusta - alan vihata ja haukkua kaikkia naisia!
Käypä ensin peruskoulu uudestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi lapsistani on hyvin kaunis (nyt jo aikuinen ja saa kyllä kuulla siitä). En ole mitenkään kertonut sitä hänelle, miksi olisin?
Omat vanhempani eivät koskaan kehuneet minua kauniiksi. Kehuivat kyllä muiden sukulaisten tyttöjä. Eli jos et kehu omaasi, älä myöskään kehu sitten muita lapsia tai teinejä. Se jättää kyllä arvet. Vasta keski-ikäisenä tajusin etten ole, enkä ole ollut koskaan ollut, ruma vaan ihan nätti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jaa, kasvatat hänet 70-luvun malliin ja romutat itsetunnon. Hän ei tule koskaan uskomaan kenenkään kehuja vaan tulkitsee ne vttuiluna. Eihän hän voi olla edes perusnätti, koska jos olisi, olisi maailman tärkein henkilö, oma äiti, sanonut niin edes joskus.
Et taida ymmärtää lukemaasi. Aloittaja kertoi, että "Kehun hänen uteliaisuuttaan, rohkeuttaan ja tapaa leikkiä muiden kanssa. Mutta en sano, että hän on kaunis." Eihän se tarkoita, ettei hän kehu lastaan mistään.
Lapselle voi sanoa, että hän on nätti tai kaunis tilanteessa, jossa se on sopivaa. Näkee, että toinen on panostanut esim. koulun diskoon (onko sellaisia enää edes, en tiedä). Muutoin, kuten joku täällä asian mainitsi, ulkonäöstä kehuminen on yksi muiden joukossa, ja aloittaja kyllä kehuu lastaan muista hyvinkin tärkeistä ominaisuuksista, jotka kantavat ulkonäköä pidemmälle elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Yksi lapsistani on hyvin kaunis (nyt jo aikuinen ja saa kyllä kuulla siitä). En ole mitenkään kertonut sitä hänelle, miksi olisin?
Tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei lastaan kehu, niin silloin lastaan vihaa. Kyllä lapsi aikuisena muistaa ja ahdistuu, äiti ei koskaan halannut, ei kehunut, eikä lohduttanut. Sitten vuosia terapiassa koska itsellä on niin surkea kuva itsestä.
Mutta ei masennuta ap:n vuoksi. Tämä on taas Ilta-Sanomien toimittajan aloittama ketju jotta lehteen saadaan palstan täytettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep. Kaikki nyky yhteiskunnan ongelmat johtuu siitä että joka toinen nainen luulee olevansa joku instagram kaunotar.
Luulen että naiset pääasiassa pitävät itseään ei-niin-kauniina kuin kauniina. Tämä on isompi ongelma.
Eipä se kuitenkaan estä heitä vetämään vain top 1% miehiä oikealle tinderissä, ihan niin kuin olisivat jotain supermissejä itse.
Sepä taas ei haittaa minua pätkääkään, jos jollekin uliulille tulee paha mieli siitä, että tunnen itseni upeaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua ei sanottu koskaan kauniiksi, nätiksi tai ihanaksi. Minulla ei ole mitään muistikuvaa lapsuudesta tai nuoruudesta siitä, että olisin ollut millään tavalla ihastuttava tai rakastettava. Siitä seurasi se, että kun sain positiivista palautetta ulkonäöstäni nuoruudessa, niin sillä oli aivan liian iso vaikutus minuun suhteessa miehiin.
Joten olen muistanut kertoa tyttärelleni usein miten ihana ja kaunis hän on.
Ok sun lapsi, sun valinta. Yhdenlainen ihmiskoe tuokin. Tule 20 vuoden päästä kertomaan kuinka kävi.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tyttölapset on nelivuotiana kauniita . Ulkonäkö voi muuttua paljonkin ennen aikuisuutta.
Ei kaikki nelivuotiaat tyttölapset ole kauniita. Todella huomiotaherättävän kaunis tyttölapsi on useimmiten hyvännäköinen aikuisenakin.
Olen sanonut lapsille että he ovat ihania, söpöjä ja rakkaita. Mutta en koskaan ole sanonut että he ovat kauniita. En usko turmelleeni heidän minäkuvaansa.
Minulla on nyt jo aikuinen tytär, joka on sekä kaunis että rohkea, peräänantamaton, sitkeä, älykäs että luova. Annan hänelle palautetta kaikista em ominaisuuksia, painottaen kuitenkin muita kuin ulkonäköä. Hänestä on kasvanut nainen, joka on upea, näyttävä ns rotunainen laittautuessaan, mutta ihminen jolle ulkonäkö ei näyttele mitään suurta osaa elämmässä. Nainen, joka on upea meikattuna pikkumustassa, mutta kokee olevansa seksikkäimmillään armeijan uniformussa hiukset nutturalla mutta ryhti sotilaallisena eikä häntä haittaa tulla valokuvatuksi valtakunnan mediaan kumppareissa ja tallivaatteissa.
Kauneus on katsojan silmässä ja kumpuaa sisältä, luonteesta. Opeta se hänelle ja kehu häntä myös kauniiksi ja ihanaksi muiden ominaisuuksiensa ohella.
No tämähän se olisi.