Pääsetkö kaikkiin lastesi vanhempainiltoihin?

Samoin säälin niitä lapsia, joiden vanhemmat eivät käy vanhempainilloissa. Itse ainakin haluan tuntea lasteni luokkakavereiden lisäksi näiden vanhemmat, ja arvostan sitä, että myös omat vanhempani olivat aikanaan kiinnostuneita muustakin kuin kotiin kantamistani koenumeroista.

Vierailija:

(Sama muuten koski kaikenmaailman harrastusten esityksiä ja tapahtumia. En minä heitä joka ikiseen tapahtumaan kaivannut.)

samaa paskaa jauhetaan vuodesta toiseen.

ne hyvissä ajoin etukäteen, pyydän ko. päivän vapaaksi.

Vanhin lapsi 12 vuotta ja kaikkiin päiväkodin, koulun, muskarin, jne vanhempainiltaan on päässyt ainakin toinen mutta useimmiten molemmat vanhemmat. Tiedän säännölliset asiat jo etukäteen, mutta joskus on aina jotain ajankohtaistakin. Olen oikeasti kiinnostunut myös näkemään, millaisia lasteni kaverien vanhemmat ovat, jos vaan vaivautuisivat paikalle. Osanotto on aina hyvin niukka.

tuli vaan mieleen, että miten sitä jostain monen sadan kilometrin pääsäkin pääsee, eiväthän kaikki asu edes samassa kaupungissa.

No meillä oli taas sellainen tavallinen tilanne, että mies töissä ja pienemmät lapsen sairaana. ap

Harrastusten vanhempain illat ymmärrän, jos ei into riitä niihin, mutta ettei mennä koulun vanhempain vartteihin... Tajuatteko, miten tuo vaikuttaa teidän lasten koulumotivaatioon tai ylipäätään lapseen, kun vanhemmat eivät ole kiinnostuneita heidän tärkeimmästä työstään eli koulunkäynnistä.



Pöyristyttävää!

niitähän voi toki sairastumisen vuoksi siirtää. ap

Nuo harrastusten vanhempainillat ymmärrän oikein hyvin, ettei sinne pääse. Meidän lapset ei kyllä tosin harrasta ilmeisesti niin korkeatasoisia juttuja, että niissä järjestettäisiin vanhempainiltoja. Koulun vanhempain vartteihin kyllä on mentävä, vaikka samaa joka vuosi jauhettaisiinkin. Sehän on hyvä juttu, jos lapsella menee hyvin. En mä odota siltä opelta mitään akrobaattiesityksiä tai jotain erikoista, että olis varmasti erilainen tapaaminen kuin edellisellä kerralla.



Meillä lapset sitäpaitsi kyselee aina kauheesti, mitä siellä vartissa juteltiin ja se on heille tärkeää, että olemme kiinnostuneita ja tiedämme, miten heillä menee ja nimenomaan, että kuulemme sen opettajalta.

En kyllä usko, että lapselle on koulumotivaation kannalta ratkaisevaa käykö vanhemmat joka ikisessä vanhempainillassa vai eivät. Itselläni oli tosi kova motivaatio ja koin, että vanhempani olivat kiinnostuneita ja tukevia koulunkäynnissäni. He jättivät varmaan puolet vanhempainilloista varsinkin vähän vanhempana väliin, kun siellä ei kuulemma ollut mitään olennaista. Enkä minä kyllä nähnyt mitään iloa siitä olivatko he siellä vai eivät, ihan sama oli siis minulle. Minähän sitä koulua kävin. Jotkut lapset varmaan kokevat toisin.



t. peruskoulun todistus keskiarvo 9,6

Hoitolasten vanhemmat eivät koskaan hae ajoissa lapsiaan. Eivät jousta vaikka odottavat minun joustan harva se viikko. Törkimyksiä!

Vaan siitä, että siellä tutustuu lapsensa elämään vaikuttaviin ihmisiin: opettajiin ja muiden lasten vanhempiin.

Jos se ei kiinnosta sen vertaa, että viitsii hinata perseensä sohvan pohjalta ylös parina iltana vuodessa, niin se kertoo ylipäänsä vanhempien motivaatiosta osallistua ja paneutua lapsensa elämään.

Vierailija:

En kyllä usko, että lapselle on koulumotivaation kannalta ratkaisevaa käykö vanhemmat joka ikisessä vanhempainillassa vai eivät. Itselläni oli tosi kova motivaatio ja koin, että vanhempani olivat kiinnostuneita ja tukevia koulunkäynnissäni. He jättivät varmaan puolet vanhempainilloista varsinkin vähän vanhempana väliin, kun siellä ei kuulemma ollut mitään olennaista. Enkä minä kyllä nähnyt mitään iloa siitä olivatko he siellä vai eivät, ihan sama oli siis minulle. Minähän sitä koulua kävin. Jotkut lapset varmaan kokevat toisin.

t. peruskoulun todistus keskiarvo 9,6

Vierailija:

Jos se ei kiinnosta sen vertaa, että viitsii hinata perseensä sohvan pohjalta ylös parina iltana vuodessa, niin se kertoo ylipäänsä vanhempien motivaatiosta osallistua ja paneutua lapsensa elämään.

Minulle oli lapsena kyllä paljon tärkeämpää, että vanhempani olivat paneutumassa minun ja sisarusteni elämään esimerkiksi leikkimällä ja vaikka juttelemassa lenkillä kanssani kuin vanhempainillassa juttelemassa luokkakavereideni vanhemmille. Mutta kukin tavallaan, minä ja vanhempani olimme onneksi samaa mieltä mikä meille oli tärkeää. Eihän kyse tosiaan ole kuin parista illasta vuodessa, mutta silti satunnaisesti valitsimme molemmat mieluummin noin. (Sama muuten koski kaikenmaailman harrastusten esityksiä ja tapahtumia. En minä heitä joka ikiseen tapahtumaan kaivannut.)

ja unohtui vielä lisätä, että monen lapsen perheessä noita vanhempainiltoja jne. tuli paljon enemmän kuin kaksi per vuosi.



t. 12