Mikä vaivaa ihmistä, jonka täytyy koko ajan

Vierailija kirjoitti:

Ehkä joku pelkää jotain, mitä vois tulla pintaan kun on hiljaista. Ihan vaan vaivaantumista, luottamuksen puutetta, negatiivisen tunnelman tiivistymistä. Kun vaan jatkaa pulputusta, sille ei jää tilaa. 

Kiitos t. ap

Vierailija kirjoitti:

Minusta pahimpia ovat ne, joilla ei oikeasti ole minkäänlaista järkevää sanottavaa ja silti suu käy koko ajan. Ei yhtään ajatella, että toiset joutuvat koko ajan kuuntelemaan ihan turhia juttuja. 

Sinun mielestäsi turhia juttuja. Toisen mielestä mukavia juttuja. Sosiaaliset taidot auttaisi vastavuoroisuuteen :) Yleensähän tuo on sosiaalisten taitojen puutetta ihmisellä, joka on muutoin sosiaalinen. Kun asiat ei kiinnosta itseä, puhutaan vain omista asioista, ettei tarvitse kuunnella muita. Ennen pitkää sellainen ihminen jää yksin, on hän sitten se ulospäin suuntautunut jatkuvasti omista asioistaan höpöttävä tai se passiivis-agressiivinen naamansa vääntelijä. Kummastakaan ei ihmeellisemmin pidetä, jolloin molemmilla tyypeillä ongelmakäytös lisääntyy. Kannattaisi opetella sosiaalisia taitoja, mihin kuuluu myös kuunteleminen, kysyminen ja jonkin itselleen sopivan asian jakaminen, esim. lounaslista, kun muut miettii syömään lähtemistä.

Kuka jaksaisi miettiä syitä pälätyksen lävitse. Kiitän luojaa hiljaa mielessäni, etten ole naimisissa suupaltin kanssa. 

Ahdistunut, ylikierroksilla, stressaantunut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekkyys. Kuvittelee olevansa niin kiinnostava henkilö, että kaikki haluaa kuunnella häntä koko ajan. Meillä on töissä tallainen, joka terro risoi kaikkia taukoja jatkuvalla puheellaan. On vanhempi henkilö ja kukaan ei kehtaa sanoa hänelle asiasta. Sitten kun muut hautautuu puhelimilleen näyttääkseen että haluavat olla hetken rauhassa, alkaa huomautella "nykyajan tavoista", kun tauoilla ei enää keskustella. Keskusteltaisiin oikein mielellään, mutta kun hänen käsityksensä keskustelusta on että hän puhuu, ja muut kuuntelee. 

Ihan oikein teille kun ette kehtaa sanoa asiasta

Ai jaaha. 😄 Oletko kuullut "se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa"? 😉

Juu, ei ollu kyse siitä. Vaan siitä, että on ihan oikein joutua kärsimään jos on noin vässykkää porukkaa. Yhet ei pysty ilmaisemaan yksinkertaista hyvinvointia parantavaa asiaa vain siks ettei kehtaa :D

Vierailija kirjoitti:

Ehkä joku pelkää jotain, mitä vois tulla pintaan kun on hiljaista. Ihan vaan vaivaantumista, luottamuksen puutetta, negatiivisen tunnelman tiivistymistä. Kun vaan jatkaa pulputusta, sille ei jää tilaa. 

Mä kanssa pelkään sitä "kiusallista hiljaisuutta". Se jotenkin ahdistaa ja siksi puhun milloin mistäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä joku pelkää jotain, mitä vois tulla pintaan kun on hiljaista. Ihan vaan vaivaantumista, luottamuksen puutetta, negatiivisen tunnelman tiivistymistä. Kun vaan jatkaa pulputusta, sille ei jää tilaa. 

Mä kanssa pelkään sitä "kiusallista hiljaisuutta". Se jotenkin ahdistaa ja siksi puhun milloin mistäkin.

Lisään vielä, että en ole siis mikään juoruilija, eli en koskaan pälpätä muiden ihmisten asioista tai elämästä. Minusta se on epäkohteliasta. Puhun työstä, säästä, tekniikasta, uutisista.. Sellaisista, mihin ihmisten on helppo osallistua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä joku pelkää jotain, mitä vois tulla pintaan kun on hiljaista. Ihan vaan vaivaantumista, luottamuksen puutetta, negatiivisen tunnelman tiivistymistä. Kun vaan jatkaa pulputusta, sille ei jää tilaa. 

Mä kanssa pelkään sitä "kiusallista hiljaisuutta". Se jotenkin ahdistaa ja siksi puhun milloin mistäkin.

Lisään vielä, että en ole siis mikään juoruilija, eli en koskaan pälpätä muiden ihmisten asioista tai elämästä. Minusta se on epäkohteliasta. Puhun työstä, säästä, tekniikasta, uutisista.. Sellaisista, mihin ihmisten on helppo osallistua.

On mulle joskus joku sanonut suoraankin, että voisitko olla hetken hiljaa.

Olen yrittänyt, mutta sitten se unohtuu ja huomaan taas puhuvani kauheasti.. 😐 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä joku pelkää jotain, mitä vois tulla pintaan kun on hiljaista. Ihan vaan vaivaantumista, luottamuksen puutetta, negatiivisen tunnelman tiivistymistä. Kun vaan jatkaa pulputusta, sille ei jää tilaa. 

Mä kanssa pelkään sitä "kiusallista hiljaisuutta". Se jotenkin ahdistaa ja siksi puhun milloin mistäkin.

Hah tuo. Puhumalla voi tosiaan väistää sen, mutta myös niin, että oppii tuntemaan sen tunteen. Itse tein siis niin, että kun tuollainen tilanne ja tunne tuli, niin päätin ottaa sen tunteen vastaan ja antaa sen olla just sellainen kuin se on. Joitain kertoja tuon toistettua sitä tunnetta ei ole enää niissä tilanteissa tullut