Onko mittarisi täynnä ihmisistä?

Oot oikeassa. Kilttejä on ehkä piilossa myös jossain kolossa, josta kurkistetaan. Vaikka kaikilla hyvät ja huonot hetket.

Hyväsydämisiä ja kilttejä on kyllä olemassa. Ja älykkäitä. Samassa paketissa. 

Yksinolo on just parasta. Ärsyttää aikuiset ihmiset, jotka eivöt kykene hetkeäkään olemaan itsekseen. Välillä joutuu vklopuiksi laittamaan puhelimenkin lentokonetilaan, että saa olla rauhassa kaikenmaailman tyhjänpäiväisiltä mitä teet?, tuu tänne ym paskalta.

En pidä itseäni enää kilttinä. Enkä ole koskaan sitä aidosti ollutkaan. Vain noudattanut kuuliaisesti sosiaalisia sääntöjä, mitä "pitää" tehdä. Mutta olenko aidosti tuntenut myötätuntoa? En. Olenko aidosti ajatellut, että ei se mitään? En vaan mielessäni kironnut "v*tun tunaria".

Tunnen yksinäisyyttä, mutta en jaksa ihmissuhteita. Eikä minua oikeastaan kiinnosta puhuminenkaan.

Miesystävä olisi kiva joku päivä saada. Sellainen samanlainen kuin minä - ei turhia puhele, letarginen, apaattinen, pirttihirmu. Mutta mistäs saat jos et jaksa edes ihmisiin tutustua? :D

Kyllä on. Varsinkin töissä selän takana puhuminen ja paskanjauhanta kyllästytti joten otin loparit. En halua oikeastaan tavata ihmisiä muita kuin veljeäni

Aika lailla. On ihan kourallinen ihmisiä, joita jaksan. 

On valtava riemu tavata ystävä,

mutta itse en pysty kolmea päivää

enempää sosialisoimaan putkeen;

minun on päästävä pois rauhaan &

hiljaisuuteen lataamaan akut.

Nykyään joka paikassa brutaalia 

julmuutta, siltä se näyttää kaikkialla,

minne katson. Käytöstavat vain katosivat.

Yksinäisyys on minulle välttämätöntä.

Näillä menen Aspergerina.

Äsken oli ketju, jossa kysyttiin

16/20 vuot. seurustelusta.

Vastaukset trolleja täynnä,

minulta ei kommentteja ko.

ketjuun. 16 on lain määräämä 

ikäraja, eikö tämä jo ole kaikkien 

tiedossa.

Ihanaa olla rauhassa itseksensä.

Ei, kyllä se on täynnä numeroita.

Ei ole. Tunnen paljon kivoja, sydämellisiä ja ihania ihmisiä. Välttelen hankalia ihmisiä. Just tänään olin vierailemassa leikkauksesta toipuvan ystäväni luona ja sen jälkeen soitin aivoinfarktista toipuvalle tädilleni pitkän puhelun.

Aina saa vain tympeää, tylyä ja ikävää kohtelua. Mitätöintiä, päällepäsmäröintiä ja suoranaista vittuilua. Etsitään vikoja ja virheitä. Mikä ihmisiä riivaa? Parempi olla yksin. 

ei