Voisiko joku kertoa todella lyhyesti mitä eroa on kunnanvaltuustolla ja aluevaltuustolla?
En nimittäin äänestänyt viimeksikään aluevaaleissa koska pidän sitä turhana byrokratiana.
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
En käytä kunnan terveyspalveluja joten miksi äänestäisin aluevaaleissa?
Voit joutua sairaalaan.
Aluevaltuuston takia terveydenhoitomaksut nousivat, diabeetikkojen hoitotarvikkeet irse maksettaviksi ja muita vastaavia jotta hyvinvointalueen johtajille ja valtuutetuille saadaan huippupalkkiot ja 6000 euroa vuodessa virkistysrahaa.
Alyevaltuustoilla, putkimiehet ja myyjät päättävät terveydenhoidosta ja sosiaalitoimesta.
Kunnilla kai vielä koulutoimi ja infra.
Vierailija kirjoitti:
En käytä kunnan terveyspalveluja joten miksi äänestäisin aluevaaleissa?
Kun kämppäsi palaa niin toivot äänestäneesi...
Kunnanvaltuustossa päätetään sinun asuinkuntasi asioista, kuten kirjasto, koulu, tieverkosto, kunnan palvelut, lenkkipolut jne.
Aluevaalit taas liittyvät julkiseen terveydenhoitoon, joka muodostuu useammasta kunnasta/kaupungista ja siellä päätetään, mistä saat hammaslääkäri palveluita tai terveyskeskus jne.
Molemmat tärkeitä ja vaikuttavat meidän jokaiseen arkeen ja elämään.
Ja äänestäminen on demokratiaa. Ja sitä pitää vaalia. Demokratia, vapaus ei nimittäin ole itsestään selviä.
Jos et äänestä, et voi myöskään arvostella.
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäisessä on mukana myös miehiä, toisessa pelkästään naisia, pääosin vanhoja.
Älä puhu paskaa.
Aluevaltuusto päättää hyvinvointialueiden asioista, eli sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastuspalveluista. Aluevaltuusto on aika uusi asia, ja sen merkitys on jäänyt monelle hämäräksi. Jatkokaudella aluevastuustojen merkitys ja demokratiakäytännöt toivottavasti vahvistuvat. Tällä hetkellä isoimpia puolueita jakavia kysymyksiä on mm. alueiden oma verotusoikeus, joka parantaisi alueiden taloutta ja estäisi lisäleikkaukset (palveluita on heikennetty läpi Suomen alueiden talousongelmien vuoksi).
Aluevaalit järjestetään samaan aikaan kuntavaalien kanssa (äänestyspäivä 13.4 + huhtikuun alussa alkava ennakkoäänestys). Niihin on erikseen liila äänestyskuori. Ehdokkaiden numerot ovat nelinumeroisia. Voit äänestää alueellasi ehdokkaita myös lähikunnista, kunhan he kuuluvat samaan hyvinvointialueeseen.
Kunnanvaltuusto taas äättää kuntaan jääneistä palveluista, joista isoimmat aihepiirit ovat sivistyspelvelut (mm. koulutus, nuorisopalvelut, kulttuuri ja liikunta) sekä kaavoitus ja rakentaminen.
T. YHn ope
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnanvaltuusto päättää asioista joka tapauksessa.
Ei todellakaan päätä hyvinvointialueiden asioista.
Välillisesti päättää esimerkiksi tonttiasioissa
No, mut siis, eikö se kunta päätä kaikkien muidenkin tonttien osalta asioista. Jos se kunta sen maan omistaa!
Vierailija kirjoitti:
En käytä kunnan terveyspalveluja joten miksi äänestäisin aluevaaleissa?
Vaikea kuvitella, kun Suomessa ei ole edes sanan varsinaisessa merkityksessä yksityistä terveydenhoitoa, koska jokainen saa palveluista Kela korvauksia, samoin lääkkeistä. Työterveydenhoidostakin yli puolet maksaa yhteiskunta/veronmaksajat. Samoin hammashoito.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai nuo kumpikaan oikeastaan tee yhtään mitään mainittavaa. Kunhan kokoustavat joutessaan.
Tuollaistahan meno johtoportaassa aina on. Johtajat eivät tee juuri mitään mutta vievät suurimman osan rahoista.
Vierailija kirjoitti:
Aluevaltuusto päättää hyvinvointialueiden asioista, eli sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastuspalveluista. Aluevaltuusto on aika uusi asia, ja sen merkitys on jäänyt monelle hämäräksi. Jatkokaudella aluevastuustojen merkitys ja demokratiakäytännöt toivottavasti vahvistuvat. Tällä hetkellä isoimpia puolueita jakavia kysymyksiä on mm. alueiden oma verotusoikeus, joka parantaisi alueiden taloutta ja estäisi lisäleikkaukset (palveluita on heikennetty läpi Suomen alueiden talousongelmien vuoksi).
Aluevaalit järjestetään samaan aikaan kuntavaalien kanssa (äänestyspäivä 13.4 + huhtikuun alussa alkava ennakkoäänestys). Niihin on erikseen liila äänestyskuori. Ehdokkaiden numerot ovat nelinumeroisia. Voit äänestää alueellasi ehdokkaita myös lähikunnista, kunhan he kuuluvat samaan hyvinvointialueeseen.
Kunnanvaltuusto taas äättää kuntaan jääneistä palveluista, joista isoimmat aihepiirit ovat sivistyspelvelut (mm. koulutus,
Ja just oli lehdessä juttua, että pelastustoimikin haluaisi oikeastaan olla valtion alaisuudessa, liittyy jotenkin siihen että pelastustoimea tarvitaan myös isoissa maan kattavissa kriisitilanteissa.
Ainakin vaalikoneissa kysymykset joko "hitostako tavis tuota tietää"
tai "ei ollenkaan minulle sopivaa vastausvaihtoehtoa"
myös edustettuna "hittoako tuo oikeastaan tarkoittaa"
Vierailija kirjoitti:
En käytä kunnan terveyspalveluja joten miksi äänestäisin aluevaaleissa?
Hyvä, ettet äänestä. Sun logiikalla siihen ei oo tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Kunta vrt sote-alue
No nyt on lyhyesti.
Vierailija kirjoitti:
Kunnan päätösvaltaan kuuluvat nykyään kaavoitus, luvitus, aluesuunnittelu maakuntakaavan sitovissa rajoissa, kunnallisten vesi- joukkoliikenne- ym. maksujen suuruus ja osin palvelujen järjestäminen, työvoimapalvelut, kirjastopalvelut, kunnan puistojen ja metsän hoito..
Aluevaltuusto on hyvinvointialueiden päättävä elin, jolle on ulkoistettu sosiaali-ja terveyspalvelut. Tämän vuoksi kannattaa ehdottomasti äänestää oman kunnan edustaja aluevaltuustoon, jortta on joku pitämässä puolia sen terveyskeskuksen puolesta, katsomassa että vanhuksiakin hoidetaan, ja että lastensuojeluakin on jne. Käytännössähän tämä tarkoittaa kumminkin sitä että "rikkaat" pikkukunnat, joilla ennen oli varaa pitää terveyskeskuksensa, menettävät ne tasapuolisuuden nimessä jos alueella muut kunnat köyhiä, tuskin sitä sinne köyhään lisätään, vaan ehkä joku kärräyspalvelu 50 km päähän SOTE-alueen toiseen päähän kaupunkiin.. Sote-uudistus on susi.
Mihin sulta unohtui kunnan hoidettavana olevat varhaiskasvatus ja koulut? Aika suppeasti kerroit kunnan asioista ylipäätään, et mainitse myöskään esim. vesilaitosta, nekin on yleensä kunnan omistamia, samoin satamat, taloyhtiöitä sun muuta löytyy paljonkin kaupunkikonsernista.
Vierailija kirjoitti:
Aluevaltuuston takia terveydenhoitomaksut nousivat, diabeetikkojen hoitotarvikkeet irse maksettaviksi ja muita vastaavia jotta hyvinvointalueen johtajille ja valtuutetuille saadaan huippupalkkiot ja 6000 euroa vuodessa virkistysrahaa.
Alyevaltuustoilla, putkimiehet ja myyjät päättävät terveydenhoidosta ja sosiaalitoimesta.
Kunnilla kai vielä koulutoimi ja infra.
Meinaatko, että terveydenhoito pelaisi ilman organisaatiota ja johtajia?
Vierailija kirjoitti:
Minua ei kunnallinen sosiaaliakkojen toiminta kiinnosta paskaakaan joten en siitä äänestä.
No ehkä kiinnostaa se millaisia tk-palveluja omassa kunnassasi tarjotaan vai viedäänkö ne kaikki muualle?
Vierailija kirjoitti:
Ei kai nuo kumpikaan oikeastaan tee yhtään mitään mainittavaa. Kunhan kokoustavat joutessaan.
Kavereille suojatyöpaikkoja. Mihin ne muuten menis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai nuo kumpikaan oikeastaan tee yhtään mitään mainittavaa. Kunhan kokoustavat joutessaan.
Tuollaistahan meno johtoportaassa aina on. Johtajat eivät tee juuri mitään mutta vievät suurimman osan rahoista.
Höpö höpö. Johtajat on erikseen, ei valtuusto ole mikään "johtoporras" kun se ei ole organisaation porras ollenkaan, vaan ylintä kansanvaltaa käyttävä elin, eli kansalaiset ovat keskuudestaan äänestäneet edustajat heitä edustamaan organisaatiossa joka hoitaa meidän kaikkien asioita.
Valtuustossa olevat ihmiset ovat tavallisia ihmisiä, heille ei makseta palkkaa, he eivät ole siellä valtuustossa töissä, vaan luottamushenkilöinä, heille maksetaan vain kokouspalkkio, ja puheenjohtaja voi saada jonkun pienen korvauksen kerran vuodessa muista kokousten ulkopuolisista velvollisuuksista joita joutuu hoitamaan.
Kunnassa ja hyvinvointialueella on myös valtuutetuista koostuva hallitus, samanlainen kuin vaikka taloyhtiössä, yrityksessä tai yhdistyksessä. Ja kunnassa ja hyvinvointialueella on valtuuston ja hallituksen lisäksi johtoryhmä, joka koostuu sitten niistä palkatuista johtajista ja päälliköistä jotka pyörittää sitä varsinaista toimintaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aluevaltuuston takia terveydenhoitomaksut nousivat, diabeetikkojen hoitotarvikkeet irse maksettaviksi ja muita vastaavia jotta hyvinvointalueen johtajille ja valtuutetuille saadaan huippupalkkiot ja 6000 euroa vuodessa virkistysrahaa.
Alyevaltuustoilla, putkimiehet ja myyjät päättävät terveydenhoidosta ja sosiaalitoimesta.
Kunnilla kai vielä koulutoimi ja infra.
Meinaatko, että terveydenhoito pelaisi ilman organisaatiota ja johtajia?
Ihan hyvin pelasi kuntatasolla valtuustojen ja "terveysviraston", sairaaloiden ja terveyskeskusten johdon kautta joka edullisempi kuin nämä huippukalliit johtajat ja 50 -100 isoja palkkioita nostavaa maallikkoa jotka eivät juuri ees ymmärrä eteensä saamiaan asioita
Hyvinvointialueet eivät ole olleet vielä kauan ja tyytyväisempi olin sitä ennen esim terveyskeskuksen toimintaan.
Etkö sinä muista paria vuotta kauemmaksi?
Kunnan päätösvaltaan kuuluvat nykyään kaavoitus, luvitus, aluesuunnittelu maakuntakaavan sitovissa rajoissa, kunnallisten vesi- joukkoliikenne- ym. maksujen suuruus ja osin palvelujen järjestäminen, työvoimapalvelut, kirjastopalvelut, kunnan puistojen ja metsän hoito..
Aluevaltuusto on hyvinvointialueiden päättävä elin, jolle on ulkoistettu sosiaali-ja terveyspalvelut. Tämän vuoksi kannattaa ehdottomasti äänestää oman kunnan edustaja aluevaltuustoon, jortta on joku pitämässä puolia sen terveyskeskuksen puolesta, katsomassa että vanhuksiakin hoidetaan, ja että lastensuojeluakin on jne. Käytännössähän tämä tarkoittaa kumminkin sitä että "rikkaat" pikkukunnat, joilla ennen oli varaa pitää terveyskeskuksensa, menettävät ne tasapuolisuuden nimessä jos alueella muut kunnat köyhiä, tuskin sitä sinne köyhään lisätään, vaan ehkä joku kärräyspalvelu 50 km päähän SOTE-alueen toiseen päähän kaupunkiin.. Sote-uudistus on susi.
kops stm.fi hyvinvointialueiden sosiaalipalvelut, onhan niitä:
osiaalihuoltolain mukaisiin sosiaalipalveluihin kuuluvat
Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus
Sosiaalinen kuntoutus
Palvelu taloudellisen toimintakyvyn edistämiseksi
Perhetyö
Lapsiperheen kotipalvelu
Kotihoito
Tukipalvelut
Asumispalvelut (tilapäinen asuminen, tuettu asuminen, yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen)
Laitospalvelut
Liikkumista tukevat palvelut
Päihde- ja riippuvuustyö
Päihde- ja riippuvuustyön erityiset palvelut
Mielenterveystyö ja mielenterveystyön palvelut
Päihde- ja mielenterveystyö
Kasvatus- ja perheneuvonta
Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta
Omaista ja läheistä hoitavan henkilön vapaat
Opiskeluhuollon kuraattoripalvelut