Minkä ikäiselle oma tv omaan huoneeseen. Mielipiteitä...
Moikka
Minkä ikäiselle vois ajatella hankkivansa tv:n omaan huoneeseen?
Poika katselee piirrettyjä, osaa laittaa kaikki laitteet itse päällä ja valita oikeat piirretyt. Pian 4v. Isä sitä mieltä että vois katsoa jo omassa huoneessa.
Kokemuksia, mielipiteitä. Onko hyvä ajatus vai huono.
Vepeli2
Kommentit (36)
3- ja 5-vuotiailla on leikkihuoneessa telkkari, mutta eivät katso sitä juuri koskaan. Tykkäävät katsoa lastenohjelmat olohuoneessa, dvd:itä katsovat ehkä kerran viikossa jonkun leffan, senkin mieluummin olkkarissa. Myös pelikone on, mutta sekin käytössä ehkä kerran kuussa. Eli meillä se ei ole ainakaan vielä tarpeen, sijoitettaisiin muualle lähinnä aikuisten tv:n katselua varten jos mahtuisi. Mun lapsuudenkodissa kaikissa makuuhuoneissa oli telkkarit, eikä se ollut kenellekään koskaan ongelma, me ollaan kaikki ihan normaaleja sosiaalisia aikuisia :).
Minusta sitten, kun itse ostaa itse tienaamillaan rahoilla :)
Eli ei ainakaan ennen yläasteikää saa kerättyä kesätienisteillä telkkua. Mielestäni vasta lukioiässä siinä telkun katsomisessa alkaa olla tolkkua siten, että sen voi sälyttää lapselle itselleen, eli siinä 16v aikaisintaan :D Olen vähän tiukkis vissiin.
En näe mitään syytä hankkia lapselleni telkkaria omaan huoneeseen.
En koe pakottavaa tarvetta katsoa omia sarjojani esim pikkukakkosen aikana ( joka meillä katsotaan hoidon jälkeen n 2-4krt vkossa). Mieluummin näen myös itse mitä lapseni katsoo televisiosta.
En katso että televisio olisi hyvä lapsenvahti sillä aikaa kun itse haluan rentoutua ja lukea naistenlehteäni.
En näe mitään hyvää makuuhuoneessa televisiolle
En koe televisiota mitenkään perhettämme lähentävänä kapistuksena/asiana
Väärin käsityksen välttämiseksi, meillä on televisio :) Ja kyllä sitä katsotaan, mutta harvemmin on päällä jatkuvasti/ koko päivää. 2-4krt vkossa poika katsoo pikkukakkosen/ vkl aamupiirrettyjä. Itse katsotaan uutiset, jotain sarjoja ja mies katsoo urheilua
Päin vastoin, meillä hajosi se yksi televisio joka olohuoneessa oli. Pakotin miehen jättämään television ostan tuonnemmaksi. Kaksi viikkoa oltiin ilman telkkaria ( joka oli miehelleni tosi kova pala :D ) ja sitten hän oli käynyt ostamassa uuden :)
Suosittelen, kokeilkaa vaikkapa viikko ilman telkkaria, kummasti löytyy yhteistä tekemistä :)
Tai kuten ystäväni teki, heillä on kaksi päivää viikosta täysin televisiottomia päiviä. Silloin he tekevät aivan kaikkea muuta :)
kun pojat olivat täyttämässä 6v ja 8v. Pojilla on siis yhteinen huone olohuoneen vieressä. Entinen huone oli eri kerroksessa kuin missä oh, enkä sinne antanut tv:tä saati tietsikkaa, kun en yhtään pystynyt valvomaan mitä tekivät/katsoivat. Nyt homma pelaa hyvin. Pojat katsovat kaikki lastenohjelmat omassa huoneessaan, ja aamut ovat rauhoittuneet vanhemmilla ja pikkusiskolla yläkerrassa, pojat katsovat aamupiirretyt omassa huoneessaan.
Tietokoneelta he katselevat silloin tällöin omia elokuviaan, jotka osaavat itse laittaa päälle. Samoin netistä olen laittanut suosikeihin valmiiksi lasten sivut, esim Paavo Pesusienen, jotka osaavat itse laittaa päälle. Tietokonetta meillä saa kuitenkin pelata vain viikonloppuisin.
Lastenhuoneen tv on niin vanha, ettei xboxia saa siihen ikävä kyllä kiinni. Senpä vuoksi telkka on menossa vaihtoon..
hekemaan esiin tutkimuksia aiheesta. Tästä on tullut vakuuttavaa tutkimustulosta, että mm. tv lapsen omassa huoneessa (ikävaihetta en muista) indikoi levottomuutta, huonoa koulumenestystä jne. Varsinkaan jos aikuinen ei kontrolloi katseluaikaa saati sitten katsottuja ohjelmia. No, kukin tietty tekee kuten haluaa. (Huom! En sitten todellakaan tarkoita, että kaikki lapset joilla tv omassa huoneessaan ois levottomia ja huonoja koulussa. Näiden asioiden on vain todettu USEIN kulkevan käsi kädessä)
Oikeasti, miten omassa huoneessa oleva telkkari, joka on auki vain 15-30 min päivässä 2-4 päivänä viikossa, ja silloinkin sieltä katsottavasta ohjelmasta päättävät vanhemmat, voi olla niin kamala asia, että se pilaa lapsen koko tulevaisuuden?
Se, että lapsen huoneessa on tv, ei ainakaan meillä ole tarkoittanut sitä, että:
1) tv:tä katsottaisiin paljon
2) lapsi saisi katsoa sieltä mitä haluaa
3) jompikumpi vanhemmista tai vaikkapa isovanhemmat eivät olisi lapsen vierellä kun hän katsoo telkkaria
4) lapsi saisi itse avata telkkarin kun haluaa
5) tv olisi auki taustalla kun lapsi leikkii
Mutta kaikki ei olekaan tässä asiassa yhtä fiksuja kuin me ;)
P.S. 3v tyttö ei ole 2-3 päivään katsonut minuuttiakaan telkkariaan.
Jupelius:
hekemaan esiin tutkimuksia aiheesta. Tästä on tullut vakuuttavaa tutkimustulosta, että mm. tv lapsen omassa huoneessa (ikävaihetta en muista) indikoi levottomuutta, huonoa koulumenestystä jne. Varsinkaan jos aikuinen ei kontrolloi katseluaikaa saati sitten katsottuja ohjelmia. No, kukin tietty tekee kuten haluaa. (Huom! En sitten todellakaan tarkoita, että kaikki lapset joilla tv omassa huoneessaan ois levottomia ja huonoja koulussa. Näiden asioiden on vain todettu USEIN kulkevan käsi kädessä)
tulavaisuutta (onhan levottomillakin lapsilla tulevaisuus :D ). Kunhan vain otin esiin tutkimustuloksia aiheesta. Niitä on kai tarkoitettu suuntaa antaviksi vinkeiksi, ei suinkaan normatiivisiksi ohjeiksi. Tämä on tietysti sanomattakin selvää. Absoluuttiseen totuuteen en usko, mutta siihen kylläkin, että arkijärjen avulla saadun vakuuttuneisuuden lisäksi on hyvä aika ajoin miettiä näitä tutkimuksen kautta saatuja tuloksia. Olen vain huomannut, että kun näitä ottaa esiin, ihmiset jotka tekevät asian toisin, vähintää kummeksuvat tai jopa pillastuvat. Meillä katsellaan telkkua aika paljon, vaikka tiedän sen veltostuttavaksi tekijäksi. Hoitajia kun ei meinaa saada ja joskus on pidettävä äidinkin pieni lepotauko. Tässä teen toisin sanoen vastoin parempaa " tietoani" .
meillä oli teininä (en muista minkä ikäisenä tarkalleen saatiin) tv:t ja halutessaan tietokoneet jokaisen omassa huoneessa ja seurauksena oli, että kaikki perheenjäsenet eristäytyivät omiin huoneisiinsa tuijottamaan ruutua. Olihan se tavallaan kiva, että sai itse päättää, mitä katsoi, mutta toisaalta ahdisti se, ettei koskaan katsottu tv:tä yhdessä. Vaikkei se niin sosiaalista välttämättä ole, mutta oltaisiin edes oltu samassa huoneessa ja olisi sitä varmaan tullut juteltua enemmän.
En siis aio itse toistaa tätä " virhettä" vaan tv tulee olemaan vaan olohuoneessa. Tietokoneen kanssa pitää miettiä sitten, kun lapset ovat koulussa ja näkee millaista koulunkäynti on eli kuinka paljon siinä vaaditaan konetta. Internet-yhteys onkin sitten taas eri juttu.
Mutta kukin tavallaan. Tämä on vaan oma kokemukseni ja mielipiteeni. ;)
Mutta se telkkari, joka on jonkun toisen lapsen huoneessa, ja joka on 23h45min päivästä kiinni, on haitallinen ja vaarantaa lapsen koulumenestyksen?
Eli jos haluaa lapsen menestyvän, saa antaa katsoa paljon telkkaa, kunhan telkka ei oo lapsen huoneessa vaan esimerkiksi olkkarissa? Siis se telsun sijainti on oleellinen jutska?
Just.
*raahaa lastenhuoneen töllön olkkariin varmistaen samalla lapsensa akateemisen tulevaisuuden*
Jupelius:
tulavaisuutta (onhan levottomillakin lapsilla tulevaisuus :D ). Kunhan vain otin esiin tutkimustuloksia aiheesta. Niitä on kai tarkoitettu suuntaa antaviksi vinkeiksi, ei suinkaan normatiivisiksi ohjeiksi. Tämä on tietysti sanomattakin selvää. Absoluuttiseen totuuteen en usko, mutta siihen kylläkin, että arkijärjen avulla saadun vakuuttuneisuuden lisäksi on hyvä aika ajoin miettiä näitä tutkimuksen kautta saatuja tuloksia. Olen vain huomannut, että kun näitä ottaa esiin, ihmiset jotka tekevät asian toisin, vähintää kummeksuvat tai jopa pillastuvat. Meillä katsellaan telkkua aika paljon, vaikka tiedän sen veltostuttavaksi tekijäksi. Hoitajia kun ei meinaa saada ja joskus on pidettävä äidinkin pieni lepotauko. Tässä teen toisin sanoen vastoin parempaa " tietoani" .
Se on olohuoneessa. Omaan makuuhuoneeseeni en ikipäivänä ottaisi telkkaria häiritsemään arvokkaita lepohetkiä (joita kolmelapsisessa perheessä on joka tapauksessa usein liian vähän...) , eikä sitä telkkaa itse asiassa tarvita meillä lastenhuoneessakaan. Opettajana olen liian usein nähnyt pieniä oppilaita, jotka ovat koulussa aivan silmät ristissä ja sanovat katsoneensa telkkaa tosi myöhään, useinmiten omassa huoneessa... En halua omien lasteni tottuvan siihen että omaan huoneeseen voi " linnoittautua" katsomaan telkkaa. Kun telkka (ja tietokone) ovat perheen yhteisissä tiloissa, voi aikuinen seurata lasten mediankäyttöä aivan eri tavalla kuin silloin jos laitteet ovat omassa huoneessa.
Kylläpä tuli muutama pillastunut viesti tuosta Jupeliuksen laittamasta tutkimustuloksesta. Ja mitä tulee tuohon että telkka on kai pahasta vain omassa huoneessa, niin taisi olla vain suutahtanut viesti, sillä eihän telkan katselu ole hyvästä missäkään huoneessa. Taitaa vain olla että hienosti sivuutettiin tämä kohta " varsinkaan jos aikuinen ei kontrolloi katseluaikaa saatikka katsottuja ohjelmia" . Luulisi että tämä aikuisten kontrolloimattomuus pätee enemmänkin vanhemmilla lapsilla, harvalla pienellä on telkka omassa huoneessaan ja annetaan katsoa sitä vapaasti.
Lapsen omassa huoneessa olevan telkan kohdalla VOI olla että kaikki eivät sitten kontrolloi (tai lapsi katsoo salaa) niin telkan katselua tai sellaisessa perheessä jossa on useampi telkka ja lapsilla omat, telkkaa katsotaan muutenkin enemmän. Ehkä siinä jää vain se pointti että yhteisessä tilassa telkan katselusta tulisi enemmän sosiaalista ja ehkä viriäisi keskusteluja katsojien kesken
Jupelius:
hekemaan esiin tutkimuksia aiheesta. Tästä on tullut vakuuttavaa tutkimustulosta, että mm. tv lapsen omassa huoneessa (ikävaihetta en muista) indikoi levottomuutta, huonoa koulumenestystä jne. Varsinkaan jos aikuinen ei kontrolloi katseluaikaa saati sitten katsottuja ohjelmia. No, kukin tietty tekee kuten haluaa. (Huom! En sitten todellakaan tarkoita, että kaikki lapset joilla tv omassa huoneessaan ois levottomia ja huonoja koulussa. Näiden asioiden on vain todettu USEIN kulkevan käsi kädessä)
Musta olisi inhottava ajatus, että lapsi olisi telkkarin kanssa " yksin" omassa huoneessaan.
Jos kahta telkkua ajattelisin, niin toinen vaikka keittiöön tai vanhempien makkariin, voisi sitten katsoa siellä. Tietysti riippuen myös siitä, millainen pohjaratkaisu on talossa, missä " kaikki muut" ovat silloin kun lapsi töllää omaan telkkuaan.
Enkä nyt tiedä, onko se tv niin tärkeä, etteikö piirrettyjä tms voisi katsoa vain silloin, kun aikuisilla ei ole mielenkiintoista ohjelmaa.
Ja heinäkuusta alkaenhan kaikissa tv:ssä pitää olla oma digiboksi. Anteeksi, sovitin.
Tämä on siis täysin oma mielipiteeni, ilman syyllistyksiä tms.
Olen itse saanut lapsena katsoa juuri niin paljon tv:tä kuin olen halunnut ja juuri niitä ohjelmia, jota olen halunnut. Itsesensuuri toimi esim. että menin pois kun tuli liian pelottavia ohjelmia tai uutisia.
Mun käsittääkseni se itse tv ei yksin vaikuta haitallisesti, vaan se, millaisessa perheessä lapsi kasvaa, millaisia vanhemmat ovat. Koska ne vanhemmat kuitenkin sitten viime kädessä vaikuttavat siihen, miten ohjelmat/uutiset suodattuvat lapselle.
Siis: Jos vanhemmat ovat jälkikasvuunsa tympääntyneitä ja suhtautuvat välinpitämättömästi, niin kyllä se asenne tulee esille kaikissa muissakin asioissa kuin vain tv:n katselemisessa/katselemattomuudessa.
Mielenkiintoinen artikkeli aihetta sivuten on kirjassa " freakonomics" , tekijän voi varmaan googlettaa ja kirjan tilata vaikka amazonista.
Siis tuollainen tutkimustulos, että televisio lastenhuoneessa korreloi huonompaa koulumenestystä siis kertoo mun mielestä sen, että suuri osa niistä, jotka sen TV:n sinne lastenhuoneeseen laittaa, laittaa sen sinne jotta lapsi olisi poissa tieltä. Eivät KAIKKI, kuten monet täällä älähtivät, mutta vaikuttaisi siltä että se on melkolailla suuri motiivi tuohon tv:n lastenhuoneeseen laittamiselle. Ja vaikka se ei olisikaan se motiivi, niin asiat voivat helposti " ajatua" siihen, että lapsi keskittyy enemmän telkkariin kuin elämään.
Minä en laittaisi tv:tä lastenhuoneeseen. Minulla on lapsuudestani kamalia muistoja joistakin pelottavista ohjelmista, lähinnä kouluiältä kun olen yksin ollut koulun jälkeen kotona, enkä moisia toivo lapsilleni. Toisekseen tv on tosi turha kapistus eikä meillä ole aikaa sille. Jos katsotaan tv.tä niin katsotaan sarjoja tai elokuvia DVD:ltä, minkä voi tehdä omalla ajalla kun lapset nukkumassa. Päivisin telkka on kiinni. Mä olen niin kyllästynyt koko toosaan ja siihen, miten ihmiset on siitä niin haltioissaan ja jaksavat tuntikaupalla sitä tuijottaa ja oman katsomisensa takia laittavat lapsensa tuijottamaan sitä omaan huoneeseensa, että olen kyllä ihanan vapautunut kaikesta siitä rumbasta mikä oli kun piti olla kotona siihenjasiihen aikaan katsomassa sitäjasitä. Pöh. Kummasti sitä riittää kaikkea kivaa tekemistä muutenkin.
Ei minkään ikäiselle. Ei TV ole mikään tarpeellinen kapistus lastenhuoneessa.
joten miksi sitä laittaisi lapsenkaan huoneeseen. Tiukkapipo minäkin olen tässä asiassa, mutta vanhemman on tarkoitus antaa turvalliset rajat lapselle eikä miellyttää kaveripohjalta. Jos jokaisella on huoneessaan oma tv, niin minusta se on jo turhan tv-keskeistä elämää. Voisi olla hyvä pysähtyä itsekin miettimään. Kirjojen lukeminen on kehittävämpää, mutta sehän on työlästä aikuiselle...
Onko lapsen tarkoitus katsoa yksinään telkkaria omassa huoneessaan, kun aikuiset katsovat telkkaria olohuoneessa? Miksi tv:n pitäisi olla lapsen huoneessa, jos sitä katsotaan yhdessä lapsen kanssa?
että joskus on kivaa kun saa rauhassa maata sohvalla puolen tunnin ajan lehteä lukien, tai katsoa vaikka Kaunareita, kun napero katsoo omassa huoneessaan Teletappeja, Ti-Ti Nallea, tms. Minä kun joskus kaipaan hiljaisuutta, haluan hetken levähtää, enkä silloin halua kuunnella Riitta-tädin laulantaa tai Hipsun ihmettelyä siitä, missä Pain potkulauta mahtaa olla :)
Joskus taas mies haluaa katsoa omaa ohjelmaansa, ja minä olen lasten seurana toisessa huoneessa katsomassa Pikku Kakkosta. Siinä kun on muutama pelottava juttu, eikä 3-vuotiaamme halua katsoa sitä yksin.
Telkkari lastenhuoneessa on kiva juttu myös silloin, kun ystäväni tulee kylään, ja meillä on jotain tärkeää puhuttavaa, joka ei sovellu 1- ja 3-vuotiaiden korville. Kun laitan Ti-Ti Nallen pyörimään, isompi katselee sitä, ja saamme rauhassa juteltua hetken aikaa. Muussa tapauksessa 3 vee juoksee jatkuvasti olohuoneen puolella esittelemässä milloin mitäkin leluaan. Ja joskus aikuisilla on asioita, jotka täytyy rauhassa saada juteltua. Pienempi ehkä pyörii jaloissa joka tapauksessa, mutta hän ei vielä ymmärrä puheenaiheistamme mitään.
Meillä on tv auki ehkä tunnin päivässä, jos sitäkään. Eilen katsoin Idolsin, ei muuta, lapsi ei katsonut telkkaria lainkaan. Lapset (tai siis isompi) katsoo ehkä joskus aamulla 10-15 minuuttia lastenohjelmaa, muuten ei telkkaria juuri tuijota. Meillä luetaan paljon kirjoja, pelataan pelejä, leikitään, yms. Ja joka päivä tulee ulkoiltua 3-4 tuntia, jos on kaunis ilma.
En ymmärrä, miksi telkkari lastenhuoneessa on niin pelottava asia? Meillä ainakin on tahdonvoimaa, osaamme pitää tv:n suljettuna suurimman osan vuorokaudesta. Lapsi ei määrää milloin sitä katsoo, ja mitä sieltä katsoo. Teemme lasten kanssa paljon kaikenlaista yhdessä, emme vietä laatuaikaa yhdessä telkkarin ääressä. Tiedän, että meidän lapset katsoo televisiota huomattavasti vähemmän kuin moni ikätoverinsa, vaikka lastenhuoneessa on/olikin tv (nyt se on siis väliaikaisesti makuuhuoneessa, kun nuorempi menee muuten koko ajan koskemaan nappuloihin ja johtoihin). Tai näkeehän ne leikkiessään sen suljettuna olevan telkkarin, jos sattuvat sinne päin vilkaisemaan, ehkä sekin on vahingollista lapsille ;)
Mutta jos vanhemmat on varmoja siitä, että eivät osaa, jaksa tai viitsi kontrolloida lapsen television katselua jos tv on lapsen omassa huoneessa, vaan tilanne menee siihen että kukin tuijottaa telkkaria omissa oloissaan, niin sitten on ehkä parempi että lapsille ei hankita omaa telkkaria. Meillä on useampi telkkari, ja silti joskus menee päiviä että kumpaakaan ei edes avata...
Koska aikuisen pitää kuitenkin päättää mitä lapsi katsoo ja kuinka kauan telkkarista, niin on ristiriitaista laittaa tv lapsen omaan huoneeseen, jossa hänen pitäisi tietenkin voida päättää omista tavaroistaan...Lapsen huoneeseen leluja ja hänen ikäisille sopivia virikkeitä! Ja oppivat sekä aikuiset ja lapset että aina ei voida katsoa sitä ohjelmaa mitä kukin haluaisi -kompromisseja on tehtävä!
Meillä on ylimääräinen tv ja tietokone samassa takkahuoneessa, joka on kaikkien perheenjäsenten käytössä (poika 6v ja tyttö 3v, äiti ja isä). Hyvin on toiminu! Poika saa pelata arkena yhtenä iltana ja viikonloppuisin molempina päivinä 45 minuutin vuoron. Tyttö kuuntelee viikonloppuna saturompulta omalla vuorollaan jonkun sadun. Olen tietotekniikan ja pleikkarinkin kannattaja, kunhan aikuinen katsoo mitä lapsi pelaa.