Lue keskustelun säännöt.
Miten oppikoulun ekaluokkalaiset siirtyivät kutoselle silloin, kun tuli peruskoulu-uudistus?
20.03.2025 |
Siirtyivätkö ala-asteen vai yläasteen puolelle? Palasivatko takaisin luokanopettajan opetukseen vai jatkoivatko aineenopettajilla? Ei sillä, että asialla mitään merkitystä olisi, ihan vain mielenkiinnosta kysyn. Tuli mieleen tuosta ketjusta, jossa keskusteltiin siitä, ovatko 1950-luvun lopussa syntyneet voineet käydä peruskoulua.
Kommentit (17)
Eli siis jos aloitti kansakoulun, kävi sen loppuun ja mahdollisesti oppikoulun. Jos taas aloitti vuotta myöhemmin peruskoulun, kävi sen ysiluokkaan asti. Ainoan poikkeuksen tähän muodostivat vaihtosauman yli luokalle jääneet, heidän kanssaan piti asia jotenkin säätää erikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin ensin vuoden oppikoulussa. Seuraavana syksynä siirryttiin peruskoulun kuudennelle. Muut asiat pysyivät samoina, mutta enää ei tarvinnut maksaa mitään.
Mikä on oppikoulu ja eikö kuitenkin nämä ikäluokat menneet 15 vuotiaana lukioon tai ammattikouluun? Oliko silloin oppivelvollisuusikä. Sen muistan peruskouluajoilta, että silloin sai jättää koulun kesken vaikka 8. tai 9. luokalla, kun täytti 16v.
Periaatteessa koko kunnan täytyi siirtyä yhtä aikaa peruskoulujärjestelmään, mutta toisissa kunnissa oli tehty sitä ennen paljon valmistelevia töitä. Puitelaki peruskoulusta tuli jo 1960-luvulla, joten oli aikaa valmistautua. Monessa kunnassa oli erilaisia peruskoulukokeiluja samoin kuin maksuttomia kunnallisia oppikouluja, joista ei enää ollut pitkä matka itse peruskouluun.
Sitten oli erikseen kuntia, joissa yksityiskouluilla oli ollut vahva asema, ja siellä monet suorastaan jarruttivat uudistusta. Helsingissä käsittääkseni tilanne oli pahin.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on oppikoulu ja eikö kuitenkin nämä ikäluokat menneet 15 vuotiaana lukioon tai ammattikouluun? Oliko silloin oppivelvollisuusikä. Sen muistan peruskouluajoilta, että silloin sai jättää koulun kesken vaikka 8. tai 9. luokalla, kun täytti 16v.
Rinnakkaiskoulujärjestelmässä pyrittiin neljän kansakouluvuoden jälkeen oppikouluun. Kahdeksanvuotinen oppikoulu muodostui viisivuotisesta keskikoulusta ja kolmivuotisesta lukiosta. Moniin jatko-opintoihin oli mahdollista pyrkiä keskikoulun jälkeen, ja moni myös meni töihin keskikoulun oppimäärällä.
Näin ollen peruskoulu-uudistuksessa kaikki otettiin periaatteessa keskikoulun piiriin, ja oppivelvollisuudesta tuli yhdeksänvuotinen. Sama 9+3-kaava toimii edelleen, joskin esikoululla täydennettynä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Peruskoulu koski opetussuunnitelmallisesti vasta kyseisen vuoden aikana 11 vuotta täyttäviä ja tätä nuorempia. 12-vuotiaat ja vanhemmat jatkoivat vanhojen opetussuunnitelmiensa mukaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulu koski opetussuunnitelmallisesti vasta kyseisen vuoden aikana 11 vuotta täyttäviä ja tätä nuorempia. 12-vuotiaat ja vanhemmat jatkoivat vanhojen opetussuunnitelmiensa mukaisesti.
En tiedä miksi selität jotain iän perusteella. Luokka-asteestahan se riippui: ne jotka ehtivät aloittaa oppikoulun, jatkoivat sen opetussuunnitelman ja aineenopettajien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä on oppikoulu ja eikö kuitenkin nämä ikäluokat menneet 15 vuotiaana lukioon tai ammattikouluun? Oliko silloin oppivelvollisuusikä. Sen muistan peruskouluajoilta, että silloin sai jättää koulun kesken vaikka 8. tai 9. luokalla, kun täytti 16v.
Sai jättää koulun kesken, kun täytti 16v. muta ei tarvinnut jatkaa enää 16-vuotiaaksi, jos koko kansakoulun tai peruskoulun oppimäärä oli suoritettu nuorempana, vaikka 5-vuotiaana kouluun menneenä.
Itse siirryin oppikoulun 2. luokalta peruskoulun 7. luokalle. Mikään ei muuttunut, koska jo 4. luokan jälkeen oli siirrytty oppikoulun puolelle aineenopettajien opetukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulu koski opetussuunnitelmallisesti vasta kyseisen vuoden aikana 11 vuotta täyttäviä ja tätä nuorempia. 12-vuotiaat ja vanhemmat jatkoivat vanhojen opetussuunnitelmiensa mukaisesti.
En tiedä miksi selität jotain iän perusteella. Luokka-asteestahan se riippui: ne jotka ehtivät aloittaa oppikoulun, jatkoivat sen opetussuunnitelman ja aineenopettajien kanssa.
Entä sitten oppikouluun menemättömät, kansakoulun puolelle jääneet, kuudennelle luokalle ehtineet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärtääkseni ne kansakoulun puolelle jääneet kävivät kansalaiskoulun loppuun. Mutta kyllähän tuossa varmasti aluksi ovat tilat ja opettajaresurssit paukkuneet.
Veli aloitti oppikoulussa kun minä olin 2. luokalla ja sillon tuli peruskoulu. Ihan jatkoi entiseen malliin mutta luokan tunnut muuttui. Meillä tuli vähän ahdasta sitten kun jatkettiin vanhassa kansakoulussa, kun aiemmin oli ollut yhdistetty 5. ja 6. luokka ja nyt sitten tarvittiinkin yksi luokkahuone enemmän koska lapsia oli liikaa yhdistelmäluokkaan. Siinä sitten pelailtiin niin että liikunta- ja käsityötunteja sumplittiin että oli yksi luokka aina jossain muualla ja kouluajoilla pelattiin niin että osalla alkoi vasta kymmeneltä ja osalla kahdeksalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdin käydä kolme vuotta oppikoulua. Kun tuli peruskoulu-uudistus, muutos olivat maksuttomat oppikirjat ja kouluruokailu sekä se, että muutos jostain syystä siirsi opettajia kouluista toisiin. Peruskoulun päättötodistuksessa oli lisämääre "keskikoulun oppimäärää suorittavalle".
Ihan entiseen malliin jatkoivat, heille ei esim. tullut tasokursseja 7. luokalla tai pojille pakollista kotitaloutta, ja ammatinvalinnanohjaus oli edelleen ammatinvalinnanohjausta, ei opinto-ohjausta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei silloin ollut vielä ala-astetta vaan kansakoulu, kansalaiskoulussa jatkoluokat tai oppikoulu. Jatkettiin siis siinä koulussa, jossa jo oltiin.
Vierailija kirjoitti:
Ehdin käydä kolme vuotta oppikoulua. Kun tuli peruskoulu-uudistus, muutos olivat maksuttomat oppikirjat ja kouluruokailu sekä se, että muutos jostain syystä siirsi opettajia kouluista toisiin. Peruskoulun päättötodistuksessa oli lisämääre "keskikoulun oppimäärää suorittavalle".
Se jokin syy oli ymmärtääkseni, että oppikoulun opettajilla oli ollut korkeammat kelpoisuusvaatimukset ja kansalaiskoulun opettajilla alhaisemmat. Peruskoulun myötä piti järjestää aineenopettajia koko ikäluokalle vuosiluokille 7-9 ja vastaavasti siirtää alemmin koulutetut opettajat vuosiluokille 1-6. Jokainen kunta sitten vielä joutui miettimään rakennuksien uusiokäytön. Lisäksi jäi yksityisiä kouluja, jotka olivat omillaan noissa muutoksissa.
Käsittääkseni moni kansakouluun jäänyt kävi kuudennen luokan kahdesti päästäkseen peruskouluun ja saaden siten laajemmat jatko-opintomahdollisuudet.
Ne, jotka aloittivat peruskoulun, kävivät peruskoulun loppuun asti. Peruskoulua ei laitettu taannehtivasti koskemaan oppikoululaisia, vaan he kävivät oman koulutusohjelmansa loppuun asti. Siirtymä tapahtui siis reilun yhdeksän vuoden aikana.