Olen äiti josta lapset eivät välitä

Vierailija kirjoitti:

Ole onnellinen, että heillä menee hyvin. Toista se on olla lapsen äiti jolla huume-ja mielenterveysongelmia. 

Toivottavasti olet hakenut apua huume- ja mielenterveysongelmiisi, ettei lapsesi joudu kärsimään.

Ensin annat koko elämäsi ja kehosi lastesi käyttöön ja kun sinut on imetty kuiviin ja itsellä menee hyvin,sen vanhuksen voikin unohtaa kusisiin vaippoihinsa kuolemaan. Miten ihanassa maassa elämmekään. Aloittajan on vain yritettävä ottaa yhteyttä lapseensa ja kysyttävä niitä todellisia syitä,miksei tapaaminen kiinnosta ja jos vastaus on vain "ei ole aikaa" voit vetää johtopäätökset ja alkaa keskittyä tekemään jäljelläolevasta elämästäsi juuri sellaista,kuin haluat sen olevan. Kirjoita vaikka muistelmasi lapsenlapsiasi silmällä pitäen,jos elämässäsi on tapahtunut jotain mistä haluat heidän tietävän tms. jos lapsia ei kiinnosta. 

Lapsi käyttäytyy vanhempana niin kuin vanhempi on käyttäytynyt silloin kun lapset olivat pieniä.

Parisuhteessa olevat aikuiset lapset, varsinkin miehet ovat naispuolisten pariensa armoilla, eli ole ystävällinen miniälle. Häntä ei voi arvostella tai haukkua tai kertoa miten lapsia kasvatetaan. Jos miniä on suututettu, poikakaan ei voi olla yhteydessä äitiinsä. Ovat sen verran "lapatossuja". 

Älä uhriudu. Tee hiljaista "myyräntyötä" ja jos sinulla on lapsenlapsia, niiden kautta pystyy olemaan läsnä lastensa elämässä. Tarjoa apua ja pieniä asioita ja usko, että kuitenkin sinua rakastavat, sillä yleensä lapsi rakastaa vanhempiaan, jos eivät ole tehneet jotain ihan kauheaa.

Vierailija kirjoitti:

Äitini ei kuuntele ketään vaan puhuu päälle ja valittaa omista vaivoistaan. En vain jaksa sitä.

M48

Jumankekka Ossi, nyt lopetat palstailun ja tuut töistä kotiin. Hae kotimatkalla kaupasta maitoa ja pari banaania.

No onpas taas marttyyrimummo. Ei pojan kutsu kelpaa, pitäisi miniän kutsua 🤭. Kyllä meillä mummoillakin pitää olla omat ystävät ja omat menot. Köyhyys ei ole syy jäädä yksin. Eläkeliitot järjestävät kaikenlaista ja paljon on ilmaistakin. Kunnat ja kaupungit myös. Ystäviä löytyy samanikäisistä jos ei ole erityisen hankala ihminen. Kysy reilusti pojaltasi yhteydenpidosta ja vierailuista ja kysy turhia valittamatta ja syyllistämättä. Ole tyytyväinen että lapsesi ovat menestyneet.

Epäilen, että aloitus on provo.

Onko sinulla muuta sisältöä elämääsi? Sinuna iloitsisin siitä, että lapsilla menee hyvin ja keskittyisin omaan elämääni. Soita joskus heille ja kutsu kylään, kohtele kuten muitakin ihmisiä, joita arvostat.

Jossain vaiheessa omat lapset muuttuvat (tai heidän pitäisi muuttua) samanlaisiksi ihmissuhteiksi kuin muutkin sikäli, ettei enää olla äiti-lapsi asetelmassa, vaan kaksi tasaveroista aikuista. Silloin suhde pysyy hyvänä, kun kohtelee toista kuten kohtelee parasta ystäväänsä, ei kuin lasta tai vanhempaa.

Toki muodollisemmallakin suhteella pärjää eli molemmat elävät elämäänsä ja pitää yhteyttä vain pinnallisista asioista, mutta ystävällisesti. 

Jos lapset oikein välttelevät sinua, niin ehkä kannattaisi kysyä miksi näin ja pyytää anteeksi, jos olet jotenkin loukannut. Anteeksipyyntö ja syyn kuuleminen voi puhdistaa ilmaa. Kuuntele mitä lapsi sanoo, älä ala heti väittää vastaan. Jos et tunnista itseäsi puheista, niin kiitä ja sano, että koetat miettiä asiaa itseksesi. Hae apua itsellesi, jos sieltä tulee rankkaa palautetta. 

Vierailija kirjoitti:

Epäilen, että aloitus on provo.

Voisi olla mun anopin näppikseltä. Jatkuvasti on välit poikki jonkun kanssa, mutta ihan aina syyllinen löytyy jostain muualta kuin peilistä. Sitten vaan itsesääli kierroksille, kun lapsetkaan eivät pidä yhteyttä. No, eivät pidä yhteyttä äitiinsä, koska yksinkertaisesti tämä äiti on kamala, ilkeä ihmisyksilö.

Ei yhdelle kommentoijalle tullut mieleen miniän voivan olla se joka arvostelee vähäisempänä pitämäänsä anoppia eikä halua tätä kotiinsa eikä kyläilemään?  Siinä ei pojalle paljon jää mahdollisuuksia pitää lapsuuskotiinsa yhteyttä.

Mieleen jäänyt valituksia ( jouluista) tältä palstalta, 70-luvun huonekalut, huonot vieraspatjat, naarmuiset astiat, ruoka huonoa ja väärää ,  lapsille  sitä pullaa,  yksinkertanen kovaääninen höpöttävä anoppi.  Lauloi vaikkei lauluääntä.

Olematon koulutus, köyhyys, pieni eläke, ei ne korjaannu anteeksipyytelemällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epäilen, että aloitus on provo.

Voisi olla mun anopin näppikseltä. Jatkuvasti on välit poikki jonkun kanssa, mutta ihan aina syyllinen löytyy jostain muualta kuin peilistä. Sitten vaan itsesääli kierroksille, kun lapsetkaan eivät pidä yhteyttä. No, eivät pidä yhteyttä äitiinsä, koska yksinkertaisesti tämä äiti on kamala, ilkeä ihmisyksilö.

Olet varmaan herttainen ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Voimia sinulle.

Äitini oli työelämässä aikana siivooja, teki töitä lama-aikana niska limassa. Hän piti meidän perheen leivän syrjässä kiinni.

Olen korkeastikoulutettu ja ansiotuloni ovat moninkertaiset mediaanituloon nähden. Tämä on kiitos äidin antaman esimerkin. 

Äidin luona käyn, ostan äidille kaikkea mitä hän tarvitsee ja hän käy luonani. 

Toivon, että lapsesi ymmärtävät mistä ovat tulleet. 

Ehdotan, että otat reippaasti yhteyttä ja pyydät käymään. Sanot, ettei sinulla ole varaa matkustaa. Ota tavaksi soittaa pari kertaa viikossa. 

 

Sama täällä. Raskasta  vuorotyötä tehden koulutin ja kasvatin nyt akateemiset lapseni.

Muistavat monin tavoin. Saan lahjoja ja kukkia. Käyvät luonani, samoin minä heidän luonaan, pitkästä välimatkasta huolimatta.. Välillä teemme yhdessä ulkomaan reissuja jne.

Aloittajalla on todella kiittämättömät ja tunteettomat lapset, ei voi muuta sanoa!

 

 

Vierailija kirjoitti:

Minä köyhä lapsi soittelen äidille.

Juu mulle lapset kans textailee, kun ovat rahaa vailla. Autan aina kun vaan pystyn.

Vierailija kirjoitti:

Mummot siis kelpaavat lastenvahdiksi ja kustantamaan lomamatkoja.  Kirjoitin , olen köyhä, en pysty lomamatkoja tarjoamaan.

Mitä sinun pitäisi päästä sitten tekemään? 

Etsi omia ystäviä ja mene neulonta- tai kokkauskurssille, perusta blogi, kerää pulloja tai matkusta Kreikkaan, onhan noita vaihtoehtoja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voimia sinulle.

Äitini oli työelämässä aikana siivooja, teki töitä lama-aikana niska limassa. Hän piti meidän perheen leivän syrjässä kiinni.

Olen korkeastikoulutettu ja ansiotuloni ovat moninkertaiset mediaanituloon nähden. Tämä on kiitos äidin antaman esimerkin. 

Äidin luona käyn, ostan äidille kaikkea mitä hän tarvitsee ja hän käy luonani. 

Toivon, että lapsesi ymmärtävät mistä ovat tulleet. 

Ehdotan, että otat reippaasti yhteyttä ja pyydät käymään. Sanot, ettei sinulla ole varaa matkustaa. Ota tavaksi soittaa pari kertaa viikossa. 

 

Sama täällä. Raskasta  vuorotyötä tehden koulutin ja kasvatin nyt akateemiset lapseni.

Muistavat monin tavoin. Saan lahjoja ja kukkia. Käyvät luonani, samoin minä heidän luonaan, pitkästä välimatkasta huolimatta.. Välillä teemme yhdessä ulkom

Mistä sinä tiedät, millainen äiti ap on ollut lapsilleen? Kaikki eivät ole niin niin sinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voimia sinulle.

Äitini oli työelämässä aikana siivooja, teki töitä lama-aikana niska limassa. Hän piti meidän perheen leivän syrjässä kiinni.

Olen korkeastikoulutettu ja ansiotuloni ovat moninkertaiset mediaanituloon nähden. Tämä on kiitos äidin antaman esimerkin. 

Äidin luona käyn, ostan äidille kaikkea mitä hän tarvitsee ja hän käy luonani. 

Toivon, että lapsesi ymmärtävät mistä ovat tulleet. 

Ehdotan, että otat reippaasti yhteyttä ja pyydät käymään. Sanot, ettei sinulla ole varaa matkustaa. Ota tavaksi soittaa pari kertaa viikossa. 

 

Sama täällä. Raskasta  vuorotyötä tehden koulutin ja kasvatin nyt akateemiset lapseni.

Muistavat monin tavoin. Saan lahjoja ja kukkia. Käyvät luonani, samoin minä heidän luonaan, pitkästä välim

Huono tietysti, tuleehan se aloituksessa selville.

Emme voi tietää. Ei ainakaan itse koen olleensa huono äiti. Kyllä lapsiakin om kaikenlaisia. Ehkäpä häpeävät äitiään, tämän  ulkonäköä, köyhyyttä, kotioloja jne.

Ainakin tyttäret (luultavasti) osaisivat opastaa äitiään, auttaa valitsemaan parempia vaatteita jne.  Tai kun kerran varakkaita ovat niin maksaisivat äidilleen kampaamokäyntejä sekä uutta vaatetta jne!

 Kummalliset, kiittämättömät  lapset! 

Hyvän työn olet äitinä tehnyt. Lapset pärjäävät maailmalla. Nyt voit tehdä elämästäsi vihdoinkin omannäköisesi.

Olen kai sitten etuoikeutettu kun on hyvät välit kaikkiin kolmeen lapseeni ja kolmeen lapsenlapseen. Pidämme lähes päivittäin yhteyttä olen tervetullut heidän koteihinsa kuten hekin minun. Meillä on toimiva yhteistyö ja avunantosopimus. Miksi näin on johtunee siitä, että annamme toisillemme tilaa.

Soita lapsillesi, kirjoita kirjeitä, kerro että kaipaat yhteydenottoja.

Toivottavasti lapsesi ymmärtävät ajankulun. Äiti on täällä nyt, muttei ikuisesti.