HANKALA ANOPPI!!!

Kuulostaa siltä, että anopin ja pojan suhde ei ole ollut normaali, ei jotenkin tajuta, että toisen kodissa ei voi alkaa noin vaan järjestelemään jotain ellei ole sovittu.

Joillan ihmisillä voi olla erilainen siisteyskäsitys kuin itsellä. He eivät vain ymmärrä, että se ei ole oma koti, jonka voi siivota sellaiseksi kuin haluaa.

Muistan itsekin, kun opiskeluaikana olin juuri imuroinut ja siivonnut kaikki kun vanhemmat tulivat kylään ja äiti heti tarttui johonkin rättiin ja sanoi että onpa likaista. En voinut tajuta, miten oli likaista, koska olin juuri imuroinut ja pyyhkinyt pölyt. Kyse voi olla siitä, että toista ei miellytä esineiden sijoittelu tai vaikka materiaalit. Opiskelija- asunnon materiaaleille en voinut mitään, mutta saattoihan jonkun mielestä ei niin kaunis muovimatto antaa likaisen vaikutelman.

Ostot eivät mutenkään kuulu toisille mitä ostetaan ja millaisin pöytäliinoin katetaan pöytä.

Jos se ei ole anopin koti, niin anoppi ei määrää, sanopa itse seuraavan kerran anopilla, että voi hirveä miten olet ostanut tuollaisen pöydän ja katso reaktiota.

Pahin painajainen olisi kyllä se, että joku toinen on ostanut asuntoni ja sanoisi, että minähän tämän maksoin...

Jos anopin sanomisia ei voi muuttaa, jätä ne omaan arvoonsa tai ole vähemmän tekemisissä. Hirveät energiasyöpöt vain sellaiset, jotka ratkuttavat milloin mistäkin.

Meillä kyllä äitini aina siivoaa ja järjestelee kaappeja kun on käymässä :P Miestä ei tunnu haittaavan ja äiti käy vaan pari kolme kertaa vuodessa joten mitäs tuosta. Itse ahdistuisin kyllä jos anoppi tekisi samoin mutta onneksi ei tee..Pihalla kyllä kuopsuttelee mutta se taas ei minua haittaa. Tuon sukupolven ihmiset ei ehkä ole tottuneet olemaan tekemättä mitään joten siksi ihan ymmärrettävää. Kumpikaan ei kuitenkaan arvostele lapsensa puolisoa eikä puutu meidän päätöksiin joten hyvissä väleissä ollaan kaikkien kanssa

Täällä on tullut tosi hyviä neuvoja! Mulla olis myös yks neuvo, tiedä sitten kuinka hyvä kun en itse ole koskaan hirveestä anopista kärsinyt... Teillä kellä siis ei ole ihan överi luokkaa tuo, niin jättäkääs ens kerran siivoamatta! Sitten kun anoppi joka tapauksessa tulee puhisemaan niin olette yhtä aurinkoa. 'En viitsinyt nyt edes siivota kun sinä teet sen kuitenkin ja olet niin hyvä siinä, paljon minua parempi!'. Sitte kuulkaa kukkapuska siihen ja vaikka hierontalahjakortti ja kiitos-sydänkortti. En siis tosiaan tiedä toimiiko kellään mutta vähän erilainen kokeilemisen arvoinen ehkä niille joilla kaikki keinot jo käytetty. Kovasti tsemppiä kaikille!!!!

Olisit kiitollinen, että he maksavat sinun asumisesi. Laske huvikseen paljonko asunnon vuokraaminen maksaa takuuvuokran tms kera. Älä siivoa anoppia varten, jos hän tykkää siivota anna hänen siivota. Miksi vietätte heidän kanssa niin paljon aikaa? Aikuiset ihmiset, etsikää muita vapaa-ajan vietto tapoja. Kuten joku sanoi minimoikaa kontaktit. Älkää kertoko ostoksia tms.. Koita kestää 6 kertaa vuodessa heidän käynnit, tai itsenäistykää ja muuttakaa ja maksakaa oma vuokranne.

Mulla oli aikanaan vastaava tilanne. Appivanhemmat omistivat asunnon, heillä oli avain sinne. Eräänä päivänä tulin kotiin (olin ollut viikon poissa, toisella paikkakunnalla jatko-opintojen takia) ja koko koti oli sisustettu uusiksi. Anoppi oli tuonut omat huonekalunsa, verhonsa, mattonsa, astiansa. Meinasi sydän pysähtyä. Puoli vuotta puhuin miehelleni, että ne tavarat pitää saada pois. Lopulta itse pakkasin peräkärryn, ajoin 600 km ja vein tavarat pois. Appivanhempien pihaan siis.

Mieheni ei koskaan pystynyt katkaisemaan napanuoraa vanhempiinsa eivätkä vanhemmat poikaansa. Erohan siitä lopulta tuli. 

Jos appivanhemmat eivät kunnioita yksityisyyttänne, kannattaa miettiä, jaksaako sitä kahta vuotta. Mä en jaksanut, toi mitä edellä kirjoitin omasta tilanteessani oli vain yksi 'lievimmistä' anopin metkuista. Miehen velvollisuus on tehdä pesäero vanhempiinsa. Kannattaako asua appivanhempien omistamassa asunnossa, jos parisuhde kärsii? 

Vierailija kirjoitti:

Luinko oikein että ap asuu ilmaiseksi anopin omistamassa asunnossa ja anoppi vieläpä maksaa muutkin asumiskulut?? Ja sitten ap kehtaa vielä olla tuollainen kiittämätön rutisija??? Ja taitaa olla teini- ikäinen vielä tekstistä päätellen.. Toivottavasti en itse saa samanlaista keskenkasvuista hyväksikäyttäjää miniäksi huh sentään! Ja siivoilee se anoppi meilläkin vaan se ei ole mikään maailmanloppu, mutta helpottaa kyllä omaa arkeani.

Jospa tuon ap:n tilanne olisi jo helpottunut, kun hän teki tuon aloituksen jo vuonna 2007 :). Olisi tietysti nyt hauska kuulla, miten hänellä nyt pyyhkii? Vieläkö anoppi on voimissaan?

Tietysti aihe on aina ajankohtainen ja tunteita herättävä, mutta tuntuu hassulta, että vanhoihin viesteihin vastataan ja annetaan neuvoja.

Mun siivoushullu anoppi lopetti kokonaan toimintansa ku vaihtoi vuodevaatteet ja samalla aukaisi yhen kaapin jossa oli mun ja miehen seksilelut. Siihen loppui paikkojen penkominen. 

Anopilla ei ole mitään oikeutta koskea henkilökohtaisiin tavaroihin. Vaikka maksaisi vuokrat ja muut maksut, omaisuus on teidän. Minä nostaisin metelin, uhkaisin poliisilla. Laki olisi teidän puolella. Kuulostaa siltä että anoppisi pitää teidän kotianne nukkekotinaan, jolle kuvittelee tekevänsä mitä haluaa. 

Pitää muistaa että viimeistään avioon mennessä miehestä ja naisesta tulee pari. Mies lupautuu pitämään huolta vaimostaan, puolustamaan häntä ja seisomaan tukena ja voimana. Saman tekee nainen. Siinä vaiheessa anopeista ja muista tulee ulkopuolisia. He eivät kuulu kahden ihmisen liittoon. 

Jos mies ei puolusta vaimoaan, hän ei kohtele tätä oikein eikä arvosta tätä. Avioliiton lupaus ei toteudu.

Anna sen siivota, lähtekää sillä välin ulos koko muu perhe ja jätä anoppi siivoomaan jos tahtoo... Ja vois se vaikka ruoanki tehä sillä välin!

Tsemppiä sinulle!itse jouduin turvautumaan mielenterveyspalvelujen tukeen ihan anopin vuoksi. Asuu 100 metrin päässä. Mitään en Ole tehnyt koskaan oikein, uhkailee sosiaaliviranomaisilla. Kokee kotimme hänen omakseen jossa hån on boss. Aluksi yritin ystävystyä oikein todella hänen kanssaan. Mutta kun hän joka kerta pahoitti mieleni, totesin EI kannata. Lapsilla väärän väriset, kokoiset vaatteet, liian kylmät, liian kuumat, miksi minulla on päällä rumat kengät, lapsia EI såå viedä harrastuksiin, pesuaine väärä, istutukseni väärässä paikassa, verhot kiinni niin ettei hän näe sisälle, väärin pestyt vaatteet, kaikki sukulaiseni haukuttu, vaikka elämässään pärjänneitä akateemisia Ihmisiä.. Tällä ihmisellä EI Ole mitään omaa elämää, muutakuin meidän jatkuva kyttääminen. Apua en Ole sieltä taholta pyynnyt muutamaa ääritapausta lukuunottamatta, vaikka joskus apua olisi oikeasti joskus tarvittu. Lapset saavat tavata mummuaan vapaasti..olenpa huomannut kun ikää tulee lisää tajuavat ettei kyseessä Ole mikään kultainen vanhus. Rahaa jakaa avokätisesti, ja saatesanoin: sinusta EI tule ikinä mitään..kaikki ME ollaan huonoja..rahalla såå ostaa "kavereita".huoh.

Jos minulla olisi tuollainen anoppi, lähtisin pois ennen hänen tuloaan. En tietenkään siivoaisi itse mitään. Laittaisin oveen lapun. "Siivooja! Teksitkö suursiivouksen poisaollessani? Olen pari päivää risteilyllä tyttöjen kanssa. Kyllä kaverini ovat kateellisia ilmaisesta siivojasta. Ei tarvitse edes kotitalousvähennystä laskea."

Voisikohan olla niin, että anoppisi on tyyppiä vanhanajan "suorittaja", joka laskee arvonsa tekemänsä työsuorituksen mukaan. Häntä ei ole lapsena rakastettu itsenään, vaan koulunumeroiden ja urheilusuoritusen perusteella. Hän suorittaa koko elämänsä, nauttimatta siitä erityisesti. Ei hän pahaa tarkoita siivoamalla kotiasi, päinvastoin. Ei hänellä ole muuta annettavaa, rakkautta ja läheisyyttä, joten hän siivoaa ja touhuaa hamaan kuolemaansa saakka.

Piilota siivousvehkeet ensi kerralla :)

Minä varmaan tuossa tilanteessa jättäisin aina siivoamatta anopin tullessa kylään. Samaten jättäisin kaiken juuri siihen mihin sattuu putoamaan. Oikein keräilisin roskakasoja pöydille. Ja jos ja kun anoppi alkaa asiasta valittaa toteaisin tyynesti, että turhaan siivoan kun meillä on tuollainen ihan oma kotiorja siivoamassa. Voi olla että anopin siivoaminen loppuisi siihen. 

Vierailija kirjoitti:

Tsemppiä sinulle!itse jouduin turvautumaan mielenterveyspalvelujen tukeen ihan anopin vuoksi. Asuu 100 metrin päässä. Mitään en Ole tehnyt koskaan oikein, uhkailee sosiaaliviranomaisilla. Kokee kotimme hänen omakseen jossa hån on boss. Aluksi yritin ystävystyä oikein todella hänen kanssaan. Mutta kun hän joka kerta pahoitti mieleni, totesin EI kannata. Lapsilla väärän väriset, kokoiset vaatteet, liian kylmät, liian kuumat, miksi minulla on päällä rumat kengät, lapsia EI såå viedä harrastuksiin, pesuaine väärä, istutukseni väärässä paikassa, verhot kiinni niin ettei hän näe sisälle, väärin pestyt vaatteet, kaikki sukulaiseni haukuttu, vaikka elämässään pärjänneitä akateemisia Ihmisiä.. Tällä ihmisellä EI Ole mitään omaa elämää, muutakuin meidän jatkuva kyttääminen. Apua en Ole sieltä taholta pyynnyt muutamaa ääritapausta lukuunottamatta, vaikka joskus apua olisi oikeasti joskus tarvittu. Lapset saavat tavata mummuaan vapaasti..olenpa huomannut kun ikää tulee lisää tajuavat ettei kyseessä Ole mikään kultainen vanhus. Rahaa jakaa avokätisesti, ja saatesanoin: sinusta EI tule ikinä mitään..kaikki ME ollaan huonoja..rahalla såå ostaa "kavereita".huoh.

No mitä merkittävää anoppi on itse saanut aikaan elämänsä aikana? Entä mitä hänen poikansa, joka on niin tassukka, ettei edes perhettään puolusta? Entä sinä? Minä sanoisin suorat sanat tuollaiselle mummelille: "Hanki elämä! Niin mekin olemme tehneet. Tule käymään minun talossani seuraavan kerran vasta, kun se elämä on hankittu!". Lapset toki saavat käydä mummolassa, jos mummo sallii sen. Eikä heille varmaan kannata liikaa mummoa moittia. Aika monet äidit ovat pojistaan mustasukkaisia, jonkinlaisia terroristeja.

Sano sille anopille suoraan että sulla on ongelma äläkä mutise.