Jos lähtee opiskelemaan lähihoitajaksi, mihin kannattaisi erikoistua?

Nyt ei kannata hoitoalaa opiskella, valmistut työttömäksi. Pääkaupunkiseudulla voi vielä vanhuspuolelta löytyä töitä, tai kotihoidosta. Sairaalaan on melko varmasti turha yrittää lähihoitajana, koska sairaanhoitajiakin on työttömänä. 

Vierailija kirjoitti:

Millaisia itse olette vanhoina kun yksityisyys menee ja entinen elämä juuttuu sänkyyn. Kidutusta. Olkaa nyt vaan ystävällisiä ja lohduttamaan kärsiviä. 

Suoraan sanottuna hirvittää ajatus vanhuudesta. Näin minkälaista se oli kun isoäiti joutui muuttamaan kodistaan vanhainkotiin, kunto romahti ja parissa kuukaudessa menehtyi. Hoitajan kuvaus yllä kuvaa hyvin, minkälaista oman arvon ja yksityisyyden menetystä se on.

Akat on ihan kauheita työkavereita. 

T. Mies hoitoalalla

Ensihoito , Ampulanssissa on vähän Formula1- fiilistä

Röntgenhoitajaksi olisi minunkin pitänyt opiskella. Ammattini on ihan toinen, mutta tuo on jäänyt vaivaamaan.

No jos shksi haluat, hae ihmeessä. Pidempi opiskeluaika tulee mikäli ensin lh ja sitten sh. Mut jos pidemmän kaavan mukaan ajatellen, että joskus sh niin lh SAHU. 

Laitoshuoltaja tienaa liki saman kun lähihoitajana. Eikä tarvii potilaisiin koskea.

Mielenterveyspuolella lienee tulevaisuudessa kovasti tarvetta kun nuorilla on sen puolen ongelmat kuulemma valtavassa kasvussa. Tai no hoidetaanko niitä sitten sen kummemmin kuin pistetään vaan pillerireseptin kanssa pihalle.

Ap, ootko ajatellut oppisopimusta? Saisit palkkaa opiskelun ajalta.

Oon töissä kehitysvammaisten parissa ja ainakin omalla isolla työnantajalla on viime vuosina ollut enemmän oppisopimusopiskelijoita. Ammattia vaihtavia aikuisia yleensä.

Jos mä suuntautuisin nyt uudestaan, niin valkkaisin kyllä jonkun siistimmän ja ainakin fyysisesti kevyemmän suuntautumisvaihtoehdon eli hammashoidon tai toimistosihteerin homman.

Harkitsisin myös ihan tosissani röntgenhoitajaa, laboranttia tai sitten ihan jo täälläkin mainittua laitoshuoltajaa. 

Terveisin kaksi kertaa loppuun palanut lähihoitaja, joka aikoinaan valitsi päiväkotiuran ja joka nyt nelikymppisenä ei kestä enää ääniä, suuria ryhmiä eikä halua tehdä enää päivääkään työtä, jossa joustetaan vähän tänään ja huomenna ja ikuisesti. 

Se on aivan yksi ja sama minkä erikoistumisen otat koska niitä ei koskaan kysellä missään. Ainoa poikkeus on lapset ja nuoret jos päiväkotiin haluaa niin se täytyy olla. Ja vaikka olisikin tuon käynyt saa silti työskennellä sairaalassa, vanhuksien, vammaisten yms parissa. Omaa erikoistumisalaa ei ole enää olemassakaan eikä sitä koskaan olla edes missään kysytty, oikeastaan katsottu vain että on koulun leimat papereissa. 

Lähihoitajana on vähemmän vastuuta kuin sairaanhoitajalla että sitäkin kannattaa miettiä kumpi kuulostaa itselle paremmalta. Osassa työpaikoista sillä ei ole niin merkitystä mutta toisissa taas sh on enemmän asiantuntija työtä ja sh toki aina pyörittelee enemmän papereita kuin lh. Tokikin vaikka itse perustyössä ei olisi niin suurta eroa niin lh ei kuitenkaan voi vastata lääkehoidon arvioinnista eikä hoidontarpeen arvioinnista siinä määrin missä sh. Sh na on aina enemmän vastuuta ja työpaikasta riippuen kuten omassa täytyy tehdä päätöksiä ja määräyksiä asiakasta näkemättä pelkistä papereista ja kollegojen konsultoinnista.

Itse suosittelen iän puolesta valitsemaan lh vai sh.