Kaikki tuntemani naiset nöyttävöt voivan paremmin yksin
Sinkkuina vanhemmalla iällä, tai sanotaanko 35 plus. Säteilevät ja pitävät hyvää huolta itsestään. Stten kun ajautuvat parisuhteeseen niin lihovat ja näyttävät väsyneiltä ja valittavat koko ajan.
Kommentit (65)
Mahdollistajan kanssa pariutuneet jättää puolisonsa heti kun lapset lentää pesästä, n. 45-v. Sitten alkaa säteillä onnea.
Ilman miestä elämä on niin hyvää!
Miksi sitä pitää oikein julistaa?
Vapaaehtoisesti lapseton ja miehetön elämä ei ole itsestäänselvyys naisille edelleenkään vuonna 2025, joten siksikin olen onnellinen tälläisten naisten puolesta
Vierailija kirjoitti:
Juu ja mistä naisten hyökyaaltona kasvaneet mt-ongelmat?
Aina niitä on ollut, nykyään niistä uskalletaan puhua ja niitä hoidetaan. Ennen juotiin viinaa tai hakattiin perheenjäseniä.
Totta. Olin todella helpottunut, kun eräs ystäväni jätti kamalan miesytävänsä. Hänellä oli todella kurjaa tyypin kanssa, mutta väitti itseään suojellakseen koko ajan että "ei se tilanne niin paha ole", ja kommentoi aina tyyliin "se nyt on mitä on", ihan kuin kaikki se paska pitäisi vaan kestää. Suhteessa oli siis esim. väkivaltaa ja pettämistä molemmin puolin...
Eli voin sanoa noille urpoille jankkaajille täällä että tuollaisessa tilanteessa sitä onnellisuutta enemmän feikataan, kun ollaan jossain miehessä kiinni eikä ulospääsyä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu ja mistä naisten hyökyaaltona kasvaneet mt-ongelmat?
Aina niitä on ollut, nykyään niistä uskalletaan puhua ja niitä hoidetaan. Ennen juotiin viinaa tai hakattiin perheenjäseniä.
Naisilla on paineita.
Parasta on hyvä suhde rakkaan miehen kanssa.
Kaikki ei ole sitä miltä itsestä tuntuisi tai näyttäisi. Moni nainen voi hyvinkin olla ok yksin ja moni suhteessa. Onnellisuus on tulevaa ja menevää, ei mikään koko ajan päällä oleva ominaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saman huomion olen tehnyt. Nelikymppiset naiset voivat paremmin, kun ei ole miestä riippakivenä.
Ihan kaikki muutkin ikäluokat :) Itse olen kolmekymppinen ja niissä parissa suhdeviritelmässä joita kokeilin olin hirveässä stressissä koko ajan ja kaikki tuntui huonommalta. Täytyi myös jotenkin taistella koko ajan siitä, että he halusivat minun olevan aivan toisenlainen ja minä en suostunut sellaiseen.
Oletkohan sitten haksahtanut vääräntyyppisiin miehiin ;) Meitä on moneen junaan, vaikka täällä vähän kuittailisi voi silti olla melko hyvä tapaus ;)
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ei ole sitä miltä itsestä tuntuisi tai näyttäisi. Moni nainen voi hyvinkin olla ok yksin ja moni suhteessa. Onnellisuus on tulevaa ja menevää, ei mikään koko ajan päällä oleva ominaisuus.
Ok? Ei se poista tuota ap:n mainitsemaa ilmiötä. Totta kai jotkut voivat olla onnellisia suhteessakin, mutta kyllä sen huomaa kun joku oikein säteilee ja on tyytyväinen itsekseen.
Vierailija kirjoitti:
Älkää vaivautuko avioliittoon. Nainen on paras vapaana. Emme omista ketään, olemme täällä vain piipahtamassa.
M
Mutta kuitenkin, mites sen parisuhteen laita? Ovatko parisuhteet häviämässä sukupuuttoon?
Itse olen sinkkuna elävä mies. - Joskus omassa rajoittuneessa ja ahtaassa mielessäni on köynyt, että onko yksi syy sinkkuuteni se, että viihdyn ja nautin sinkkuelostanio niin paljon kuin nautin.
Kun ainakin tällä palstalla kohtaa säännöllsien epäsäännöllisesti kirjoituksia joissa naisoletettu useammin kuin miesoletettu kirjoittaa kumppanistaan -useammin miehestä kuin naisesta- joka on vajonnut ja taantunut vaippaikäsien tai parhaimmassakin tapauksessa melkein kymmenen vuotiaan lapsen tasolle hukkaamalla kyvyt kantaa vastuuta yhteiselon sujuvuudest ja arkisten askareiden hoitamsiesta monesti silloin, jos on muutettu saman katon alle tai viimeisttän siinä vaiheessa, jos tai kun hänen kanssa on saatu lapsi(a).
Itse olen jo noin 40 vuotias ja tällaine taantuminen ja elämänhallinnnan menettäminen niin raskaalta, että saatan ymmärtää ainakin naisia, jotka mieluummin elävät sinkkuna mutta olen myös alkanut itse ajatella, että ehkä itselleni on kuitenkin parempi elää jatkossakin sinkkuna koska minulta puuttunee se mikä näillä edellä mainmitsimilta naisilta Minulla ei ole tiiedossani yhtään tapaa tai keinoa, jolla vosiin vakuuttaa heidät, että minunkin kanssa kannattaisi jatkaa silloinkin kun olsiin kokenut saman kuin ilm, lukuisat muut miehet taantumalla pikkulaoeen tasolle parisuhteen myötä ja se jo ysyskistään kuullostaa raskaalta mutta vielä raskaampaa se olisi jos se sitten tarkoittaisi hyvästejä niin kumppanile kuin mahd. lapsillekin, kun kuten sanottui minulta puuttuu se ihmeellinen kyky ja taito, jonka turvn ja kautta voisin olla vakuuttunut, että nainen haluaisi elää minun rinnalla siitä huolimatta, että olisin taantunut alle kymmenvuotiaan lapsen tasolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saman huomion olen tehnyt. Nelikymppiset naiset voivat paremmin, kun ei ole miestä riippakivenä.
Ihan kaikki muutkin ikäluokat :) Itse olen kolmekymppinen ja niissä parissa suhdeviritelmässä joita kokeilin olin hirveässä stressissä koko ajan ja kaikki tuntui huonommalta. Täytyi myös jotenkin taistella koko ajan siitä, että he halusivat minun olevan aivan toisenlainen ja minä en suostunut sellaiseen.
Oletkohan sitten haksahtanut vääräntyyppisiin miehiin ;) Meitä on moneen junaan, vaikka täällä vähän kuittailisi voi silti olla melko hyvä tapaus ;)
No todellakin olivat täysin sopimattomia itselleni ja muutenkin aika hirveitä ihmisiä. Mutta tiedän, että jotkut noista asioista olisivat aina läsnä, jos yrittäisin suhdetta vähän paremmankin miehen kanssa. Olen todella tyytyväinen yksin ja välillä rennosti deittaillessa, parisuhdetta en halua.
Näin se menee. Jotkut eivät liho vaan suuttuvat ja hiustaja pakenee.
Itsellä mennyt jokusen 3v palautua edellisestä "suhteesta". Yksillä treffeillä käynyt ja traumatisoiduin niistäkin. En enää edes ajattele pariutuvani. Aivan mahtavaa kun saa voida hyvin eikä kukaan kiusaa, manspleinaa, vonkaa, kyttää, arvostele, kommentoi, tuo huonoja lahjoja, ym. Rahaa tulee tilille ja sillä ostan mitä haluan. Kaikki kohtaamani ihmiset ovat mukavia ja vuorovaikutusta on sopivasti. Kukaan ei sörki tai mutiloi minua, hormonitoimintani ei haittaa ketään, hedelmällisyyteni ei ole ongelma. Ei kerrassaan mitään ongelmaa missään
Vierailija kirjoitti:
Eihän ton ikänen juurikaan enää kelpaa kuin vanhoille miehille. Väkisin sitten kiskotaan hymyä naamalle ja tuloksena on hullunkurinen irvistys
:D
Kyllä se tiedetään, että miehille on kauhean pelottava ajatus, että naiset pärjäävät hyvin ilman heitä. Olisihan se hirveää, jos ette saisikaan enää ketään huijattua palvelijaksenne, joten täytyy sitä aina vähän pilkata ja pelotella jos liian onnellisiksi alkavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää vaivautuko avioliittoon. Nainen on paras vapaana. Emme omista ketään, olemme täällä vain piipahtamassa.
M
Mutta kuitenkin, mites sen parisuhteen laita? Ovatko parisuhteet häviämässä sukupuuttoon?
Ai s eksiorjuuden? On häviämässä, eivät naiset saa sellaisesta mitään irti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saman huomion olen tehnyt. Nelikymppiset naiset voivat paremmin, kun ei ole miestä riippakivenä.
Jos tuossa iässä ei ole perhe-elämä täysillä, niin silloin on jo alkujaan viallinen parisuhteisiin.
Ai kuten sinä?
Eihän ton ikänen juurikaan enää kelpaa kuin vanhoille miehille. Väkisin sitten kiskotaan hymyä naamalle ja tuloksena on hullunkurinen irvistys