Pahin uteluyritys mihin olet törmännyt?

Sukulaisilta (joihin en pidä yhteyttä) tulee 1-2 kertaa vuodessa tarkistussoitto, jossa epäsuoran juttelun kautta yritetään saada selville yksityisasioita. Olen viime vuoden syöttänyt höpöjuttuja tai kiertänyt kysymykset.

Pari vuotta sitten tulikin sitten tosi outo puhelu. Eräs pikkuserkukseni esittäytynyt nainen soitteli ja alkoi kysellä asioita. Oli kuulema tekemässä sukututkimusta. Kyseli siinä samalla kaikkee yksityisjuttuja.

Puhelun jälkeen (tiesin puhelun humpuukiksi) katsoin numerotiedustelusta. Numeroa ei löytynyt. Tuttu tuli käymään samana iltana. Soitin numeroon hänen puhelimestaan. Numero ei ollut enää käytössä.

Mistä tiesin jo alusta että puhelu oli höpöä? Koska nainen käytti pikkuserkkuni nimeä! Minulla nimittäin on oikeasti tuon niminen pikkuserkku mutta tämä pikkuserkku sattuu olemaan isänsä puolelta ulkomaalainen ja hänellä on ulkomaalainen nimi.

Tämä nimi on sellainen jonka suomalaiset helposti ymmärtävät naisen nimeksi (ova-päätteinen sukunimi ja outo etunimi) mutta pikkuserkkuni on mies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vakoiluohjelma puhelimeen, kyseessä narsistinen sukulainen. Ja ihan aikuinen olen.

Miten tällainen tapahtuu?

Eipä siihen tarvitse muuta kuin nähdä esimerkiksi salasana ohimennen. Ilmeisesti on joitain ohjelmia myös, että ei tarvitse kuin jokin tikku käyttää puhelimen usb:ssä. Hyvä keino on järjestää iltama, missä otetaan alkoholia, ja siten järjestää pääsy laitteelle. Kohde voidaan pyytää esimerkiksi saunomaan.

Ärsyttää kun työkaveri tivaa parisuhdetta. Mulla oli sellainen hirveä juorunahne nainen työkaverina, joka alkoi vaan yhtäkkiä "hei, ei ollakaan nähty hetkeen enkä kysynyt sun parisuhdetilanteesta mitään?! Onksulla nyt ketään?" Kierrän tuon kysymyksen, kun en halua töissä asioitani raportoida, silti jatkaa. Hän myös ennen tuota kyselyä kertoili omia deittailujuttujaan, niin eikö sit tule mieleen et jos en tuossa kohtaa ala itse kertomaan, että seurustelenko vai en, niin en halua asiasta puhua...

Sinkkuaikoina kun lähdin töistä ja sanoin, että nään kaveria, niin työkaveri meni heti vakavaksi ja oli "vai onksulla joku mies." No mitä sitten vaikka olis?

Samaten yksi toinen tapaus oli sitten keksinyt, että mä oon lesbo kun ei miestä oo. Olin ollut sinkkuna ehkä vuoden. En korjannut tätä käsitystä ikinä. Näki sitten parin vuoden päästä facebookista, että olin mennyt naimisiin (miehen kanssa) niin oli ihan tyrmistynyt, että kun hän ei oo tienny että mulla ei oo ketään ja miten hänelle ei oo mitään kerrottu!

Vierailija kirjoitti:

Ap, olit diileriltä hakemassa omat päivittäiset katulääkkeesi, käteisellä, ilman respaa, ilman Kelakorttia. Viereen osunut perheenäiti pelästyi sun hurjia naamanastojas ja lautaspupillejasi. Näinhän stoory sitten menikin. Vai mitä Ap?

Meni just noin miten kerroin aloituksessa. Asuttiin siis samassa talossa ja ilmestyi myös samaan aikaan pyykkitupaan vahtaamaan kun laittoi pyykkejä tai käytävään kun siitä kolisteli ohi. Teki tätä milloin kenellekin. Välillä näki kun kuljin esim. kadulla miespuolisen työkaverin kanssa työasioissa ja tästäkin raportoi eteenpäin. Välillä tuli pimpottamaan jopa ovikelloa. 

Ap

Vatsani oli raskausaikana pieni. Ei sellainen iso, ulkoneva pallo, mikä mielletään "normaaliksi" raskausvatsaksi. Työkaverini seurasi silmä kovana vatsaani jatkuvasti ja kysyi usein, että oonko varma että kaikki on hyvin. Vähän myös kyseli siihen suuntaan, että jos sikiö onkin menehtynyt sinne, enkä vaan tajua asiaa. Kyseli kaikkea, että tunnenko liikkeitä ja milloin olen viimeksi tuntenut ja olenko saanut kokoarviota jne. Luuleeko oikeasti, ettei tilannetta missään mitenkään seurata, en itse tajua mitään ja sitten jonkun random työkaverin kyselyistä hoksaan mennä vaikka lääkäriin. Ja oli kaikki hyvin, minulla nyt vaan se vatsa oli sellainen ja lapsikin ihan normi 3,5 kg..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystävä nosteli kirjahyllyssäni kirjoja ja papereitani, löytääkseen laskuja ym. Olemme yhä ystäviä, mutten tuon jälkeen ole enää luottanut häneen. Hän luuli kai, etten huomannut. Sama ystävä yritti pitkään udella parisuhteeni intiimielämän yksityiskohtia.

Terveisiä.

Ei se laskuja etsinyt vaan tiliotteita, verotustietoja tms. Kannattaa olla todella tarkkana tämmösten seurassa. Jotkut kuvittelee että heillä on oikeus tietää muista ja muiden elämästä kaikki.

Kenellä on vielä näin vuonna 2025 laskut, tiliotteet ja verotiedot paperilla?!? Kun pitää kaiken sähköisenä, niin pysyvät tallessa ja piilossa uteliaiden katseilta. 

Vierailija kirjoitti:

Vatsani oli raskausaikana pieni. Ei sellainen iso, ulkoneva pallo, mikä mielletään "normaaliksi" raskausvatsaksi. Työkaverini seurasi silmä kovana vatsaani jatkuvasti ja kysyi usein, että oonko varma että kaikki on hyvin. Vähän myös kyseli siihen suuntaan, että jos sikiö onkin menehtynyt sinne, enkä vaan tajua asiaa. Kyseli kaikkea, että tunnenko liikkeitä ja milloin olen viimeksi tuntenut ja olenko saanut kokoarviota jne. Luuleeko oikeasti, ettei tilannetta missään mitenkään seurata, en itse tajua mitään ja sitten jonkun random työkaverin kyselyistä hoksaan mennä vaikka lääkäriin. Ja oli kaikki hyvin, minulla nyt vaan se vatsa oli sellainen ja lapsikin ihan normi 3,5 kg..

Voi näitä, joiden elämän ainoa tapahtuma on se raskaus ja lapsi.

Vierailija kirjoitti:

Eräs tyyppi, jolla oli vain ammatillinen suhde minuun ja olin ns. hänen asiakkaansa alkoi yllättäen kysellä kaikkea intiimiä ja henkilökohtaista. Olisi halunnut yhden tekosyyn varjolla päästä kotiimme kyläänkin. Ei onnistunut. Otin etäisyyttä enkä enää halunnut olla hänen "asiakkaansa". En tiedä kuvitteliko hän suhteemme olevan jotain muuta vai oliko vaan yksinkertaisesti niin sairaan utelias...

Eli mikä sä olit kun et ollut "asiakas"? Potilas vai? Pano?

Vierailija kirjoitti:

Ystävä nosteli kirjahyllyssäni kirjoja ja papereitani, löytääkseen laskuja ym. Olemme yhä ystäviä, mutten tuon jälkeen ole enää luottanut häneen. Hän luuli kai, etten huomannut. Sama ystävä yritti pitkään udella parisuhteeni intiimielämän yksityiskohtia.

Terveisiä.

Nuo paperit, lääkkeet ja muut arkaluontoiset asiat kannattaa kyllä siivota pois näkyvistä. Itse siivoan ne aina pois, tuleepa kylään kuka tahansa. Samoin jos joku liimautuu kiinni kun näpyttelee salasanoja tai lukee henkilökohtaisia s-posteja, niin kannattaa olla terveellä tavalla varovainen. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, olit diileriltä hakemassa omat päivittäiset katulääkkeesi, käteisellä, ilman respaa, ilman Kelakorttia. Viereen osunut perheenäiti pelästyi sun hurjia naamanastojas ja lautaspupillejasi. Näinhän stoory sitten menikin. Vai mitä Ap?

Meni just noin miten kerroin aloituksessa. Asuttiin siis samassa talossa ja ilmestyi myös samaan aikaan pyykkitupaan vahtaamaan kun laittoi pyykkejä tai käytävään kun siitä kolisteli ohi. Teki tätä milloin kenellekin. Välillä näki kun kuljin esim. kadulla miespuolisen työkaverin kanssa työasioissa ja tästäkin raportoi eteenpäin. Välillä tuli pimpottamaan jopa ovikelloa. 

Ap

Tuo on kyllä jo aika extremeä rajattomuutta, huhhuh mikä tyyppi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vatsani oli raskausaikana pieni. Ei sellainen iso, ulkoneva pallo, mikä mielletään "normaaliksi" raskausvatsaksi. Työkaverini seurasi silmä kovana vatsaani jatkuvasti ja kysyi usein, että oonko varma että kaikki on hyvin. Vähän myös kyseli siihen suuntaan, että jos sikiö onkin menehtynyt sinne, enkä vaan tajua asiaa. Kyseli kaikkea, että tunnenko liikkeitä ja milloin olen viimeksi tuntenut ja olenko saanut kokoarviota jne. Luuleeko oikeasti, ettei tilannetta missään mitenkään seurata, en itse tajua mitään ja sitten jonkun random työkaverin kyselyistä hoksaan mennä vaikka lääkäriin. Ja oli kaikki hyvin, minulla nyt vaan se vatsa oli sellainen ja lapsikin ihan normi 3,5 kg..

Voi näitä, joiden elämän ainoa tapahtuma on se raskaus ja lapsi.

Pikkupaikkakunnille asumaan jäävien huippukohta elämässä on yleensä peruskoulusta valmistuminen. Sitten pitääkin jo alkaa perustamaan perhettä, monilla vanhemmat kiristää perinnöllä tai hyväksynnällä, jos ei tottele. Jos vielä jatkaa ammattikouluun, yleensä senkin päättää vanhemmat.

Sukulaiset ja "kaveri" udelleet mun palkkaa. Tällä "kaverilla" oli sitten muuten aina niin kiire, ettei ennättänyt enää nähdä kasvotusten, mun palkkaa silti piti udella viestillä (??!) Katkaisin onneksi välit tähän ihmiseen.

Entinen vuokraisäntä yritti urkkia entisen kämppikseni, eli silloisen vuokralaisensa yksityisasioita minulta. Luuli varmaan olevansa ovelakin, mutta eipä saanut tietoja.

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää kun työkaveri tivaa parisuhdetta. Mulla oli sellainen hirveä juorunahne nainen työkaverina, joka alkoi vaan yhtäkkiä "hei, ei ollakaan nähty hetkeen enkä kysynyt sun parisuhdetilanteesta mitään?! Onksulla nyt ketään?" Kierrän tuon kysymyksen, kun en halua töissä asioitani raportoida, silti jatkaa. Hän myös ennen tuota kyselyä kertoili omia deittailujuttujaan, niin eikö sit tule mieleen et jos en tuossa kohtaa ala itse kertomaan, että seurustelenko vai en, niin en halua asiasta puhua...

Sinkkuaikoina kun lähdin töistä ja sanoin, että nään kaveria, niin työkaveri meni heti vakavaksi ja oli "vai onksulla joku mies." No mitä sitten vaikka olis?

Samaten yksi toinen tapaus oli sitten keksinyt, että mä oon lesbo kun ei miestä oo. Olin ollut sinkkuna ehkä vuoden. En korjannut tätä käsitystä ikinä. Näki sitten parin vuoden päästä facebookista, että olin mennyt naimisiin (miehen kanssa) niin oli ihan tyrmistynyt, että k

Olen alkanut kertoa menoistani tyyliin: "Kävin elokuvissa katsomassa...", vaikka olisin oikeasti käynyt jonkun kanssa, ettei tule uteluita, kenen kanssa olin. Enhän minä tuossa mitään valehtele, jätän vain kertomatta, olinko jonkun seurassa vai en. Kerron vain omasta kokemuksestani.

Tämä ei koske minua, mutta mainitsen kuitenkin, kun on jäänyt mieleen. Puolison edesmennyt äiti oli äärimmäisen utelias. Ei ollut mitään häpyä, vaan uteli kaikilta kaikkea. 

Puolisollani oli jotain terveysongelmia, joista oli sitten äidilleen jotain kertonut. Tähän liittyen oli tulossa aika terveysasemalle.

Äitinsä kovasti kyseli asioita puolisoltani, joka ei halunnut kovin yksityiskohtaisesti asioistaan kertoa, joten äitinsä oli soittanut terveysasemalle ja yrittänyt sieltä valehdellen tivata lisätietoja asiasta. Lisäksi oli kysellyt tulevan ajanvarauksen ajankohtaa.

Tästä ei ollut sitten kertonut mitään, eikä tietenkään puhelimessa oltu kerrottu hänelle poikansa asioita, homma paljastui myöhemmin, kun Omakannassa oli merkintä tuosta äidin yhteydenotosta terveysasemalle. 

Vierailija kirjoitti:

Roskien tonkiminen. Se on yllättävän yleistä muutenkin sellaisissa paikoissa, missä on yhteinen roskis. 

Joillakin tonkijoilla on mukanaan joku keppi, millä repivät roskapusseja auki. Olen ikkunasta nähnyt kun jotkut kummajaiset ovat vyötäröään myöten roskiksessa tonkimassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Roskien tonkiminen. Se on yllättävän yleistä muutenkin sellaisissa paikoissa, missä on yhteinen roskis. 

Joillakin tonkijoilla on mukanaan joku keppi, millä repivät roskapusseja auki. Olen ikkunasta nähnyt kun jotkut kummajaiset ovat vyötäröään myöten roskiksessa tonkimassa.

Nykyään melko turhaa kun kierrätetään ja roska-astiat ovat syviä. Sekajätteestä ei juuri löydä mitään kiinnostavaa. Moni käyttää silppuria muutenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Roskien tonkiminen. Se on yllättävän yleistä muutenkin sellaisissa paikoissa, missä on yhteinen roskis. 

Joillakin tonkijoilla on mukanaan joku keppi, millä repivät roskapusseja auki. Olen ikkunasta nähnyt kun jotkut kummajaiset ovat vyötäröään myöten roskiksessa tonkimassa.

Nykyään melko turhaa kun kierrätetään ja roska-astiat ovat syviä. Sekajätteestä ei juuri löydä mitään kiinnostavaa. Moni käyttää silppuria muutenkin.

Kansi kiinni ja siihen jokin paino päälle.

Olin illalla just kaupassa kun puhelin soi. Näin että ystävä, ja vastasin. Ääni oli tivaava että onko sinulla kaikki hyvin? Aivan outoa. Tiuskaisin,että miten niin? No kun sinua ei ole näkynyt missään,edes koiralenkillä. En ymmärrä,elän niinkuin ennenkin,päivät etätyössä jne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Roskien tonkiminen. Se on yllättävän yleistä muutenkin sellaisissa paikoissa, missä on yhteinen roskis. 

Joillakin tonkijoilla on mukanaan joku keppi, millä repivät roskapusseja auki. Olen ikkunasta nähnyt kun jotkut kummajaiset ovat vyötäröään myöten roskiksessa tonkimassa.

Nykyään melko turhaa kun kierrätetään ja roska-astiat ovat syviä. Sekajätteestä ei juuri löydä mitään kiinnostavaa. Moni käyttää silppuria muutenkin.

Kansi kiinni ja siihen jokin paino päälle.

Huoli-ilmoitus tällaisesta.