Onko muut tajunneet työttömänä ollessaan miten paljo tuhlasi rahaa turhuuksiin kun oli töissä??
Nykyään kun pitää olla tiukka budjetti niin harmittaa miten paljon meni rahaa hukkaan kun olj töissä. Tuli aina siepattua töihin mukaan joku valmis ateria ja sitten pyöri vähän väliä jossain kaupoilla. Jos ois noi jättänyt pois ois voinut säästää tuhansia
Kommentit (32)
Näinhän se on, mutta parempi tajuta asia jossain vaiheessa. Meillä on iso joukko ihmisiä, jotka pistävät kaiken haisemaan eivätkä opi koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Mikään menneisyyden miettiminen ei auta tulevaisuuden suhteen. On vain tämä hetki.
No niin kai sitä viisastui :D
Työttömyys opettaa monelle säästeliäisyyttä, osalle jopa niin hyvin, ettei tarvitse palata töihin.
En ole edes tuhlannut, mutta en tiedä olenko sairaalloisen pihi kun mietin että olisinpa vain säästänyt enemmän
Mutta tiedostamalla menneen nyt voi todellakin vaikuttaa tulevaan ja ihan tähänkin hetkeen. Kyse ei ole mistään märehtimisestä vaan tiedostamisesta. Toisaalta lehmäkin märehtii nykyhetken sekä tulevan parantamiseksi.
"Menneiden muistelu on ongelma, jos se vaikuttaa nykyhetkeen ja valintoihin negatiivisesti. Et ehkä uskalla olla oma itsesi, et kykene luomaan toimivia ihmissuhteita ja annat muiden ohjailla elämääsi, Karilahti sanoo.
Moni miettii takavuosien hetkiä, jolloin on ollut onnellinen. Jos olet onnistunut urheilukilpailuissa tai ihastunut, haluat palata menneisyyden tilanteisiin mielessäsi ja saada tunteet takaisin.
Myös huonot tapahtumat ja tunteet voivat jäädä pyörimään mieleesi. Varsinkin, jos et ole käsitellyt ja arvioinut niitä. Ne voivat heijastua ihmissuhteisiisi. Saatat kokea itsesi arvottomaksi, pelkäät sitoutumista ja hylätyksi tulemista. Mielessäsi on tunnelukko.
Tunnelukko on lapsuudessa ja nuoruudessa opittu tapa reagoida, tuntea ja ajatella. Ihminen voi tiedostamattaan toimia lapsuuden haitallisten mallien mukaisesti aikuisenakin. Menneisyys pitää otteessaan."
Työkaveri käyttää työlounaisiin noin 100€/viikko, emme saa mitään lounasetua joten ihan itse siis maksaa. Jos tuohon laskee päälle hänen muut ulkonasyömiset, hän syö ravintoloissa noin 1000€/kk. Joka kuukausi. Rahanpuutetta valittaa taajaan. Tämä näin havaintona vierestä, kun hän kertoo paljon kuitenkin rahankäytöstään ja muustakin elämästään. Osaan toki suhteuttaa ettei hänellä ole oikeasti rahapulaa, juttelee vaan. Mutta onhan tuo paljon rahaa. Ostelee paljon kaikkea myös vaikka hänellä on yleensä vastaavia asioita jo olemassa. Sellaisia ihmiset tosiaan ovat.
Vierailija kirjoitti:
En ole edes tuhlannut, mutta en tiedä olenko sairaalloisen pihi kun mietin että olisinpa vain säästänyt enemmän
Osta harvoin ja laadukasta,siinä säästää pitkässä juoksussa eniten,sinä ja ympäristö.
En ole työtön, vaan hyvin pienituloinen opiskelija vuosien työputken jälkeen. Mutta kyllä, olen huomannut. Vähän jopa hävettää nyt, mihin kaikkeen sitä on rahaa laittanut kun sitä on ollut.
Lapselle on tullut ostettua ihan liikaa tavaraa, jotka jääneet jopa käyttämättä. Itselleni säkkikaupalla uusia vaatteita tai meikkejä "piristykseksi". Kaupasta huolettomasti mm. erilaisia energiajuomia ja välipaloja että "jaksaa" painaa töissä. Kirjoja olen ostanut lainaamisen sijaan, on ollut maksukanavia ja överikallis puhelin. Viikonloppuisin on pitänyt "rentoutua" viinilasi kourassa dinnereillä.
Nyt kun elää minibudjetilla, niin huomaa että vähemmälläkin pärjää. Tosin oikeitakin rahareikiä olisi esim. erikoislääkäreille pitäisi päästä.
En, mä säästin ja sijoitin ne tuhannet. Nyt niitä on aika paljon. Työttömänä tällä hetkellä. Kiva ois päästä töihin, mut onneks ei tartte ihan mihin tahansa nöyrtyä kun on tuota kassaa sen verran paljon.
Sama. Mikään kova tuhlari en ollut, mutta välillä palkitsin itseäni raatamisesta materialla. Nyt on kaikki materia menettänyt merkityksensä. Vaatteitakin minulla on niin paljon, että pärjään niillä lopun elämääni. Oma asunto on onni, että sen sain maksettua. Matkojakaan en kaipaa. Nykyään tulen onnelliseksi siitä, ettei ole kiirettä ja stressiä. Nautin olla omissa oloissani.
Vierailija kirjoitti:
Työkaveri käyttää työlounaisiin noin 100€/viikko, emme saa mitään lounasetua joten ihan itse siis maksaa. Jos tuohon laskee päälle hänen muut ulkonasyömiset, hän syö ravintoloissa noin 1000€/kk. Joka kuukausi. Rahanpuutetta valittaa taajaan. Tämä näin havaintona vierestä, kun hän kertoo paljon kuitenkin rahankäytöstään ja muustakin elämästään. Osaan toki suhteuttaa ettei hänellä ole oikeasti rahapulaa, juttelee vaan. Mutta onhan tuo paljon rahaa. Ostelee paljon kaikkea myös vaikka hänellä on yleensä vastaavia asioita jo olemassa. Sellaisia ihmiset tosiaan ovat.
Oletko kateellinen hänelle vai miksi toisen ihmisen elämä kiinnostaa sinua noin paljon?
Vierailija kirjoitti:
Mikään menneisyyden miettiminen ei auta tulevaisuuden suhteen. On vain tämä hetki.
Kommenttisi ei liity aloitukseen mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Näinhän se on, mutta parempi tajuta asia jossain vaiheessa. Meillä on iso joukko ihmisiä, jotka pistävät kaiken haisemaan eivätkä opi koskaan.
Mun työ on niin rankkaa etten jaksa käydä kaupassa, tilaan ruuat Woltilta ja muutenkin joudun hemmottelemaan itseäni että jaksan. Joskus käytän siivojan palveluita. Uskon että monrlla nykyään työssäkäyvällä on samaa ongelmaa. Kulut olisi paljon pienemmät jos olisi enemmän aikaa ja energiaa itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Työkaveri käyttää työlounaisiin noin 100€/viikko, emme saa mitään lounasetua joten ihan itse siis maksaa. Jos tuohon laskee päälle hänen muut ulkonasyömiset, hän syö ravintoloissa noin 1000€/kk. Joka kuukausi. Rahanpuutetta valittaa taajaan. Tämä näin havaintona vierestä, kun hän kertoo paljon kuitenkin rahankäytöstään ja muustakin elämästään. Osaan toki suhteuttaa ettei hänellä ole oikeasti rahapulaa, juttelee vaan. Mutta onhan tuo paljon rahaa. Ostelee paljon kaikkea myös vaikka hänellä on yleensä vastaavia asioita jo olemassa. Sellaisia ihmiset tosiaan ovat.
Aika kalliissa paikoissa käy työlounailla. Järjestään lounaspaikoissa hinnat ovat vain vähän toistakymppia, joten satasta niihin ei saa helposti menemään viikossa. Täytyy siis syödä jotain á la carte annoksia päivittäin ja on ilmeisesti myös aikaa odotella sellaisia.
Olen työssä ja saan ihan mukavankokoista palkkaa.
Eläissäni en ole tuhlannut, en edes lapsena. Pienestä asti mietin tarkkaan rahankäyttöä kun sitä sain.
Voisin tuhlata ja shoppailla mutta miksi? Minkä tarpeen se minussa täyttäisi, ei minkään.
Mieluummin pidän huolta että minulla on mukava puskurirahasto - nykymaailmassa kun ei koskaan tiedä, ja räteillä ja rääsyillä ja turhalla rihkamalla en mitään tee. Ei se minulle tuo onnea.
Kun ostan jotain, ostan käteisellä en velaksi ja haluan ostaa laatua joka kestää ja näyttää hyvälle pitkään. Shoppailua en harrasta ja kokoa nurkkiin halpakamaa jolla ei mitään tee.
Elän ja asun yksin, joten talouteni on yksin minun käsissäni, ja hoidan sitä huolellisesti. En ole pihi mutta en ryntäile turhanpäiväisyyksien perässä. Olen sitä mieltä että kun maksaa hieman enemmän paremmasta, se tuo pitkälä tähtäimellä säästöä.
Vierailija kirjoitti:
Olen työssä ja saan ihan mukavankokoista palkkaa.
Eläissäni en ole tuhlannut, en edes lapsena. Pienestä asti mietin tarkkaan rahankäyttöä kun sitä sain.
Voisin tuhlata ja shoppailla mutta miksi? Minkä tarpeen se minussa täyttäisi, ei minkään.
Mieluummin pidän huolta että minulla on mukava puskurirahasto - nykymaailmassa kun ei koskaan tiedä, ja räteillä ja rääsyillä ja turhalla rihkamalla en mitään tee. Ei se minulle tuo onnea.
Kun ostan jotain, ostan käteisellä en velaksi ja haluan ostaa laatua joka kestää ja näyttää hyvälle pitkään. Shoppailua en harrasta ja kokoa nurkkiin halpakamaa jolla ei mitään tee.
Elän ja asun yksin, joten talouteni on yksin minun käsissäni, ja hoidan sitä huolellisesti. En ole pihi mutta en ryntäile turhanpäiväisyyksien perässä. Olen sitä mieltä että kun maksaa hieman enemmän paremmasta, se tuo pitkälä tähtä
Tässä mitalisi 🏅
Hyvähän se vain on kun laitetaan rahaa kiertoon mahdollisimman paljon. Kuluttaminen luo työpaikkoja.
En ole koskaan ollut työtön enkä koskaan elänyt "tili tuli, tili meni" -elämää. Säästäminen ja sijoittaminen on mulle ollut aina tärkeää. Mutta kun vajaat 2 vuotta sitten päätin kokeilla elämää eläkepäivieni elintasolla, tajusin itsekin, miten paljon olen käyttänyt rahaa ihan tarpeettomaan. Aluksi oli tarkoitus kokeilla vain puolisen vuotta, mutta tajusin tykkääväni tästä "nuukailusta" ja tämä jäi pysyväksi tavaksi elää.
Mikään menneisyyden miettiminen ei auta tulevaisuuden suhteen. On vain tämä hetki.