Lue keskustelun säännöt.
säälin niitä vanhempia jotka
10.03.2007 |
vievät lapsensa hoitoon jo 1-vuotiaana. eipä paljoa lapsesta välitetä
Kommentit (78)
Vanhemmat laatuaikoineen on naurettava käsite. Lapsille näytetään vain ' laadukasta' ja pintapuolista kuvaa elämästä vanhempien pistäessä parastaan ' laatuaikoineen' .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Vanhemmat laatuaikoineen on naurettava käsite. Lapsille näytetään vain ' laadukasta' ja pintapuolista kuvaa elämästä vanhempien pistäessä parastaan ' laatuaikoineen' .
Kyrsiikö sinua kun jotkut pystyvät yhditämään työn ja lapsenhoidon?
Aina on ' laadukasta' hoidossa oloa, ' laadukasta' oleskelua vanhempien kanssa töiden jälkeen ja lomilla. Ei mitään normaalia elämää, normaalia kanssakäymistä. Lapset suoriutuvat hoidosta, vanhemmat töistä. Yhdessä suoriudutaan yhteisestä ajasta, lomista jne. Kaikki yhtä suorittamista. Laadukasta suorittamista.
Vierailija:
Aina on ' laadukasta' hoidossa oloa, ' laadukasta' oleskelua vanhempien kanssa töiden jälkeen ja lomilla. Ei mitään normaalia elämää, normaalia kanssakäymistä. Lapset suoriutuvat hoidosta, vanhemmat töistä. Yhdessä suoriudutaan yhteisestä ajasta, lomista jne. Kaikki yhtä suorittamista. Laadukasta suorittamista.
Ei meillä ainakaan mitenkään erityistä tai laadukasta tehdä, käydään kaupassa, tehdään ruokaa, imuroidaan, luetaan, katsotaan telkkaa jne. Eikö kuulosta puuduttavan tavalliselta arjelta?!?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on totta. On myös totta, että joskus tämä on mahdotonta toteuttaa.
Silti on surullista, että pieni ihminen joutuu äidistään eroon pitkiksi ajoiksi, lapsen näkökulmasta joka kerralla ehkä lopullisesti, kun ei vielä ajantajua ole...
Ymmärrän kyllä, että tämä kauhea puolustelu on omalta osaltaan itselleen selittelyä huonon omantunnon paikkailemiseksi, mutta silti ihmettelen, etteikö jokaisen täydy rehellisyyden nimissä tunnustaa, että ainakin alle 2-vuotiaan paikka olisi kotona äidin kanssa?! Ilman sarvia ja hampaita... :)
kun äitiys on vain rasite? Ja silti lapsia halutaan tähänkin maahan! Mikäs tätä maailmaa pyörittääkään? Suorittaminen ja raha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki mustavalkoinen ajattelu nostaa karvat pystyyn.
Vierailija:
Se on totta. On myös totta, että joskus tämä on mahdotonta toteuttaa.
Silti on surullista, että pieni ihminen joutuu äidistään eroon pitkiksi ajoiksi, lapsen näkökulmasta joka kerralla ehkä lopullisesti, kun ei vielä ajantajua ole...Ymmärrän kyllä, että tämä kauhea puolustelu on omalta osaltaan itselleen selittelyä huonon omantunnon paikkailemiseksi, mutta silti ihmettelen, etteikö jokaisen täydy rehellisyyden nimissä tunnustaa, että ainakin alle 2-vuotiaan paikka olisi kotona äidin kanssa?! Ilman sarvia ja hampaita... :)
Kaikki ei vaan halua olla kotiäitejä vaikka talous antais myöden. Ei kai vasten tahtoaan kotona oleva äiti tai isä ole mahtava ratkaisu? Itse ainakin olen ihan tavallinen ihminen vaikka olen ollut hoidossa jo yksivuotiaasta. En yhtään koe kaunaa asiasta äidilleni, päinvastoin olisi tylsää joshän olisi vastentahtoisesti hoitanut minua kotona vain siksi että " niin kuuluu kunnon ihmisen tehdä" Jokainen siis tekee omat valinnat, ei kai mitään absoluuttista totuutta ole asiasta olemassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ettei lapsi joudu kokemaan noita " lopullisia" eroja äidistään.
Vierailija:
Se on totta. On myös totta, että joskus tämä on mahdotonta toteuttaa.
Silti on surullista, että pieni ihminen joutuu äidistään eroon pitkiksi ajoiksi, lapsen näkökulmasta joka kerralla ehkä lopullisesti, kun ei vielä ajantajua ole...Ymmärrän kyllä, että tämä kauhea puolustelu on omalta osaltaan itselleen selittelyä huonon omantunnon paikkailemiseksi, mutta silti ihmettelen, etteikö jokaisen täydy rehellisyyden nimissä tunnustaa, että ainakin alle 2-vuotiaan paikka olisi kotona äidin kanssa?! Ilman sarvia ja hampaita... :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis käsitänkö asian oikein, että kirjoitit kommenttisi negatiivissävytteisesti?! Jos näin on, niin en voi, kuin ihmetellä... :O
Ja edelleen hokea, hokemasta päästyäni, että ymmärrän ja tiedän, että aina ei ole mahdollisuutta, tai toisinaan halua (se on kyllä aika kamalaa, tässä myönnän ajattelevani hiukan mustavalkoisesti, ettei oma äiti HALUA hoitaa lastaan, vaikka siihen olisi mahdollisuus!) hoitaa lastaan kotona leikki-ikäiseksi, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö se varmasti olisi lapselle parasta... Tämä on todistettu myös pitkäaikaisella ruotsalaistutkimuksella (25v. kestänyt seuranta) jos ei ihan normaali ihmisen maalaisjärki riitä asiaa kertomaan.
Minä haluan olla lapsilleni läsnä ja lähellä niin kauan, kuin mahdollista. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lapseni osaavat puhua hoitoon mennessään. Sen jälkeen minä saan luoda uraani vielä montakymmentä vuotta ja elää itselleni. Tämä aika on lasten ja onneksi näin on meidän perheelle hyvä. :)
Käykää katsomassa päiväkodeissa alle 2-v. ryhmiä. Sydämeni vaurioituisi varmaan pysyvästi, jos joutuisin sinne omani viemään... Edelleen; minä ap:n lisäksi todella säälin pieniä hoitolapsia!
Nyt on kaikki maailman aika toteuttaa itseään niin työelämässä kuin muutenkin. On ihanaa kun ei ole risaista jaksoa takana vaan voi siirtyä eheästä lastenkasvatusajasta eheään omaan itensä kehittämisen aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihmisiä, jotka ei tajua lapsensa tilasta höykkäsen pöläystä. Jopa sellaisia, joilla on työnsä puolesta täysi valmius käsittää, mitä heidän toimintansa tekee lapselle. Mutta eivätpä vaan ymmärrä. Eivät ymmärrä, tai eivät välitä edes silloin, kun vauva/taapero selvästi oireilee heidän ratkaisujensa takia. On käsittämättömiä lomailuvalintoja (vanhempien parisuhteenhoitolomia) silloin, kun ehdottomasti pitäisi ymmärtää rauhoittaa lapsen elämä. Pahaa tekee sivusta seurata ja ihmetyttää, miten oma lapsi voikin olla sellainen sokea piste!
Itse en yhtään ainakaan kauhistele, jos joku toteaa ettei ole kotiäitityyppiä vaan että haluaa käydä myös työssä. En sääli mitenkään erityisesti pieniä suomalaisia hoitolapsia, paljon paljon julmempiakin kohtaloita maailmaan mahtuu.
jos itse olet tyytyväinen kotiäitiyteen se ei silti ole kaikkien mieleinen valinta, pakottaminen ja fanaattisuus asian suhteen ei kai ole tervettä?
ja eikö juuri joku vuosi sitten myöskin muistaakseni ruotsalaistutkimus todennut että aikaisin hoitoon viedyt lapset mm. sosiaalisesti pärjääviä jne?
39
sen jälkeen eletään itselle. Kyllä se kuulkaa on työssäkäynnin aloittamisen jälkeenkin sitä lapselle elämistä aika 100 %:sti. Itse ainakin ajattelin elää lapsilleni kunnes he ovat itse valmiita ottamaan vastuun elämästään.
Ensinnäkin se kertoo 25-vuotta sitten Ruotsissa tapahtuneen hoidon tuloksista. Kaikki tietää mikä on tilanne nyky-Suomen tarhoissa. Henkilökunta ei riitä. Toiseksi sen kriteerit oli tavallaan markkinataloutta palvelemaan räätälöidyt. Siinä mitattiin menestystä hyvin kapeasta vinkkelistä. Onko ulkoisilla mittapuilla menestynyt esim. automaattisesti onnellinen ihminen ja niin edelleen.
Lapset heitetään johonkin karsinaan siksi aikaa että vanhemmat käyvät työssä. Ovat kansantaloudellisesti hyödyllisiä.
Kaiken muun ajan olin vanhempien kanssa ja tietysti joskus mummolassa jne. En jaksa uskoa, että lapseni aikuisena tulee kyselemään oliko hoidossa vai ei ja jos niin miten pitkiä päiviä. Oletteko te näistä asioista meteliä pitävät kokeneet kärsineenne päivähoidossa lapsena vai olitteko kouluikään asti kotona äidin kanssa?
Utelias, mutta jo väsynyt 39 ;)
Vierailija:
Ei niitä hetkiä mihinkään hukkaa vaikka töissä käydäänkin. Käymme töissä ja hukkaamme kaikkiaan max 16 h/viikko lapsen hereilläoloajasta. Vuorottelemme lomat ja lapsen haut ja viennit. Lapsemme on hereillä keskimäärin 84 h/vko. En sanoisi että olen hukannut mitään tärkeää. Jaksan olla erittäin hyvä ja innostunut äiti lapsellemme kun olen saanut elämääni jotain muutakin. Ja voi lapsemme nautii hoitopaikastaan ja leikeistä siellä.