Joutuuko yh äiti tyytymään vain sellaiseen mieheen minkä saa?

Vierailija kirjoitti:

Oken yh, asun hyvällä alueella kivassa kodissa ja minulla on hyvä, antoisa koulustani vastaava työ. Palkka on hyvä. Pystyn itse mahdollistamaan minulle ja lapsilleni hyvän elämän. En todellakaan etsi miestä tähän, saati sitten ketä tahansa miestä.

Mutta mistäs saat kikulia jos tekee mieli?

Toisen miehen kesken jäänyttä peliä ei jatketa. Piste.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuuhan niitä olevan miehiäkin jotka on tyytyneen yh-äitiin.

On jopa miehiä, jotka tyytyvät laiskaan kotona lojuvaan "sisällöntuottajaan", joka viettää päivänsä kosmetiikkatestailujen parissa hätistellen lapsia etäämmälle jaloistaan. Esittää idyllistä kotirouvavaimoa ja vaatii elättäjämiestään painamaan duunia ahkerammin, jotta laiskarouvalla riittää massia tuhlattavaksi. Lasten söpöjä prinsessakuvia insta täynnä. Todellisuudessa myrtsäilee alituiseen sekä lapsille että miehelle eikä juuri eväänsä nosta tehdäkseen vaikka ruokaa perheelleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oken yh, asun hyvällä alueella kivassa kodissa ja minulla on hyvä, antoisa koulustani vastaava työ. Palkka on hyvä. Pystyn itse mahdollistamaan minulle ja lapsilleni hyvän elämän. En todellakaan etsi miestä tähän, saati sitten ketä tahansa miestä.

Mutta mistäs saat kikulia jos tekee mieli?

Seksi ei ole tärkeintä elämässä.

No onhan yh alinta kastia markkinoilla, on vain kylmä totuus.

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että aika moni yksinhuoltaja on mieluummin sinkkuvanhempi kuin ottaa riesakseen ja vaivakseen ensimmäsitäkään miestä (tai naista) mahd. uudeksi parisuhdekumppaniksi. - Saatan toki hahmottaa, että osa sinkkuvanhemmistakin solmii parisuhteita vähemmän fiksuin perustein. (Miten helppoa se onkaan arvostella ulkopuolisena muiden valintoja, kenen kanssa asettuvat tai ovat asettumatta aprisuhteeseen).

Uskovainen mies

Juuri näin.

Tässä on yh-äiti, joka jäi yksin kolmen lapsen kanssa isän häivyttyä vieraan hamehelman perään. Painotettakoon, että kaikki kolme lastani ovat samalle isälle. Syrjähypyn olisin saattanut vielä antaa anteeksi, mikäli suhteessa olisi muutoin ollut potentiaalia. Mutta koska mukana oli myös lastenkasvatuksen laiminlyöntiä (tai oikeammin isän täydellistä piittaamattomuutta omista lapsistaan), taloudellista leväperäisyyttä, alkoholismia, mustasukkaisuutta, väkivaltaa, niin ero oli ainoa vaihtoehto. Enkä jäänyt surkuttelemaan elämääni ja miehettömyyttäni, että mitkähän rippeet ja jämät miesmarkkinoilla nyt minulle raukalle suodaan, vaan menin eteenpäin, jatkoin hyvässä työssäni, kouluttauduin lisää ja hankin kivan uuden kodin minulle ja lapsille.

Edelleen, 8 vuoden jälkeen olen sinkku enkä vieläkään edes hinkua etsimään uutta miestä. Elämässä kun on paljon mielenkiintoisempiakin asioita kuin miehet.

Niin säälittävän tarkoitushakuisia ovat nämä kliseiset stereotypiat juopoista WT-yksinhuoltajista. Minä ja kaikki yh-kaverini olemme kaukana tuosta karikatyyristä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tartte eikä pidä tyytyä. Ilmankin voi olla ja se on paljon viisaampaa.

Tuossa ikäluokassa kaikki äijät on hylkyukkoja. Lentäneet pihalle tai eivät ole ikinä edes kelvanneet kellekään. 

Arvosta itseäsi. Älä tyydy surkimukseen. Hanki laadukkaita seksileluja.

Tuossa ikäluokassa sekä naiset että miehet ovat hylkiötä. Erona vain se että hylkiöäijällä ei ole laösia riesanaan kuten hylkiö-yh:lla. Jokin syyhän siuhenkin on että yh on yh ja se ei ole mikään mairitteleva syy.

Entäpä jos se syy naisen yksinhuoltajuuteen on kelvoton mies? Kelvoton sekä isänä että puolisona? Mies, joka ei piittaa lapsistaan ja hakkaa vaimoaan, kännäilee eikä hoida asioita - ei omiaan eikä perheen? Edelleenkö pakkomielteisesti päänuppisi jankkaa, että naiset ja vain naiset ovat aina syynä eroon?

Yksinhuoltajuudessa ei ole mitään moraalisesti arvelluttavaa. Moraalisesti arvelluttava on se mies, josta ei ole isäksi eikä puolisoksi. Vätyshän sellainen on. Jolla ei ole edes yhteishuoltajuuteen kapasiteettia, jolloin nainen on yksin lasten huoltaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuuhan niitä olevan miehiäkin jotka on tyytyneen yh-äitiin.

On jopa miehiä, jotka tyytyvät laiskaan kotona lojuvaan "sisällöntuottajaan", joka viettää päivänsä kosmetiikkatestailujen parissa hätistellen lapsia etäämmälle jaloistaan. Esittää idyllistä kotirouvavaimoa ja vaatii elättäjämiestään painamaan duunia ahkerammin, jotta laiskarouvalla riittää massia tuhlattavaksi. Lasten söpöjä prinsessakuvia insta täynnä. Todellisuudessa myrtsäilee alituiseen sekä lapsille että miehelle eikä juuri eväänsä nosta tehdäkseen vaikka ruokaa perheelleen.

Oi, voisin olla tuollainen rouva :O...kun löytyy sopiva mies :D

Ei tarvitse eikä kannata tyytyä huonoon mieheen.  Ei alkoholistia, väkivaltaista eikä perverssiä lasten lähelle.  Täydellinen ei tarvitse olla, mutta turvallinen.  On paljon myös tahattomasti lapsettomia miehiä, jotka arvostavat perhettä.  Katsele rauhassa, älä pidä kiirettä.  Joskus kannattaa olla vaikka muutaman vuoden yksinkin, ennen kuin sopiva sattuu kohdalle.  nykyisinhän on kaiken ikäisiä haku päällä, kun ollaan toisella tai kolmannella kierroksella.  Odotellessasi voisit kuunnella Arttu Viskarin biisin Kahvimaito.  Kertosäe on vähän outo, mutta itse tarina on ihana.

Eiköhän yht ole aika harvinaisia Suomessa. Itse en tunne yhtäkään yksinhuoltajaa.

Tunnen kyllä muutaman lasten isästä eronneen naisen, joilla toimiva yhteishuoltajuus. 

Kenenkään ei ole tarvinnut tyytyä yhtään mihinkään. Kyllä niitä ottajia on ollut ihan liiaksi asti. Kauniit, töissäkäyvät, fiksut ja tasapainoiset ihmiset kyllä kumppaninsa löytää. Ihan etsimättäkin.

Vierailija kirjoitti:

Kuinkahan yleinen se harhakäsitys on, että yh-äiti on automaattisesti miestä vailla? Aika monia ei vois vähempää kiinnostaa. Ja niistäkin, jotka parisuhdetta toivovat, aika moni on todella tarkka, että kenet tuovat lapsensa/lastensa elämään. Yhden vanhemman perheissä ollaan usein ihan tyytyväisiä ja voidaan hyvin.

Just näin. Olen yh, useita vuosia nyt kasvattanut lapseni yksin enkä todellakaan kaipaa miestä elämääni. Lasten isä oli sen verran karmaiseva (mutta opettava) tapaus, etten edes pysty kuvittelemaan uutta suhdetta. Eron jälkeen minä ja lapset saimme hengittää ja olla vapaasti, ei tarvinnut enää pelätä. Miksi ottaisin tähän harmoniaan miestä riesaksi?

Joku täällä tieten tahtoen haluaa luoda yksinhuoltajista negatiivista kuvaa. Yh: miestennielijä syöjätär, uhka ydinperheelle, juoppokin vielä. En tunne ketään tuollaista enkä itse ole ikimaailmassa tuollainen :D

Vierailija kirjoitti:

Yhäri on ongelma jätettä.

Sinun tunkkaiset päähänpinttymäsi ja ulostulosi ovat ongelmajätettä. Ei ihmekään ettei yksikään nainen kestä sinua.

yh:t ja eronneet ovat jo itsessään suuria punaisia lippuja. kyllähän aina joku simppi löytyy, joka ei vielä ymmärrä tilannetta. yh:n arvomaailma: minäminä, lapset, kotieläimet, kaverit ja sukulaiset, sitten saattaa olla uuden miehen vuoro saada edes hieman huomiota. eli miksi miehen edes kannattaa yrittää moista?

Vierailija kirjoitti:

Kuka haluaa väljistynyttä synnytyskanavaa, bonuslapsilla.

Tiukkaa pebaa voi pamputtaa jonkin aikaa

Tämä on kaikkien miesten periaate

En oikein ymmärrä kysymystä, etenkin kun se on ilmaistu noin, että "tyytyä siihen minkä saa". Miten siis ajattelit saada sellaisen miehen, joka ei sinua huoli? Huumaat, kidnappaat ja kahlitset kellariin vai? :D

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän yht ole aika harvinaisia Suomessa. Itse en tunne yhtäkään yksinhuoltajaa.

Tunnen kyllä muutaman lasten isästä eronneen naisen, joilla toimiva yhteishuoltajuus. 

Kenenkään ei ole tarvinnut tyytyä yhtään mihinkään. Kyllä niitä ottajia on ollut ihan liiaksi asti. Kauniit, töissäkäyvät, fiksut ja tasapainoiset ihmiset kyllä kumppaninsa löytää. Ihan etsimättäkin.

No jos tulee parempi mieli niin olkoon näin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että aika moni yksinhuoltaja on mieluummin sinkkuvanhempi kuin ottaa riesakseen ja vaivakseen ensimmäsitäkään miestä (tai naista) mahd. uudeksi parisuhdekumppaniksi. - Saatan toki hahmottaa, että osa sinkkuvanhemmistakin solmii parisuhteita vähemmän fiksuin perustein. (Miten helppoa se onkaan arvostella ulkopuolisena muiden valintoja, kenen kanssa asettuvat tai ovat asettumatta aprisuhteeseen).

Uskovainen mies

Juuri näin.

Tässä on yh-äiti, joka jäi yksin kolmen lapsen kanssa isän häivyttyä vieraan hamehelman perään. Painotettakoon, että kaikki kolme lastani ovat samalle isälle. Syrjähypyn olisin saattanut vielä antaa anteeksi, mikäli suhteessa olisi muutoin ollut potentiaalia. Mutta koska mukana oli myös lastenkasvatuksen laiminlyöntiä (tai oikeammin isän täydellistä piittaamattomuutta omista lapsistaan), taloudellista leväperäisyyttä, alkoholismi

etkö ole hakenut fyysistä läheisyyttä miehiltä koko tänä aikana?

Yh äideillä on väljät vitut. Saavat enintään jonkun juopon naimaan itseään. 

Lapsen omaavan henkilön kanssa vain pidetään hauskaa, siinä sivussa etsitään sitä oikeaa henkilöä paeisuhteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Yh äideillä on väljät vitut. Saavat enintään jonkun juopon naimaan itseään. 

Ja tämähän ei pidä ollenkaan paikkaansa.

Enkä ole ikinä nainut juopon kanssa