Onko se kiusaamista jos
Ei halua olla työkaverin kanssa välttämättömyyttä enempää tekemisissä, koska se työkaveri puhuu loukkaavasti, kehuu jatkuvasti itseään ja on jotenkin todella outo?
Olen yrittänyt olla ystävällinen, vihjata huonosta käytöksestä rakentavasti tai vaan antaa olla, mutta aina vaan jatkuu loukkaava käytös, enkä jaksa enää. Muut ovat reagoineet samoin, ja nyt tuo työkaveri on lähinnä itsekseen, en tiedä kokeeko että häntä kiusataan.
Ollaanko me nyt kiusaajia sitten? Harmittaa hänen puolestaan, että jää yksin, mutta en vain jaksa enää uhrautua juttuseuraksi, oman hyvinvoinnin kustannuksella.
Kommentit (23)
Ei ole. Aikuisen ihmisen ei edes töissä tarvitse olla kaveri mulkkujen kanssa. Kunhan työhommat hoidatte asiallisesti eli sen verran kommunikoitte niin homma on ok.
Mulla on sama tilanne. Lähin työkaveri on niin uskomattoman häijy ja katkera kuspää että puhun hänelle enää vain ja ainoastaan välttämättömät työjutut.
Jos toinen vain tölvii ja nälvii, etkä pysty jakamaan sen paremmin positiivia kuin negatiivisiakaan juttuja ilman lytätyksi tulemista, niin eipä siinä muu auta, kuin jättää tyyppi omiin oloihinsa. Sama pätee juoruilijoihin ja selän takana (yleensä pahaa) puhuviin. Ei ole mitään järkevää perustelua käydä näiden kanssa mitään kommunikaatiota yhtään enempää kuin on pakko, mieluiten ei ollenkaan. Se palautteen antaminen käytöksestä on pelkkää ajan hukkaa. Se palaute ei todellakaan mene jakeluun.
Kyllähän siitä ulkopuolinen ja ikävä olo saattaa jäädä sille jota ei kutsuta, jos tietää muiden olevan menossa. Se on tietenkin vielä hippasen eri asia, jos kutsumatta jääneitä on useampia ja menossa siis vain pieni porukka isosta joukosta. Sitten jos kutsumatta jätetäänkin vain yksi ja 9/10 menee, se on jo syrjimistä.