Haluttomuus parisuhteessa - ongelma, jota ei voi ratkaista?
Kirjoitin eilen toiseen osioon avauksen tästä, mutta poistettiin. En jaksa nyt uudelleen kaikkea kirjoittaa, mutta otsikossa perusväitteeni. Ja tässä perusteet:
1. Jos en itse halua / ole kiihottunut, en pysty / halua harrastaa seksiä. En ole siis tätä ihmistyyppiä, joka ajattelee, että "kiihotut kyllä kun vain aloitat seksin". En kiihotu, vaan tämä tuntuu velvollisuudelta / pahalta.
2. Jos joskus vastentahtoani olen suostunut seksiin mieheni mieliksi, tämä ei miehelle kelpaa, koska en osaa näytellä kiihottunutta ja tämä vie miehen halut.
3. Olen tarjonnut miehelleni mahdollisuutta hakea seksinsä myös muualta, mutta ei halua tätä, koska kuulemma haluaa vain minua.
Ja taustatiedot: olen siis 51-vuotias nainen ja ollut jo pari vuotta käytännössä kokonaan haluton (en edes ajattele seksiä koskaan). Syyt: pahat vaihdevuosioireet ja raskas elämäntilanne.
Jos jollain on kokemuksia / ajatuksia / vertaistukea, luen niitä mielelläni! Haluttomuus ei itseäni varsinaisesti haittaa (eihän sitä osaa kaivata sellaista, mitä ei halua), mutta tietenkin aiheuttaa parisuhteessa hankausta ja tottakai alentaa mieheni elämänlaatua paljon.
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Moni nainen joutuu elämään ihan ilman seksiää ja kunnon tyydytystä, ja miehelle pitäisi silti olla aina valmiina. Ei noin.
Missään ei ole sanottu, että miehelle pitäisi olla valmiina, ellei itse sitä halua.
Ja jos parisuhteessa joutuu olemaan ilman tyydytystä, pitää saada suunsa auki ja kommunikoida asia ilman syyttelyä. Uskoisin, että iso osa miehistä toivoisi puolisonsa nauttivan seksistä.
Vierailija kirjoitti:
Intohimo säilyy, jos sen eteen on edes vähän viitseliäisyyttä.
Mikäli mies muistaa puolison olemassa olon lähinnä vain silloin kun haluaa seksiä, ja muun ajan käyttäytyy itsekeskeisesti ja pitää puolisoa lähinnä omien toimiensa mahdollistajana, niin intohimo hiipuu aika nopeasti. Sitten kun vielä teatraalisesti painostaa ja syyttää puolisoa siitä kun hän ei heti taianomaisesti sytykään oikealla hetkellä, niin hyvinkin alkaneen seksielämän saa kyllä pilattua.
Kuvasit miestyypin, jollaisia on varmasti olemassa. En kuitenkaan usko, että sellaiset eksyisivät edes tälle palstalle kirjoittelemaan. Sehän vaatisi jotain…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma tuossa on se, ettei ap ymmärrä olevansa vastuussa miehen tyydyttämistä. Hän ei halua haluta miehensä parasta, ajattelee vain omaa haluamistaan tai sen puutetta. Ikään kuin seksi olisi vain omien halujen tyydyttämistä.
Mitään ei ole tehtävissä jos kiinnostaa vain oma napa. Miehenä lähtisi kävelemään.
Luetun ymmärtämisesi nyt ontuu: AP:han kirjoitti, että hänen miestään ei kiinnosta seksi, jos toinen osapuoli ei itse sitä halua. Ja tämän ymmärrän varsin hyvin. Hyvin harva asia on vähemmän kiihottava kuin ajatus seksistä sitä ainoastaan velvollisuudest sitä harjoittavan kanssa.
Täällä oli aikanaan kysely haluttomien naisten miehille: 10% koki panetuksen isoimpana ongelmana. 90% koki pahimpana asiana sen, ettei ole haluttava seksikumppani naiselleen. Eli max 1/10 toimii omat kädet, porno, maksulliset naiset, avoimet suhteet jne.
Tämä on mielestäni ne. villakoiran ydin!
Pelkän seksuaalisen halun voi purkaa runkkaamalla (tai vaikka maksullisia palveluja käyttäen). Tärkeää - sekä miehelle että naiselle - on kuitenkin hyvin tärkeää tuntea itsensä halutuksi.
Miehenä kärsin suunnattomasti siitä, että vaimoni ei selvästikään himoitsee minua seksuaalisesti - vaikka saa kyllä orgasmin joka kerta rakastellesamme ja kertoo aina nauttineensa. Hän on jopa kertonut voivansa helposti ajatella, ettemme harrastaisi seksiä enää lainkaan, koska "on niin paljon muita ihania asioita, joita voimme tehdä yhdessä". Hän ei esim. koskaan tee aloitetta.
Tuo viimeinen osa: Sama kuin mies sanoisi naiselle, että voisi helposti ajatella, että emme enää koskaan pussaile tai halaile tai osoittaisi lämpimiä sanoja ja tunteita toisillemme, koska "on niin paljon muita ihania asioita, joita voimme tehdä yhdessä" (teatteri, ooppera, matkustelu, golf, huipputavintolat, rescue koirat, vai mitä ne ihanat asiat nyt sitten onkaan???) Miten ihania ne sitten olisi yhdessä, jos mies olisi kuten edellä.
Vierailija kirjoitti:
Intohimo säilyy, jos sen eteen on edes vähän viitseliäisyyttä.
Mikäli mies muistaa puolison olemassa olon lähinnä vain silloin kun haluaa seksiä, ja muun ajan käyttäytyy itsekeskeisesti ja pitää puolisoa lähinnä omien toimiensa mahdollistajana, niin intohimo hiipuu aika nopeasti. Sitten kun vielä teatraalisesti painostaa ja syyttää puolisoa siitä kun hän ei heti taianomaisesti sytykään oikealla hetkellä, niin hyvinkin alkaneen seksielämän saa kyllä pilattua.
Tämän kommentin kirjoittaja - joka on varmasti nainen - ei selvästikään tiedä, mistä puhuu!!
Tunnen monta todella hienoa aviomiestä, jotka rakastavat ja palvovat naistaan, eivät varmasti painosta, asettavat vaimonsa hyvinvoinnin itsensä edelle, puhuvat naisestaan kanssani kahden kesken aina hyvin kauniisti - mutta eivät silti saa koskaan kokea minkäänlaista intohimoa tai seksuaalisia aloitteita vaimonsa taholta.
Intohimo säilyy, jos sen eteen on edes vähän viitseliäisyyttä.
Mikäli vaimo(ke) muistaa puolison olemassa olon lähinnä vain silloin kun haluaa rahaa tai palvelua, ja muun ajan käyttäytyy itsekeskeisesti ja pitää miestä lähinnä omien toimiensa mahdollistajana, niin intohimo hiipuu aika nopeasti. Sitten kun vielä teatraalisesti miestä ja syyttää miestä siitä kun hän ei heti taianomaisesti kaiva seteleitä taskustaan oikealla hetkellä, niin hyvinkin alkaneen seksielämän saa kyllä pilattua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Intohimo säilyy, jos sen eteen on edes vähän viitseliäisyyttä.
Mikäli mies muistaa puolison olemassa olon lähinnä vain silloin kun haluaa seksiä, ja muun ajan käyttäytyy itsekeskeisesti ja pitää puolisoa lähinnä omien toimiensa mahdollistajana, niin intohimo hiipuu aika nopeasti. Sitten kun vielä teatraalisesti painostaa ja syyttää puolisoa siitä kun hän ei heti taianomaisesti sytykään oikealla hetkellä, niin hyvinkin alkaneen seksielämän saa kyllä pilattua.
Tämän kommentin kirjoittaja - joka on varmasti nainen - ei selvästikään tiedä, mistä puhuu!!
Tunnen monta todella hienoa aviomiestä, jotka rakastavat ja palvovat naistaan, eivät varmasti painosta, asettavat vaimonsa hyvinvoinnin itsensä edelle, puhuvat naisestaan kanssani kahden kesken aina hyvin kauniisti - mutta eivät silti saa koskaan kokea minkäänlaista intohimoa tai seksuaalisia aloitteita vaimonsa taholta.
Juttelimme miesporukassa syvällisiä. Todettiin, että meillä on ollut yhteensä 10 pitkää merkitykellistä parisuhdetta. Kolmessa niistä nainen nainen on pysynyt miehensä kanssa seksuaalisesti tasavertaisen aktiivisena vuosien kuluessa. Näen ja tiedän näiden miesten elämää ja tiedän arkea. Olen varma, että olisivat miesten parhaimmistoa palstamammojenkin mielestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Intohimo säilyy, jos sen eteen on edes vähän viitseliäisyyttä.
Mikäli mies muistaa puolison olemassa olon lähinnä vain silloin kun haluaa seksiä, ja muun ajan käyttäytyy itsekeskeisesti ja pitää puolisoa lähinnä omien toimiensa mahdollistajana, niin intohimo hiipuu aika nopeasti. Sitten kun vielä teatraalisesti painostaa ja syyttää puolisoa siitä kun hän ei heti taianomaisesti sytykään oikealla hetkellä, niin hyvinkin alkaneen seksielämän saa kyllä pilattua.
Tämän kommentin kirjoittaja - joka on varmasti nainen - ei selvästikään tiedä, mistä puhuu!!
Tunnen monta todella hienoa aviomiestä, jotka rakastavat ja palvovat naistaan, eivät varmasti painosta, asettavat vaimonsa hyvinvoinnin itsensä edelle, puhuvat naisestaan kanssani kahden kesken aina hyvin kauniisti - mutta eivät silti saa koskaan kokea minkäänlaista intohimoa tai seksuaalisia aloitteita vaimonsa taholta.
Ja eniten ihmettelen, että miten nämä hyvät ja ihan arvioni mukaan ok-näköiset miehet (tai naiset) vuodesta toiseen roikkuvat siinä paskassa suhteessa. Minun tunteeni naista kohtaan laimenevat hyvin nopeasti, jos suhteesta häviää fyysisyys ja seksi. En ole niitä peräkammarin poikia, jotka eivät tiedä, miten peruna keitetään, lakanat vaihdetaan tai irronnut nappi ommellaan. En siis tarvitse mitään kodinhoitajaa . Mutta seksiä varten tarvitsen kumppanin, eikä se voi olla mies, koska pelaan nk. suoralla lavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Intohimo säilyy, jos sen eteen on edes vähän viitseliäisyyttä.
Mikäli mies muistaa puolison olemassa olon lähinnä vain silloin kun haluaa seksiä, ja muun ajan käyttäytyy itsekeskeisesti ja pitää puolisoa lähinnä omien toimiensa mahdollistajana, niin intohimo hiipuu aika nopeasti. Sitten kun vielä teatraalisesti painostaa ja syyttää puolisoa siitä kun hän ei heti taianomaisesti sytykään oikealla hetkellä, niin hyvinkin alkaneen seksielämän saa kyllä pilattua.
Tämän kommentin kirjoittaja - joka on varmasti nainen - ei selvästikään tiedä, mistä puhuu!!
Tunnen monta todella hienoa aviomiestä, jotka rakastavat ja palvovat naistaan, eivät varmasti painosta, asettavat vaimonsa hyvinvoinnin itsensä edelle, puhuvat naisestaan kanssani kahden kesken aina hyvin kauniisti - mutta eivät silti saa koskaan kokea minkäänlaista intohimoa tai seksuaalisia aloitteita vaimonsa taholta.
Eiköhän aika moni nainen nimenomaan tiedä, mistä tekijöistä haluttomuus koostuu. Ainakin se oma haluttomuus, ehkä myös ystävien.
Kokemusta voi olla myös tuosta, että ulospäin ja muiden seurassa mies on itse täydellisyys mutta auta armias mitä tapahtuu katseilta piilossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Intohimo säilyy, jos sen eteen on edes vähän viitseliäisyyttä.
Mikäli mies muistaa puolison olemassa olon lähinnä vain silloin kun haluaa seksiä, ja muun ajan käyttäytyy itsekeskeisesti ja pitää puolisoa lähinnä omien toimiensa mahdollistajana, niin intohimo hiipuu aika nopeasti. Sitten kun vielä teatraalisesti painostaa ja syyttää puolisoa siitä kun hän ei heti taianomaisesti sytykään oikealla hetkellä, niin hyvinkin alkaneen seksielämän saa kyllä pilattua.
Tämän kommentin kirjoittaja - joka on varmasti nainen - ei selvästikään tiedä, mistä puhuu!!
Tunnen monta todella hienoa aviomiestä, jotka rakastavat ja palvovat naistaan, eivät varmasti painosta, asettavat vaimonsa hyvinvoinnin itsensä edelle, puhuvat naisestaan kanssani kahden kesken aina hyvin kauniisti - mutta eivät silti saa koskaan kokea minkäänlaista intohimoa tai seksuaalisia aloitteita vaimonsa taholta.
Ai. No tosiasia on kuitenkin, että sinä olet tässä asiassa täysin ulkopuolinen kolmas pyörä, jolle kerrotaan vain yksi osa tarinaa.
Se on ihan sama, mitä mieltä sinä olet muiden ihmisten suhteista tai miten kauniisti niistä sinulle puhutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Intohimo säilyy, jos sen eteen on edes vähän viitseliäisyyttä.
Mikäli mies muistaa puolison olemassa olon lähinnä vain silloin kun haluaa seksiä, ja muun ajan käyttäytyy itsekeskeisesti ja pitää puolisoa lähinnä omien toimiensa mahdollistajana, niin intohimo hiipuu aika nopeasti. Sitten kun vielä teatraalisesti painostaa ja syyttää puolisoa siitä kun hän ei heti taianomaisesti sytykään oikealla hetkellä, niin hyvinkin alkaneen seksielämän saa kyllä pilattua.
Tämän kommentin kirjoittaja - joka on varmasti nainen - ei selvästikään tiedä, mistä puhuu!!
Tunnen monta todella hienoa aviomiestä, jotka rakastavat ja palvovat naistaan, eivät varmasti painosta, asettavat vaimonsa hyvinvoinnin itsensä edelle, puhuvat naisestaan kanssani kahden kesken aina hyvin kauniisti - mutta eivät silti saa koskaan kokea minkäänlaista intohimoa tai seksuaalisia aloitteita vaimonsa taholta.
Ja eniten ihmettelen, että miten nämä hyvät ja ihan arvioni mukaan ok-näköiset miehet (tai naiset) vuodesta toiseen roikkuvat siinä paskassa suhteessa. Minun tunteeni naista kohtaan laimenevat hyvin nopeasti, jos suhteesta häviää fyysisyys ja seksi. En ole niitä peräkammarin poikia, jotka eivät tiedä, miten peruna keitetään, lakanat vaihdetaan tai irronnut nappi ommellaan. En siis tarvitse mitään kodinhoitajaa . Mutta seksiä varten tarvitsen kumppanin, eikä se voi olla mies, koska pelaan nk. suoralla lavalla.
Siinähän ihmettelet. Voisiko olla niin, että sinulle ei ihan koko tarinaa kerrota?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Intohimo säilyy, jos sen eteen on edes vähän viitseliäisyyttä.
Mikäli mies muistaa puolison olemassa olon lähinnä vain silloin kun haluaa seksiä, ja muun ajan käyttäytyy itsekeskeisesti ja pitää puolisoa lähinnä omien toimiensa mahdollistajana, niin intohimo hiipuu aika nopeasti. Sitten kun vielä teatraalisesti painostaa ja syyttää puolisoa siitä kun hän ei heti taianomaisesti sytykään oikealla hetkellä, niin hyvinkin alkaneen seksielämän saa kyllä pilattua.
Tämän kommentin kirjoittaja - joka on varmasti nainen - ei selvästikään tiedä, mistä puhuu!!
Tunnen monta todella hienoa aviomiestä, jotka rakastavat ja palvovat naistaan, eivät varmasti painosta, asettavat vaimonsa hyvinvoinnin itsensä edelle, puhuvat naisestaan kanssani kahden kesken aina hyvin kauniisti - mutta eivät silti saa koskaan kokea minkäänlaista intohimoa tai seksuaalisia aloitteita vaimonsa taholta.
Juttelimme miesporukassa syvällisiä. Todettiin, että meillä on ollut yhteensä 10 pitkää merkitykellistä parisuhdetta. Kolmessa niistä nainen nainen on pysynyt miehensä kanssa seksuaalisesti tasavertaisen aktiivisena vuosien kuluessa. Näen ja tiedän näiden miesten elämää ja tiedän arkea. Olen varma, että olisivat miesten parhaimmistoa palstamammojenkin mielestä.
Tarkoitatko, että nämä jotka ovat niiden kolmen naisen kanssa, ovat parhaimmistoa? Varmaan, tai heidän puolisonsa ovat, tai ovat molemmat.
Muuten sanoisin, että liitto on kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti. Vaikka tunnet kaverisi hyvinkin, et voi mitenkään tietää mitä avioliitossa oikeasti tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni nainen joutuu elämään ihan ilman seksiää ja kunnon tyydytystä, ja miehelle pitäisi silti olla aina valmiina. Ei noin.
Missään ei ole sanottu, että miehelle pitäisi olla valmiina, ellei itse sitä halua.
Ja jos parisuhteessa joutuu olemaan ilman tyydytystä, pitää saada suunsa auki ja kommunikoida asia ilman syyttelyä. Uskoisin, että iso osa miehistä toivoisi puolisonsa nauttivan seksistä.
Vaikka kuinka kauniisti kommunikoi, niin torjutuksi tuleminen on monelle miehelle (varmaan naisellekin) kova paikka. He lakkaavat yrittämästä ja alkavat valittaa kavereilleen ja pettää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Intohimo säilyy, jos sen eteen on edes vähän viitseliäisyyttä.
Mikäli mies muistaa puolison olemassa olon lähinnä vain silloin kun haluaa seksiä, ja muun ajan käyttäytyy itsekeskeisesti ja pitää puolisoa lähinnä omien toimiensa mahdollistajana, niin intohimo hiipuu aika nopeasti. Sitten kun vielä teatraalisesti painostaa ja syyttää puolisoa siitä kun hän ei heti taianomaisesti sytykään oikealla hetkellä, niin hyvinkin alkaneen seksielämän saa kyllä pilattua.
Tämän kommentin kirjoittaja - joka on varmasti nainen - ei selvästikään tiedä, mistä puhuu!!
Tunnen monta todella hienoa aviomiestä, jotka rakastavat ja palvovat naistaan, eivät varmasti painosta, asettavat vaimonsa hyvinvoinnin itsensä edelle, puhuvat naisestaan kanssani kahden kesken aina hyvin kauniisti - mutta eivät silti saa koskaan kokea minkäänlaista intohimoa tai seksuaalisia aloitteita vaimonsa taholta.
Ai. No tosiasia on kuitenkin, että sinä olet tässä asiassa täysin ulkopuolinen kolmas pyörä, jolle kerrotaan vain yksi osa tarinaa.
Se on ihan sama, mitä mieltä sinä olet muiden ihmisten suhteista tai miten kauniisti niistä sinulle puhutaan.
Tiedostan tietenkin sen, että en voi tietää mitä "kulissien takana" tapahtuu.
Monet noista kuvaamistani vaimoaan aidosti rakastavista ja heidän hyvinvointiaan vaalivista miehistä olen kuitenkin tuntenut lapsesta lähtien. Myös heidän lapsuudenperheensä. Olen siksi 99.9%:sti sitä mieltä, että he kohtelevat vaimojaan todella hyvin.
100% varmuutta asiasta minulla ei ole, mutta yleisen elämänkokemuksen perusteella uskallan väittää, että nämä miehet todellakin ansaitsisivat vaimoltaan parempaa kohtelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma tuossa on se, ettei ap ymmärrä olevansa vastuussa miehen tyydyttämistä. Hän ei halua haluta miehensä parasta, ajattelee vain omaa haluamistaan tai sen puutetta. Ikään kuin seksi olisi vain omien halujen tyydyttämistä.
Mitään ei ole tehtävissä jos kiinnostaa vain oma napa. Miehenä lähtisi kävelemään.
Miksei mies itse voi olla vastuussa omien halujensa tyydyttämisestä?
Ihan samaa voisit kysyä haluttoman miehen vaimolta. Suurin osa meistä osaa kuitenkin ajatella parisuhdetta kokonaisuutena, onneksi.
Päinvastoin. Aika moni ajattelee seksiä jonain erillisenä saarekkeena, eikä ymmärrä, että siihen vaikuttaa mm. suhteen keskinäinen luottamus, turvallisuus ja tunneläheisyys. Syitä seksin puutteeseen etsitään harvoin sieltä. Useammin sitä käsitellään ikäänkuin rikkomuksena johonkn sanattomaan sopimukseen antaa puolin ja toisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Intohimo säilyy, jos sen eteen on edes vähän viitseliäisyyttä.
Mikäli mies muistaa puolison olemassa olon lähinnä vain silloin kun haluaa seksiä, ja muun ajan käyttäytyy itsekeskeisesti ja pitää puolisoa lähinnä omien toimiensa mahdollistajana, niin intohimo hiipuu aika nopeasti. Sitten kun vielä teatraalisesti painostaa ja syyttää puolisoa siitä kun hän ei heti taianomaisesti sytykään oikealla hetkellä, niin hyvinkin alkaneen seksielämän saa kyllä pilattua.
Tämän kommentin kirjoittaja - joka on varmasti nainen - ei selvästikään tiedä, mistä puhuu!!
Tunnen monta todella hienoa aviomiestä, jotka rakastavat ja palvovat naistaan, eivät varmasti painosta, asettavat vaimonsa hyvinvoinnin itsensä edelle, puhuvat naisestaan kanssani kahden kesken aina hyvin kauniisti - mutta eivät silti saa koskaan kokea minkäänlaista intohimoa tai seksuaalisia aloitteita vaimonsa taholta.
Ai. No tosiasia on kuitenkin, että sinä olet tässä asiassa täysin ulkopuolinen kolmas pyörä, jolle kerrotaan vain yksi osa tarinaa.
Se on ihan sama, mitä mieltä sinä olet muiden ihmisten suhteista tai miten kauniisti niistä sinulle puhutaan.
Tiedostan tietenkin sen, että en voi tietää mitä "kulissien takana" tapahtuu.
Monet noista kuvaamistani vaimoaan aidosti rakastavista ja heidän hyvinvointiaan vaalivista miehistä olen kuitenkin tuntenut lapsesta lähtien. Myös heidän lapsuudenperheensä. Olen siksi 99.9%:sti sitä mieltä, että he kohtelevat vaimojaan todella hyvin.
100% varmuutta asiasta minulla ei ole, mutta yleisen elämänkokemuksen perusteella uskallan väittää, että nämä miehet todellakin ansaitsisivat vaimoltaan parempaa kohtelua.
Sellainen mielikuva sinulla.
Vaikka sitä kuinka toistat, niin et ole suhteen osapuoli etkä varsinkaan se haluton osapuoli, joka ehkä oikeasti osaisi sanoa, mistä kiikastaa.
Aloittajalle tekisi mieli sanoa, että paha elämäntilanne ja vaihdevuodet eivät jatku ikuisesti. Tietysti siinä kohtaa olisi hyvä saada puolisolta tukea, joka vahvistaa tunneyhteyttä ja jonka sitten puolestaan muistaa kun tilanne kääntyy.
Jos taas tulee tunne, että puoliso palvoo vain jos saa seksiä ja vonkaamisellaan vain lapioi lisää kuormaa vaikeassa elämäntilanteessa, niin tämä rapauttaa voimalla suhdetta ja lisää epäluottamusta ja kokemusta siitä, että on toiselle vain käyttötavara.
Vaihdevuosioireita voi myös hoitaa.
Itse olen nainen joka ei ole oikeastaan koskaan tuntenut varsinaista halua, ainakaan sillä tavalla miten kuvittelen muiden sitä tuntevan. Monet puhuvat jostain "panetuksesta", minä en tiedä mitä sellainen on. Siksipä en ole koskaan osannut sellaista kaivata seksiä harrastaakseni. Eikä tästä kannata vetää mitään vääriä johtopäätöksiä. Olen hyvin orgastinen ja saan helposti orgasmeja, myös peräkkäisiä, myös yhdynnässä. Ehkäpä juuri siitä syystä en ole koskaan kaivannut varsinaista spontaania halun tunnetta, kun olen kuitenkin tiennyt saavani tyydytyksen. Uskoisin olevani suojassa myös vaihdevuosien tuomalta halujen menettämiseltä; kun niitä ei ole koskaan ollutkaan, miten ne voisi menettää. Aika näyttää, täytän 50 ihan kohta.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen nainen joka ei ole oikeastaan koskaan tuntenut varsinaista halua, ainakaan sillä tavalla miten kuvittelen muiden sitä tuntevan. Monet puhuvat jostain "panetuksesta", minä en tiedä mitä sellainen on. Siksipä en ole koskaan osannut sellaista kaivata seksiä harrastaakseni. Eikä tästä kannata vetää mitään vääriä johtopäätöksiä. Olen hyvin orgastinen ja saan helposti orgasmeja, myös peräkkäisiä, myös yhdynnässä. Ehkäpä juuri siitä syystä en ole koskaan kaivannut varsinaista spontaania halun tunnetta, kun olen kuitenkin tiennyt saavani tyydytyksen. Uskoisin olevani suojassa myös vaihdevuosien tuomalta halujen menettämiseltä; kun niitä ei ole koskaan ollutkaan, miten ne voisi menettää. Aika näyttää, täytän 50 ihan kohta.
Mielenkiintoista. Miten sitten päädyt esimerkiksi itsetyydytykseen, jos et koskaan halua? Ja puolisoko tekee aina aloitteet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen nainen joka ei ole oikeastaan koskaan tuntenut varsinaista halua, ainakaan sillä tavalla miten kuvittelen muiden sitä tuntevan. Monet puhuvat jostain "panetuksesta", minä en tiedä mitä sellainen on. Siksipä en ole koskaan osannut sellaista kaivata seksiä harrastaakseni. Eikä tästä kannata vetää mitään vääriä johtopäätöksiä. Olen hyvin orgastinen ja saan helposti orgasmeja, myös peräkkäisiä, myös yhdynnässä. Ehkäpä juuri siitä syystä en ole koskaan kaivannut varsinaista spontaania halun tunnetta, kun olen kuitenkin tiennyt saavani tyydytyksen. Uskoisin olevani suojassa myös vaihdevuosien tuomalta halujen menettämiseltä; kun niitä ei ole koskaan ollutkaan, miten ne voisi menettää. Aika näyttää, täytän 50 ihan kohta.
Mielenkiintoista. Miten sitten päädyt esimerkiksi itsetyydytykseen, jos et koskaan halua? Ja puolisoko tekee aina aloitteet?
Teen kyllä aloitteita kun puolisoni on sellaista kaivannut. Olen vaan opetellut sen. Ja minä en tosiaan masturboi lainkaan. Edellisen kerran kun olin sinkkuna pidempään (on tästä jo 15 vuotta) niin sain orgasmeja vain unissani silloin tällöin. Ajattelin että kehoni ikään kuin laukaisi itse itsensä kun riittävän pitkä aika oli kulunut. Jos olen seksuaalisesti aktiivinen, en ole saanut uniorgasmeja.
Ihan samaa voisit kysyä haluttoman miehen vaimolta. Suurin osa meistä osaa kuitenkin ajatella parisuhdetta kokonaisuutena, onneksi.