Kertokaa syitä miksi täällä jatkaisi elämistä?

Oma aikuinen lapsi. Muuta syytä en juurikaan  keksi.

Mä en tykkää näistä jotka uhkailee itsensä lopettamisella eivätkä sitten kuitenkaan toteuta sitä. Tuntuu ihan turhalta huomion kerjuulta. Jos on oikeasti vaikeaa, soita johonkin kriisipuhelimeen äläkä vyörytä pahaa oloasi tänne.

Seksi

Hyvä ruoka

Vierailija kirjoitti:

Mä en tykkää näistä jotka uhkailee itsensä lopettamisella eivätkä sitten kuitenkaan toteuta sitä. Tuntuu ihan turhalta huomion kerjuulta. Jos on oikeasti vaikeaa, soita johonkin kriisipuhelimeen äläkä vyörytä pahaa oloasi tänne.

Aha

ap

No äkkiäkös täältä pois pääsee. Ei tää elämä kauan kestä. Minäkään en ole keksinyt elämässä kummempaa pointtia, mutta toistaiseksi täällä kituutetaan. Narripeliähän tämä kaikki on.

Toisaalta, kun tajuaa että sillä että sillä ei ole mitään väliä että millään ei ole väliä, voi ottaa vähän iisimmin.

Uteliaisuudesta?  Mielenkiintoisia aikoja elämme.

Nuorena olin syvästi masentunut. Mutta siten tajusin, että jos lähtisin tästä maailmasta, se tuottaisi ihan hirveästi tuskaa mun läheisille ja pilaisi heidän elämänsä. En halunnut tehdä sitä heille. Se tunne siitä, etten halua tuottaa perheelleni sellaista tuskaa, oli suurempi kuin se mun masennus. Ja koska tulin siihen tulokseen, että mun on pakko elää, päätin, että mun on pakko myös yrittää olla onnellinen. 

 

Tästä on nyt noin neljännes vuosisata aikaa. Elämässä on ollut kauheita jaksoja ja aivan ihania jaksoja. Kumpikaan niistä ei kestä ikuisesti, vaan se on jatkuvaa aaltoliikettä. Kun aikoinaan sain lapseni, tiesin, että mun oli tarkoitus elää, jotta hän saisi olla olemassa. Olen syvästi kiitollinen, että päätin jäädä.

Älä lähde. Kuulostat siltä, että olet oikeasti empaattinen ja nähnyt vaikeita asioita. Minä pidän sellaisista ihmisistä. Nykyään on niin paljon hirveitä ihmisiä.

Pakko myöntää, että mä en ainakaan keksi mitään syytä. 10 vuotta sitten yritin it saria (en tiedä onko taas kielletty sana täällä), jäin ihan sattuman kautta henkiin. Nyt olen vuosikymmenen yrittänyt keksiä syytä elää, eikä edelleenkään mitään. Harmittaa, että jäin henkiin. Ehkäpä otan uusiksi piakkoin ja tällä kertaa varmistan onnistumiseni.

Kannattaa jatkaa elämistä ihan vittuillakseen vihamiehille, älä suo heille sitä iloa, että pääsevät sinusta eroon vaan elä kustaksesi heidän haudoilleen.

Joka aamu on armo uus. Huomisen vuoksi siis kannattaa elää.

Vierailija kirjoitti:

Mä en tykkää näistä jotka uhkailee itsensä lopettamisella eivätkä sitten kuitenkaan toteuta sitä. Tuntuu ihan turhalta huomion kerjuulta. Jos on oikeasti vaikeaa, soita johonkin kriisipuhelimeen äläkä vyörytä pahaa oloasi tänne.

Joillekin voi olla todella suuri kynnys soittaa ammattiapua tai kokevat että apu ei tulisi riittävän nopeasti. Siksi kysytään yleisiltä palstoilta, josko joku auttaisi edes jotenkin.

Kuusi vuotta sitten olin itse valmis hyppäämään junan alle. En tosin puhunut ajatuksistani kenellekään. Eräänä alakuloisena päivänä katselin Areenasta golf-ohjelmaa tavoistani poiketen. Siinä Mikko Ilonen puhui pelisuunnitelman tärkeydestä. Aloin miettiä, että elämässäni pitää olla pelisuunnitelma. Päädyin luopumaan junan alle jäämisestä ja kirjoitin Mikolle instassa, että tuo pieni asia pelasti henkeni.

Nyt olen työssä, josta nautin.

Vierailija kirjoitti:

Muovipussi on halpa, nopea ja aika kivuton tapa.

Mä en onnistunut!

En yritä ylipuhua sinua. Tee miten tahdot.

Vierailija kirjoitti:

Uteliaisuudesta?  Mielenkiintoisia aikoja elämme.

No ei todellakaan positiivisessa mielessä mielenkiintoisia.

Jos haluat vakaasti kuolla, tee se kunnialla. Mene vaikka Ukrainaan tapaamaan rys siä.

Vierailija kirjoitti:

Jos haluat vakaasti kuolla, tee se kunnialla. Mene vaikka Ukrainaan tapaamaan rys siä.

Tappamaan siis.

Mitäpä sitä toiselle keksis. Mut ite aina aattelin, että kyllä tää loppuun asti pitää kattoo, vaikka vituillessaan. Viime aikoin en oo kuitenkaan ollu niin ehdoton, nyt kun elämästä poistuu ihmisiä, joitten vuoks jaksanu yrittää. Vielä tässä mennään, mut voi tulla päivä, ku huvittaakin jo poistua vaihtopenkille.