Lue keskustelun säännöt.
Mitä teet, jos sinulla on jokin suru/huoli/stressin aihe joka niin
08.03.2025 |
Suuri tai paha ettet saa siltä lainkaan rauhaa, se on koko ajan mielessä, iskee tajuntaan heti, kun silmäsi aamulla avaat, pyörii ajatuksissa pitkin päivää, aiheuttaa itkuisuutta, on mielessä nukkumaan käydessäsi jne. Ts et voi rentoutua etkä olla ns hyvillä mielin ollenkaan.
Itselläni tällainen tilanne ja itsestäni riippumattomasta syystä, sain uutisen joka koskettaa minua ja tulevaisuuttani erittäin ikävällä tavalla, jopa niin että olen irtisanoutumassa työstäni, koska jatko tuntuu mahdottomalta kestää. Ja tämä tilanne tulee kestämään tällaisenaan mahdollisesti alkukesään asti jonka jälkeenkään ei helpota, jos ja kun asia toteutuu.
Pää leviää, tukehdun.
Kommentit (41)
Voisitko avata tarkemmin mikä tämä sun kamala asia on? Jos olisi helpompi vastata ja ehkä antaa auttavia neuvoja.
Varmaan tähänkin tulee taas iva vastauksia, mutta itse rukoilen. Ei ne asiat siinä paikassa ratkea eikä Jumala mikään automaatti ole joka ratkaisee ongelmat silmänräpäyksessä. Mutta usko ja toivo auttaa jaksamaan päivän kerrallaan. Minulla on myös pari tosi hyvää ystävää jolle on voinut puhua, kyllä se murheiden ja stressin avaaminen toiselle henkilölle helpottaa aina joksikin aikaa. Kai tämä sun murhe on semmoinen että sen voi selvittää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritän selvittää asian ja jos se ei ole mahdollista niin sille ei vain voi mitään ja asia otetaan vastaa niin kuin se on. Sellaista on turha murehtia, jolle ei voi mitään. Voi vain yrittää selvittää ja selvitä.
Voisit tarkemmin kertoa mistä on kyse.
Eipä sitä oikeen saa mitenkää pois. Yritän olla kuuntelematta musiikkia joka ruokkii sitä sen hetkistä ajatusta. Käyn kunnon löylyissä ja menen kävelylle metsään joka toisi muuta ajateltavaa ja kyllä tuokin. Suosittelen. En ole rukoillut.
Vaikea tuollaista on varmaan kokonaan saada pois mielestä.
Liikunta voisi toimia, vaikka tanssitunti missä pitää miettiä askelia niin, ettei päähän mahdu juuri sillä hetkellä muuta. Mutta ei sitäkään voi 24/7 harrastaa. Hetkellinen helpotus kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suru, huoli, stressi. Delegoida en voinut. Piti kestää, hoitaa, luovuttaa, unohtaa.
Jos on kohdannut katastrofin, pitää hakea apua. Lääkäri, mieli ry:n apupuhelin, jotain rauhoitusta pian, jos oma tunnesäätely ei onnistu. Voitko soittaa jonkun luottoihmusen seuraksesi?
Arkisissa vastoinkäymisissä auttaa ystävät, raivoliikunta. Anna itsellesi lupa olla vihainen, surullinen, pettynyt.
Joskus voi tulla ahdistuskohtaus, minulla ensihätään auttaa (vähän) ahdistuksen purkuun tehdyt youtube-videot. Esim Jan-Henry Stenberg tai hooponopono-meditaatio.
Mieti, osaatko todella ennustaa elämääsi koko kevään läpi kesään asti? Entä jos käykin paremmin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teen "harjoituksen" jossa yritän keskittyä käsilläolevaan hetkeen, siihen miten asiat ovat juuri NYT. Siis esim. jos joku asia ahdistaa ja pelottaa, niin keskityn miettimään että mitä juuri nyt teen ja miten asiat ympärilläni ovat just nyt. Esim. Istun sohvalla. Sitten mietin sattuuko minua johonkin fyysisesti/onko kipuja - > ei, olenko suojassa ja lämpöisessä (etten siis kodittomana kylmässä ulkona tms) - > kyllä, onko minulla nälkä - > ei, olenko elossa ja ovatko rakkaani elossa juuri nyt - > kyllä.
Eli keskittymällä tähän hetkeen huomaan että siinä hetkessä kaikki onkin hyvin.
Sitten mietin ja muistutan itseäni, auttaako ahdistuminen ja suru ja pelko siihen ettei paha asia tapahtuisi - > ei auta.
Sitten mietin järjellä, että kun murehtiminen ei auta kuitenkaan mihinkään tai pahaa asiaa tapahtumasta, se vaan vie tästä päivästä rauhan. Eli parempi olisi vaan lopettaa murehtiminen.
Usein tällainen ihan kylmänviileä järkeily toimii. Ja rukous auttaa myös, jos järkeily ei.
Vierailija kirjoitti:
Teen "harjoituksen" jossa yritän keskittyä käsilläolevaan hetkeen, siihen miten asiat ovat juuri NYT. Siis esim. jos joku asia ahdistaa ja pelottaa, niin keskityn miettimään että mitä juuri nyt teen ja miten asiat ympärilläni ovat just nyt. Esim. Istun sohvalla. Sitten mietin sattuuko minua johonkin fyysisesti/onko kipuja - > ei, olenko suojassa ja lämpöisessä (etten siis kodittomana kylmässä ulkona tms) - > kyllä, onko minulla nälkä - > ei, olenko elossa ja ovatko rakkaani elossa juuri nyt - > kyllä.
Eli keskittymällä tähän hetkeen huomaan että siinä hetkessä kaikki onkin hyvin.
Sitten mietin ja muistutan itseäni, auttaako ahdistuminen ja suru ja pelko siihen ettei paha asia tapahtuisi - > ei auta.
Sitten mietin järjellä, että kun murehtiminen ei auta kuitenkaan mihinkään tai pahaa asiaa tapahtumasta, se vaan vie tästä päivästä rauhan. Eli parempi olisi vaan lopettaa murehtiminen.
<
Lopeta valehtelu hei ihan nyt heti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En halua enkä jaksa asiaa enempää avata, se vain on asia joka muuttaisi, ja muuttaa, koska tällä tiedolla tulee tapahtumaan, elämääni, ihan arkipäiväistä sellaista, huomattavasti vaikeammaksi ja raskaammaksi kestää ja elää. Jopa siinä määrin, että mietin ratkaisuksi nykyisen alani työelämästä pois jäämistä jotta sitä ei tarvitsisi kestää, ikävää vain, että realiteetit vaatisivat kyllä palkkatuloja.
Ap
Kiitos aloituksesta. Tarvisin itsekin välillä neuvoja ja vinkkejä samaan asiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rukoilen. Koska kaikki on Jumalan kädessä loppujen lopuksi.
Et ole tuntemustesi kanssa yksin. Elämässä tapahtuu monenlaisia asioita, pieniä ja isoja. Osaan pystyy vaikuttamaan, osaan ei. Asiat kuitenkin järjestyvät yleensä jollakin tavalla, ennemmin tai myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyväksyn tilanteeni ja alistun siihen. Keskityn suruuni ja ajattelen sitä koko ajan. Vain sillä tavalla saan rauhan ja surustani tulee hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Lääkäriin mars, saat sairauslomaa/lääkkeitä
Sekö se auttaa oikeasti? Sitten olet sairauslomalla itseksesi kotona ja turrutat itsesi pillereillä. Joskus välttämätöntä joo, mutta ihan kokemuksen syvällä rintaäänellä sanon nyt, että tuo ei sitten ole mikään oikea ratkaisu elämän ongelmiin, korkeintaan hätäapu.
Jaan asian luotettavan henkilön kanssa ja käymme useita keskusteluja, kunnes itse teen päätöksen millaiseen ratkaisuun päädyn. Toki se aika ennen ratkaisua on tosi tosi rankkaa. Ja aina sitä ns. kunnon tukea ei muilta herkkänä ihmisenä saa kun eivät voi ymmärtää kaikkia omia murheitani.
Mä irtisanouduin työstäni kun jouduin sellaiseen tilanteeseen etten olisi sitä enää jatkossa kestänyt. Auttoi!!!
Vierailija kirjoitti:
Mä irtisanouduin työstäni kun jouduin sellaiseen tilanteeseen etten olisi sitä enää jatkossa kestänyt. Auttoi!!!
Millä varoilla elit sen jälkeen?
Lääkäriin mars, saat sairauslomaa/lääkkeitä