Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Seiskaluokkalainen poika haluaisi harrastaa uintia, mutta kieltäytyy liittymästä uimaseuraan
08.03.2025 |
Olemme siis luvanneet maksaa hänelle minkä tahansa liikuntaharrastuksen ja vielä hieman enemmän viikkorahaa siitä hyvästä. Olisi kiinnostunut tosi paljon uimisesta, mutta kun tarjosimme hänelle uintiseuraan liittymistä, niin sanoi että haluaa kuulemma vain kausirannekkeen ja käydä kavereiden kanssa silloin kun huvittaa, eikä halua mitään säännöllisiä treenejä ym. Ajatuksena meillä oli se, että pääsisi johonkin ohjattuun harrastukseen, mutta tuokin olisi varmaan tyhjää parempi. Mitä mieltä olette, pitäisikö pojalle maksaa tuo ja hyväksyä se liikuntaharrastukseksi?
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos hyvistä kommenteista. Itselleni tuo on oikeastaan yhdentekevää, kunhan vain saa liikuntaa, mutta isänsä mielestä tuollainen omaehtoinen hallilla käyminen ei ole oikein kunnollista toimintaa, vaan menee kuulemma vain altaassa lillumiseksi ja pelleilyksi. Tästä syystä on sitä mieltä, että seuraan pitäisi ehdottomasti liittyä, jotta olisi säännöllisesti ohjatut harjoitukset. Poika osaa ennestään uida tosi hyvin, joten sen kanssa ei pitäisi olla ongelmia, mutta fyysinen kunto voi olla sen verran heikonlainen kun ei mitään ole harrastanut, että seuralaisten perässä voisi olla vaikeaa pysyä.
Ap
Jos fyysinen kunto on huono, ei se rannekkeella altaassa plutaaminen sitä paranna. "Uimassa" voi toki käydä, mutta ei se mitään ohjattua harjoittelua korvaa.
Nuoreni valitsi junnu-budon hei kun ikä riitti. Kävi vuosikausia. Sitten täytti 18v ja joutui siirtymään aikuisiin. Lopetti. Kyysyin että miksi. Sanoi juuri tuon, että ne tyypit olivat tosissaan, meni hauskuus siitä harrastukesta. No, jokatapauksessa vaihtoi sitten toiseen lajiin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liikunnan pitää olla hauskaa. Jos se menee liian tavoitteelliseksi, hauskuus voi kadota ja into häviää.
Vierailija kirjoitti:
Miksi harrastuksen pitäisi olla ohjatttu?
Koska silloin se ei ole oikea harrastus
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi harrastuksen pitäisi olla ohjatttu?
Koska silloin se ei ole oikea harrastus
Tosin tuo koskee vain lapsia. Aikuinen saa harrastaa ihan vapaamuotoisestikin.
Miksi pitää olla ohjattu harrastus? Mä kävin aikoinaan seurassa vain hiomassa tekniikan kuntoon ja sen jälkeen olen harrastanut itse. Nykyään voi ostaa yksityistuntejakin tai osallistua tekniikkakurssille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensin joku tekniikkakurssi, että uinnista tulee tehokkaampaa, sen jälkeen omatoimista (mutta voi edellyttää säännöllistä käyntiä, että saa edut tai etuja saa käynnin perusteella).
Itsekseen uiminen on uiskentelua ja harrastelua. Seurassa uiminen on uintiharrastus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itsekseen uiminen on uiskentelua ja harrastelua. Seurassa uiminen on uintiharrastus.
Samalla logiikalla lenkkeilykään ei ole harrastus. Sama asiahan se on juokseeko vai uiko itsenäisesti. Entäs voiko harrastaa soittamista, jos soittaa vain omaksi ilokseen (jopa päivittäin) eikä missään bändissä?
Tavoitteellinen seuratoiminta on lajista riippumatta aika yksisilmäistä puuhaa.
Ei ihme että moni nuori lopettaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uimaseurathan usein järjestää tekniikkakursseja aikuisille. Niissä joutuu kyllä uimaan matkaa, mutta osallistujia on laidasta laitaan ja kesto lyhyempi. Jos pojalle halutaan kuntoa, niin kyllä kohtuus pitää olla mukana. Uinti on hyvä startti ja puolen vuoden päästä voinee miettiä, onko liikunnasta tullut elämäntapa.
Ton ikäinen enää tuskin kelpaa uimaseuran kilparyhmään jos ei ole vuosia jo ohjattua harrastamista takana.
Itse kävin juurikin tuon ikäisenä kaverin kanssa aktiivisesti uimassa - ei siihen mitään seuraa tarvita. Päinvastoin, ajankäyttö on vapaampaa.
Olin myös lopettanut fudiksen seurassa. Meillä oli oma porukka, jonka kanssa höntsäsimme ja osallistuimme höntsäturnauksiin - siihenkään ei tarvinnut seuraa. Sama porukka pelasi myös korista.
Luulisi, että nykyään saisi netin kautta kasaan vaikka mitä aktiviteettia - sulkapalloseuraa, salibändyporukan. Ei kaiken tarvitse olla ohjattua ja maksullista. Orgaaninen omaehtoinen toiminta on paljon sosiaalisempaa, demokraattisempaa ja vapaampaa - kaiken toiminnan ei tarvitse olla erityisen kunnianhimoista ja kilpailullista.