Aikuinen lapseni on väkivaltaisessa suhteessa
En oikein nukkunut viime yönä kun mietin mitä voisin asialle tehdä.
Lapseni elää avoliitossa. Hän on kertonut minulle että välillä on vaikeuksia, mutta nyt oli uskoutunut ystävälleen että lapseni puoliso hermostuksissaan tönii ja viime aikoina myös lyö päähän. Ystävä kertoi huolestuneena tästä minulle.
Hänellä on ollut aina vaikeuksia vetää omia rajojaan ja nytkin muistuttaa että suhteessa on hyviä aikoja, niiden avulla jaksaa.
Pelkään että väkivalta vaan tuosta pahenee. Mitä voisin äitinä tehdä? Lapsi kyllä kuuntelee minua, mutta ei vaan uskalla lähteä suhteesta.
Kommentit (46)
Suurin virhe on odottaa kiusaajan lupaa eroon, mutta sitä ei tietenkään tule.
Pitää toimia. Tunnontuskat ovat hyödyttömiä siinä vaiheessa kun lapsi on jo saanut psyykkisten vammojen lisäksi pysyviä fyysisiä vammoja.
Kun sanot ettei uskalla lähteä suhteesta. Teidän pitää suvun kanssa hankkia eri asunto, lapsi sinne ja tietojen salaus. Tai vaikka serkulle jos asuntoa ei ole vielä. Myös somessa salaus ja asetukset. Ettei väkivaltainen pääse jäljille. Ja ei kulje enää samoissa paikoissa tai piireissä. Myös väkivaltatilanne-eroihin erikoistuneita terapeutteja on, jos ei pääse rakastumisen tunteesta irti, että voi käsitellä pari kertaa asioita. OLISI VIRHE jättää nainen väkivaltaisen miehen armoille ja odottaa että itse eroaa, kun ei uskalla. Myös poliisin voi soittaa jos tarvitsee ja ukko pidetään poissa, kunnes lapsi on asunnosta turvallisesti pihalla jos mies alkaa riehua. Kerää ihmisiä ja asettukaa sitä päähänhakkaajaa vastaan, että päästää lapsesta irti!
Vierailija kirjoitti:
Suurin virhe on odottaa kiusaajan lupaa eroon, mutta sitä ei tietenkään tule.
Juuri näin! Lupa on kaikilla omaan elämään, itsellä. Ei sitä demoneilta odotella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin virhe on odottaa kiusaajan lupaa eroon, mutta sitä ei tietenkään tule.
Juuri näin! Lupa on kaikilla omaan elämään, itsellä. Ei sitä demoneilta odotella.
Hahahhah idiootti olet
Ei sillä ole merkitystä. Olen mies ja olin väkivaltaisessa suhteessa, jossa myös lapseni joutuivat uhriksi. Jouduin aina pelkäämään, mitä tapahtuu, kun lapset menevät äidilleen. Kivoiksi nuoriksi aikuisiksi ovat kasvaneet, mutta toinen syyttää minua kun en ole puuttunut asiaan. Hän ei tiedä että asiasta käytiin oikeutta. Äidin valheet painoivat enemmän kuin tosiasiat. Jostain syystä sossu ei ollut kirjannut asioita tai tiedot olivat mystisesti kadonneet.