Aikuinen lapseni on väkivaltaisessa suhteessa
En oikein nukkunut viime yönä kun mietin mitä voisin asialle tehdä.
Lapseni elää avoliitossa. Hän on kertonut minulle että välillä on vaikeuksia, mutta nyt oli uskoutunut ystävälleen että lapseni puoliso hermostuksissaan tönii ja viime aikoina myös lyö päähän. Ystävä kertoi huolestuneena tästä minulle.
Hänellä on ollut aina vaikeuksia vetää omia rajojaan ja nytkin muistuttaa että suhteessa on hyviä aikoja, niiden avulla jaksaa.
Pelkään että väkivalta vaan tuosta pahenee. Mitä voisin äitinä tehdä? Lapsi kyllä kuuntelee minua, mutta ei vaan uskalla lähteä suhteesta.
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Eli miniäsi hakkaa poikaasi?
Olipa kunnon aivopieru. Hakkaa kuka hakkaa, se on laitonta!
Kysy lapseltasi, haetteko muuttopakun huomenna vai maanantaina. Kerro lapsesi hakkaajalle, että tiedät, mitä hän tekee. Tee hänestä rikosilmoitus. Soita hänen vanhemmilleen.
Auta lastasi hakeutumaan turvakotiin, heti!
Pahoinpitely on aina poliisiasia. Toimi.
Suomessa joka vuosi n 15 naista kuolee parisuhdeväkivallan seurauksena.
Mieleltään terve mies ei lyö naista päähän tai yhtään mihinkään!
Äkkiä helkkariin tollanen raukka- jätkä!
Kiitos vastauksista.
Täytyy tosiaan alkaa itse toimia kun ei puhe auta.
Toivottavasti pystyn ratkaisemaan tilanteen.
Kaikisra eniten lähtijä vaarassa on erotilanteessa. Kun haette muuttotavarat, katsokaa ettei lyöjä ole paikalla. Ei saa jäädä enää ikinä kahdestaan tönivän ja lyövän henkilön kanssa, se on sitten venäläistä rulettia jos niin jatkaa ja odottelee niitä parempia aikoja.
Se on myöhäistä enää puuttua kun toinen on mullan alla tai vammautunut.
Hakkaaja voi häpeän ja sosiaalisen painostuksen vuoksi himmailla. Ota asia avoimesti puheeksi ja tarjoa samalla kaikenlaisia lyömätön linja tai seurakunnan keskusteluapua. Sano että olet jutellut aiheesta lähipiirisi kanssa ja kaikki tietää mutta ei mitään hävettävää, jos hakee apua. No vähän voi hävetä toki..
Vierailija kirjoitti:
Mieleltään terve mies ei lyö naista päähän tai yhtään mihinkään!
Äkkiä helkkariin tollanen raukka- jätkä!
Entäs jos nainen sanoo "mutku mä rakastan sitä ja se on luvannut muuttua kiltiksi". Tai että ei lähde turvakotiin, kun miestä ei saa tuoda mukanaan? Okei, ruma kärjistys, mutta pahimmillaan se voi mennä noinkin. Mun edesmennyt sukulaiseni oli toivoton alkoholisti ja kolusi kylän kaikki jännäjätkät elämänsä aikana. Pahimmalle hakkaajalle se hommasi lähestymiskiellon, vaan parin viikon päästä ryyppäsivät taas saman katon alla kuin mitään kieltoa ei olisi ollutkaan.
Lapsi turvaan luoksesi. Sitten alatte yhdessä etsiä hänelle uutta asuntoa ym, kun tilanne on rauhoittunut.
Lapsesi on kohta tilastoissa, kuollut lähisuhdeväkivallan seurauksena.
suomalaiset naiset ovat luonteeltaan väkivaltaisia
Et sinä voi asialle yhtään mitään. Surullinen totuus, mutta noin se menee. Kokemuksen syvällä rintaäänellä sinulle kerrotaan, että moni lapsensa, ystävänsä tai kenet tahansa välivaltaisesta suhteesta pelastanut on huomannut tehneensä sen turhaan.
Sama homma kuin alkoholismissa. Jos asianomainen itse ei halua muuttua, ei ulkopuolisilla ole mitään tehtävissä.
Vähäksi aikaa tilanne voi muuttua, jos joku ulkopuolinen hälyttää poliisit akuutissa tilanteessa. Siitäkään ei ole pitkään hyötyä, mutta ainakin muutamaksi minuutiksi lyöminen taukoaa.
Huomaako hän itse mitään epäloogista tässä: ei uskalla lähteä suhteesta, mutta oikeasti pelkää puolisoaan?
Vierailija kirjoitti:
Mieleltään terve mies ei lyö naista päähän tai yhtään mihinkään!
Äkkiä helkkariin tollanen raukka- jätkä!
Aloituksessa ei mainittu lapsen sukupuolta, ja siksikin kyseessä on siis mies väkivallan uhrina
Ap sanoisin, että ala vahvistamaan lapsesi ylpyttä ja itsetuntoa. Siihen malliin, että hän tajuaa ansaitsevansa parempaa itselleen. Sitä on turha sanoa suoraan, koska ei hän tietenkään usko sitä. Hänen pitää herätä tajuamaan se. Manipuloi salakavalin keinoin hänet ymmärtämään, että hän ei halua itselleen sellaista. Kaiva lapsuuden- ja elämänkokemuksia, joista se tulee ilmi. Saa hänet näkemään, että hän on liian hyvä tuollaiseen suhteeseen.
Mä olin nuorena väkivaltaisessa suhteessa. En uskaltanut puhua siitä kenellekkään, hävetti niin paljon.
En oikein osaa sanoa mitään muuta, kuin että lähteminen oli elämäni paras päätös. Ihan selkäpiitä karmii ajatus, että olisin jäänyt. Lähteminen oli toki vaikeaa ja kipuilin sen kanssa paljon. Mutta itseään täytyy oppia arvostamaan ja lähteä suhteesta, jossa sua kohdellaan huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieleltään terve mies ei lyö naista päähän tai yhtään mihinkään!
Äkkiä helkkariin tollanen raukka- jätkä!
Entäs jos nainen sanoo "mutku mä rakastan sitä ja se on luvannut muuttua kiltiksi". Tai että ei lähde turvakotiin, kun miestä ei saa tuoda mukanaan? Okei, ruma kärjistys, mutta pahimmillaan se voi mennä noinkin. Mun edesmennyt sukulaiseni oli toivoton alkoholisti ja kolusi kylän kaikki jännäjätkät elämänsä aikana. Pahimmalle hakkaajalle se hommasi lähestymiskiellon, vaan parin viikon päästä ryyppäsivät taas saman katon alla kuin mitään kieltoa ei olisi ollutkaan.
Jotkut saavat sen minkä ansaitsevat.
Voit yrittää puhua järkeä lähteä suhteesta. Väkivaltaisesta suhteesta irtaantuminen ei ole yksinkertaista. Joskus turvakodin avulla prosessi onnistuu parhaiten.