Kokemuksia KAKSIOSSA asumisesta 4-henkisellä perheellä

neliöistä ja esim. säilytystilasta. Teillä ei taida olla kovin isot lapset? Minusta tuntuu, että mitä isommaksi ja liikkuvammaksi lapset tulee, sitä enemmän vaativat tilaa. Tietysti myös iän myötä tulee enemmän säilytettävääkin.



Sanoisin, että neliöitä pitäisi olla ainakin 60 ja lastenhuone kohtuullisen tilava, jotta mahtuu sängyt ja leikkitilaakin jäisi vielä junaradoille ja muille rakennelmille.



Tuntuuko ajatus parisängystä olohuoneessa hyvälle noin muuten? Minä kyllä kallistuisin edullisen aso- tai osaomistusKOLMION puoleen, sillä melkoisen pitkä pinna kyllä saa kaksiossa olla.



Niin ja siitä siivoamisesta. Ahtauskin teettää lisäsiivousta, kun kaikelle ei ole järkevää paikkaa ja tilaa vaan tavarat kulkevat paikasta toiseen. Minusta on selkeämpi siivotakin, kun on vähän avarampaa.



Summa summarum, jos asenne kohdallaan niin mikesi, mutta pinnaa se vaatii ja saattaa yllättävän pian mieli muuttua.

Ei meillä, mutta muilla.



Vaihtoehtohan on, että kaikki nukkuvat makkarissa? Ja näin säästyy tilaa niille leikeille, ja oleminen tapahtuu olkkarissa.



Olkkarissa jos on vanhempien sänky, sitä elintilaa ja vierastilaa jää paljon vähemmän jotenkin, joten isommatkin lapset kyllä voisi viihtyä siellä makurissa kaikki. Kerrossänkyä sitten vaan vaikka lapsille. Pärjää 40-neliöisessäkin näin.



JA jos miettiin, onhan 40 -60 neliötä paljon jos vertaa vaikka pieniin kesämökkeihin, ja asuntovaunuihinkin, tosin niissä harvemmin kukaan perhe asuu muuta kuin lomareissuja. ;)

ja isä, äiti, tyttö 7v, poika 5v ja tyttö 2v.



Meillä on suurehko makuuhuone, jossa nukumme kaikki. Isommilla lapsilla on kerrossänky, kuopus nukkuu vielä pinnasängyssä. Makkarissa ei juuri leikitä, paitsi joskus vanhin lueskelee (ja isi kans) ja joskus siellä voi leikkiä esim. pikkulegoilla, ettei koko ajan tarvitse vahtia ettei kuopus syö niitä.



Olkkari on olkkari ja lasten leikkipaikka. Iltaisin yritetään saada aina lelut kerättyä laatikoihinsa, että pysyisi edes jotenkuten siistinä.



Keittiössä meillä on ruokapöytä ja tietokonepöytä.



Nelistään mahduimme tähän loistavasti, nyt alkaa jo hiukan ahdistaa. Suurin syy ahtauteen on kaappien puute. Lisää kaappeja ei enää tänne järkevästu mahdu, joten kuopuksen vaatteet ovat koreissa makkarin seinän vieressä.



Muuttoa on suunniteltu jo 7 vuotta. ;)

Ja kolmen hengen perhe +viikonloppuisin ja lomilla 2 lisää. Makuuhuoneessa on parisänky, pinnasänky ja kerrossänky.

Leikkikalut vaeltavat päivän mittaan paikasta toiseen, joten ne aiheuttavat epäjärjestystä. Tosin niissäkin perheissä, joissa on erillinen lastenhuone, taitaa näin tapahtua. Vaatteiden säilytystä varten on hankittu erillinen kaappi huoneiston omien kaappien lisäksi. Sänkyjen alustat ovat täynnä säilytyslaatikoita.

Siinä vaiheessa, kun lapsi siirtyy pinnasängystä tavalliseen, on meillä viimeistään muutto edessä, silloin menee makuuhuoneen vapaa tila liian pieneksi. Mutta jos olisi vain kaksi lasta vanhempien lisäksi, niin he mahtuisivat hyvin kerrossänkyyn. Mutta niin kuin joku jo tuossa ylempänä mainitsikin, niin pitkää pinnaa pienissä tiloissa asuminen vaatii, ja sitä, että turhista tavaroista luovutaan.

meillä on kolmen hengen perhe ja 62 neliön kaksio. Tyttärellä (1v 8kk) oma huone, me aikuiset olemme viime syksystä nukkuneet olkkarissa (parisuhteellisista syistä :)).

Vaikka tytön huoneessa on reippaasti tilaa, raahautuu osa leluista olkkariin -se ei meitä niinkään haittaa, suurin tilanpuute tulee siitä, että miehen työt kulkeutuvat aika paljon kotiin.

Me tarvitsisimme ennemminkin työ- kuin makuuhuoneen tähän lisäksi.

Aika ajoin on stressaavaa, kun isä yrittää tehdä töitä ja me tyttären kanssa mökäämme vieressä. Eli " henkistä" tilaa kaipaisimme lisää, ja suurempaa kotia etsiskellään koko ajan.



siispä, AP, jos työnne ovat senlaatuisia, että niitä ei tarvitse tehdä enää iltaisin/viikonloppuisin kotona, ei kaksio varmaankaan ole mahdoton ajatus.

Perheessamme 2 lasta, 5,5v ja 2,5v, aiti ja isa. Asutaan ulkomailla, taalla parvekkeesta puolet lasketaan asunnon neliömaaraan.



Nukutaan kaikki nelja samassa huoneessa (joka n. 15 neliöta). Makuuhuoneessa molemmilla tytöilla omat sangyt, meidan vanhempien parisanky, vaatekaappi ja nojatuoli. Vapaata lattiatilaa juuri sen verran, etta mukavasti mahdutaan kaikki kulkemaan omaan sankyyn;-)



Toinen huone on sitten olohuone, ruokailuhuone, työhuone, leikkihuone ja kaikkea mita vain voi kuvitella... ;-) Meilla ei ole varsinaista keittiöta erillisena. Keittiö osin nk. amerikkalainen avokeittiö. Kirjahylly ja telkkari yhdessa paadyssa huonetta, ruokapöyta toisessa paadyssa, valissa iso työpöyta, sohva, nojatuoi, sohvapöyta ja kamala maara leluja.



Ollaan nyt jo kovasti yritetty etsia isompaa asuntoa, ei olla vaan viela mieleistamme löydetty. Lahinna muuttoa koetaan " valttamattömaks" kun isompi tyttö menee 1,5-vuoden paasta kouluun.



Miten mahdutaan, sita monet kyselevat meilta. En ole itse kokenut mitenkaan kamalaa tilanpuutetta tahan asti, mutta toiset paivat hermot menee kylla tilanpuutteen takia. Lelut aina tiella, muuta ei enaa kohta huoneessa olekaan kuin lastenjuttuja.



Nukkuminen samassa huoneessa ei ole meille lainkaan ongelma, painvastoin. Varsinkin isompi tyttö herailee usein yölla ja on todella helppoa vain " kurottaa katta" neidin sankya pain. Tytöt eivat hairiinny yöunillaan, vaikka toinen heraisi itkuun tms.



Aikuisten keskinaiseen yhdessaoloon on olemassa toinen huone, kun lapset nukkuu. Joten sekaan ei tuota ongelmia:-)



Ma monesti naen vain hyvia puolia pienessa asunnossa asumiseen. Musta nykyisin on menty ihan toiseen aaripaahan kun lapset lykataan ihan pienena jo omaan huoneeseen. Eika ole kateellisen puhetta! Pienten lasten kanssa on ollut pieni asunto jotenkin helpompikin ratkaisu, tossa ne lapset kuitenkin mun jaloissani pyörii. Nyt isompi tyttömme on alkanut valilla kaivata omaa rauhaa, silloin han menee toiseen huoneeseen.



Ainoa tilanne jolloin asunto TUNTUU pienelta on silloin kuin mieheni tekee kotona töita (ohjelmoija ammatiltaan). Kuten joku taisi sanoakin, jos te vanhemmat teette töita kotona niin kaksio saattaa tuntua pienelta! Tosin sekin, kuten kaikki muutkin asiat ovat vain jarjestely-, sopimus- ja sopeutumis-juttuja, eikö?

Ostimme 100v vanhan talon, jossa huone- ja tilaratkaisut olivat meitä miellyttävät, vaikka eivät kylläkään nykyaikaiset. KÄytännössä meillä on mukavasti neliöitä, eli noin 90m2 , asumme talon keskikerroksessa. Tässä on siis tasan samankokoisia huoneita 4 kpl, joista yksi on eteinen missä myös vessa samassa, sitten tilava keittiö, olkkari ja makuuhuone. Me nukumme kaikki samassa makuuhuoneessa, en tosiaan haluaisi parisänkyä olkkariin ja tila riittää vielä hyvin makuuhuoneessa. Olemme ajatelleet, että näin pärjätään tarvittaessa siihen asti, kun esikoinen menee kouluun, eli vielä reilut 2 vuotta ainakin.



Säilytystila on se suurin ongelma. Me muutimme tähän taloon 140m2 3-kerroksisesta rivarista, jossa tilaa oli siis huimasti, ja kaappeja yms paljon. Olen kierrättänyt melkein kaiken pois, tuntuu että tosi vähälläkin näköjään pärjää kun on pakko, ja lisäksi meillä on anoppilan autotalli täynnä tavaraa :-) Eli meillä on onneksi tässä optiona ja tarkoituksena, että remontoimme kylmästä ullakosta makuuhuoneet kaikille, sinne saadaan sitten toiset 90m2 tilaa, eli lapsille omat huoneet ja meille oma makuuhuone.



Kellarikerroksessa meillä on sauna ja pesuhuone, joten sekin tuo tilantuntua, ettei kaikki ole tässä keskikerroksessa. Mutta vaatteet kierrätän heti kun jäävät pieneksi, ja lahjoitin varmaan rekkakuorman tavaraa Pelastusarmeijan kirppikselle kun muutettiin tänne :-) Olen ollut oikein tyytyväinen ratkaisuun ja tajunnut tosiaan, että tämä tilan puute johtaa siihen, ettei tule turhaa rojua kerättyä/haalittua nurkkiin, kun tilaa ei oikeasti ole. Eli aina jos ostan jotain uutta, vanha lähtee kierrätykseen tai roskiin tms. Tätä taitoa olisi pitänyt opetella jo kauan, oli nimittäin luvattoman kaamea homma kun muutimme siitä rivarista, niin tyhjentää nimenomaan ne järjettömät kaapilliset kaikkea " ihme rojua" ja esim. vaatteita, lakanoita tms, joita ei kukana ole käyttänyt pariin vuoteen..............



Asennetta se vaatii, mutta onnistuu oikein hyvin. Meillä esim. esikoinen herää edelleen välillä öisin ja kapuaa viereemme ja vauvaa aion taas nukuttaa vieressäni, vaikka pinnis onkin " varmuuden vuoksi" , joten eipä tarvi pitkälle kuljeskella kun samassa huoneessa koisaamme.

Halusin tosiaan kysellä vähän kokemuksia, kun itse ei osaa aina kaikkea kuvitella...se säilytystila on tosiaan joo selkeesti " ongelma" ... Nytkin kyllä kolmiossa tosiaan ollaan kaivattu lisää kaappi tilaa esim. mapeille ja papereille yms.



Minä olisin valmis isoon kaksioon, mutta mieheni ei...



Täälläpäin ainakin kuitenkin n.200e hintaeroa vuokrissa kaksion ja kolmion välillä...Se on aika iso raha mielestäni....



Kaikki tosiaan ovat nauraneet ja ihmetelleet hinkuani kaksioon...