Mies on töissä baarissa vain pokatakseen vieraita naisia

Pakko purkaa ajatuksia, koska olen ihan loppu henkisesti. Mieheni työskentelee baarimikkona, ja mustasukkaisuus syö minut elävältä. En jaksa enää tätä piinaa, enkä tiedä, miten pääsisin eroon tästä kamalasta tunteesta. Olemme olleet yhdessä kahdeksan vuotta, naimisissa viisi, ja meillä on kaksi pientä lasta. Mutta rehellisesti sanottuna en enää tiedä, pystynkö jatkamaan tätä avioliittoa.

Mieheni sanoo, että hänen työnsä on vain työtä, mutta en usko sitä hetkeäkään. Olen nähnyt, miten naiset katsovat häntä, ja miten hän hymyilee heille takaisin. Hän on aina ollut hurmaava ja osaa puhua ihmisille, mutta minusta tuntuu, että hän käyttää sitä taitoa flirttailuun ja juuri siksi hän viihtyy baarityössä niin hyvin. Hän sanoo olevansa vain kohtelias asiakkaille, mutta kuka tahansa voi nähdä, että baarimikot saavat jatkuvasti naishuomiota. Ja tiedän, että jotkut naiset eivät kunnioita varattuja miehiä pätkääkään. Olen yrittänyt olla järkevä ja hillitä itseäni, mutta pääni on täynnä hirveitä ajatuksia aina, kun hän lähtee töihin. Kuvittelen, miten hän nojaa tiskiin ja naureskelee jonkun meikatun ja paljastavasti pukeutuneen naisen kanssa, ottaa ehkä numeronkin siinä sivussa. Miksi kukaan mies haluaisi tehdä tuollaista työtä, ellei hakisi huomiota? Tuntuu kuin hän olisi mieluummin viettämässä iltojaan muiden naisten kanssa kuin kotona lastensa ja vaimonsa luona.

Olen yrittänyt puhua hänelle tästä, mutta hän vain suuttuu ja väittää, ettei mitään tapahdu. Että olen vainoharhainen ja ylidramaattinen. Ehkä olenkin, mutta eikö minulla ole oikeus tuntea näin, kun mieheni on kirjaimellisesti flirttailun keskellä joka ikinen ilta? Olen jopa miettinyt, pitäisikö minun käydä hänen työpaikallaan yllätysvierailulla, mutta tiedän, että se näyttäisi vain epätoivoiselta. Toisaalta, jos hänellä ei ole mitään salattavaa, miksi hän aina hermostuu, kun kyselen hänen työstään? Tämä mustasukkaisuus on muuttanut minut ihmiseksi, jota en enää tunnista. Tarkistan hänen puhelintaan (en ole löytänyt mitään, mutta mitä jos hän vain poistaa viestit?), ahdistun, kun hän meikkaa ja laittautuu töihin, enkä pysty edes nukkumaan, kun hän on iltavuorossa. Tämä vaikuttaa jo lapsiimmekin huomaan, että he vaistoavat jännitteen kotona. Tämä ei ole enää tervettä.

Olen alkanut vakavasti miettiä avioeroa. En tiedä, onko miehelläni oikeasti mitään meneillään jonkun toisen kanssa, mutta en voi elää enää näin. Tämä jatkuva epäilys, stressi ja henkinen väsymys on liikaa. En halua pilata lasteni elämää, mutta en voi myöskään elää suhteessa, jossa en luota mieheeni pätkääkään. onko täällä muita, jotka ovat olleet näin mustasukkaisia? Miten olette päässeet siitä yli? Vai onko ainoa vaihtoehto erota?