Lue keskustelun säännöt.
Millä saa ahmimisen kuriin?
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Mieti millaisia tunteita edeltää ahmimista? Syötkö tylsyyteen, stressiin vai johonkin muuhun. Opi tunnistamaan nämä tunteet itsessäsi ennakkoon. Millainen olo sinulla ahmimisen jälkeen? Tätäkin voisi pohtia ennen syömistä.
Ei siinä mitään tunteita tarvita jos on ensin koko päivän paastonnut vaikka klo 20 asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jauha jokaista suupalaa 20 kertaa !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla Ozempic oli ainoa joka auttoi ahmimishäiriöön, vieläpä ilman hankalia sivuoireita. Lisäksi tämän lääkkeen teho ei ole hiipunut ajan saatossa, nyt puoli vuotta takana, paino laskenut 10kg. Tätä ennen kokeilin kaikkea, tuloksetta. Tai no tuloksia tuli ja laihduin ensin mutta lihoin aina kaiken takaisin. Mikään muu lääke ei ole auttanut näin hyvin, esim. Mysimbasta tuli ikäviä sivuvaikutuksia, joista pahimpana unettomuus.
Onko tuo kallista? Jotenkin pelkään, ettei tuo poista sitä itse ahmimisongelmaa vaikka laihtuisin 🤔 ehkä sekin menisi yli ja olisin taas anorektikko.
Tuo lääke on aiheuttanut vakavia silmäongelmia. Se on myös kallis ja sitä pitää käyttää jatkuvasti tai paino tulee takaisin. Karppaaminen on paljon järkevämpi tapa pudottaa painoa ja lähtee sillä makeanhimokin, se ohjaa myös terveelliseen ruokavalioon.
Vierailija kirjoitti:
Mieti millaisia tunteita edeltää ahmimista? Syötkö tylsyyteen, stressiin vai johonkin muuhun. Opi tunnistamaan nämä tunteet itsessäsi ennakkoon. Millainen olo sinulla ahmimisen jälkeen? Tätäkin voisi pohtia ennen syömistä.
Se vimma voi tulla ihan yhtäkkiä ja ihan odottamatta. Eli käytännössä mahdotonta oppia tunnistamaan ennakkoon. Ahmimisen jälkeen tietysti huono olo, itseinho ja kuvottaa, mutta ei sekään auta, vaikka kuinka ajattelee sitä olotilaa sen jälkeen. Sitä ajattelee, että jättää sitten syömättä seuraavana päivänä. Ikuinen noidankehä. Sillä olen monesti lihonnut uudestaan, kun aloittanut normaalin ruokarytmin, mutta silti on tullut ahmittua.
Vikmanin piereskely seksualisoi ja alistaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tappi suuhun ja toinen peräreikään eiköhän ala mietteet muuttumaan ruuan suhteen.
Se on syömishäiriö, eli lääkäriin hakemaan ammattiapua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa toisilla loppuu rahat ja sulla on varaa ahmia,ei ole elämän valttikortteja jaettu oikein jäi mustapekka käteen perke--
Minulla auttaa hiilihydraattien vähentäminen. Nyt on taas lipsunut ote pahemman kerran ja ahmimiskierre alkanut... Vehnä, sokeri, riisi ovat pahimmat ongelmien laukaisijat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla auttaa hiilihydraattien vähentäminen. Nyt on taas lipsunut ote pahemman kerran ja ahmimiskierre alkanut... Vehnä, sokeri, riisi ovat pahimmat ongelmien laukaisijat.
Onpa harmillista. Mulla taitaa pahentaa tuo hiilihydraattien välttely loppuen lopuksi. Ehkä tuostakin täytyy miettiä.
Kunnollisen aamupalan ja lounaan tärkeyttä ei voi liikaa korostaa! Aivan älyttömän tärkeä elämäntapamuutos painonhallinnan ja terveyden kannalta. Kannattaa lukea tämä lehtijuttu ajatuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos kaikille vinkeistä! Varsinkin asiallisista vinkeistä. Kerrankin täältä sai apua oikeasti :D
Hei, mä kyllästyin tohon elämään, kun tajusin kuinka se oli hallinnut mua vuosia. Menin lääkäriin (en uskonut, että mikään auttas, mutta olin guuglaillut että on paljon ihmisiä jotka on saaneet lääkkeestä avun) ja sain lääkkeen. Seronil. Mun elämä muuttu sinä päivänä (kuulostaa joltain ostos-tv -hehkutukselta, heh ) vaikka en hetkeäkään uskonu, että se auttaa.
Mä laihduin 10kg, aloin syömään kuin ihmiset syö, ja elämään! Se oli ihan käsittämätöntä, aloin esim. piirtämään kun tulin kotiin. Tosta noin vaan, koska se oli kivaa ja halusin. En miettinyt joka hetki, ja sekunti, mitä syön ja mitä en. Mitä jätän nyt aamulla syömättä, että illalla voin vetää hulluna kaikkea. Tai että nyt en syö, nyt en en en syö ja lopulta söin niin että sattui ja itku tuli ja söin lisää.
googlaa kokeile, ja seronil ei sertralin huom!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei, mä kyllästyin tohon elämään, kun tajusin kuinka se oli hallinnut mua vuosia. Menin lääkäriin (en uskonut, että mikään auttas, mutta olin guuglaillut että on paljon ihmisiä jotka on saaneet lääkkeestä avun) ja sain lääkkeen. Seronil. Mun elämä muuttu sinä päivänä (kuulostaa joltain ostos-tv -hehkutukselta, heh ) vaikka en hetkeäkään uskonu, että se auttaa.
Mä laihduin 10kg, aloin syömään kuin ihmiset syö, ja elämään! Se oli ihan käsittämätöntä, aloin esim. piirtämään kun tulin kotiin. Tosta noin vaan, koska se oli kivaa ja halusin. En miettinyt joka hetki, ja sekunti, mitä syön ja mitä en. Mitä jätän nyt aamulla syömättä, että illalla voin vetää hulluna kaikkea. Tai että nyt en syö, nyt en en en syö ja lopulta söin niin että sattui ja itku tuli ja söin lisää.googlaa kokeile, ja seronil ei sertralin huom!!
Googlasin ja en uskalla kokeilla noiden haittavaikutuksien takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos käytät bentsoja, niin lopeta ne heti. Samoin joku unilääke saa juoksemaan jääkaapille.
Bentsot ei kyllä liity ruokahaluun mitenkään! Ellei ole ollut niin ahdistunut, ettei ole kyennyt syömään (tapahtuu itselle).
Mutta joo monet antipsykootit ja masennuslääkkeet laittaa syömään. Otin tunti sitten ketipinorin ja tekis mieli vetää kakku pakastimesta.
Joo Ketipinor on paha, kaikki jädet ja pullapussit tulee syötyä pakkasesta.
Vierailija kirjoitti:
Hei, mä kyllästyin tohon elämään, kun tajusin kuinka se oli hallinnut mua vuosia. Menin lääkäriin (en uskonut, että mikään auttas, mutta olin guuglaillut että on paljon ihmisiä jotka on saaneet lääkkeestä avun) ja sain lääkkeen. Seronil. Mun elämä muuttu sinä päivänä (kuulostaa joltain ostos-tv -hehkutukselta, heh ) vaikka en hetkeäkään uskonu, että se auttaa.
Mä laihduin 10kg, aloin syömään kuin ihmiset syö, ja elämään! Se oli ihan käsittämätöntä, aloin esim. piirtämään kun tulin kotiin. Tosta noin vaan, koska se oli kivaa ja halusin. En miettinyt joka hetki, ja sekunti, mitä syön ja mitä en. Mitä jätän nyt aamulla syömättä, että illalla voin vetää hulluna kaikkea. Tai että nyt en syö, nyt en en en syö ja lopulta söin niin että sattui ja itku tuli ja söin lisää.googlaa kokeile, ja seronil ei sertralin huom!!
Olisin myös maininnut tästä seronilista. Mä sain sen kun itkin psykiatrille bulimiaani, oli tosi paha kausi silloin. Syöminen tasoittui ja sitä ei enää miettinyt niin pakkomielteisesti, paino oli täysin sivuseikka. Ja olin ihan normaalipainoinen silloin. Tosin etupäässä se oli paniikkihäiriöön.
Olin monta vuotta oireeton ilman lääkettäkin. Nyt mietin aloitanko taas.
Haittana sanon seksuaalihalujen laskemisen ja lääkkeen aikana olin hieman uhkarohkea, pieni mania pukkasi lääkkeen aloituksessa ja annoksen nostossa (no, se oli ihan hauskaa). Tuo seksihalujen lasku jäi pysyväksi, mutta en tiedä onko se nyt aikuiselle naiselle tarpeellista muutenkaan rnkata kolmesti päivässä ja olla jatkuvasti poikaystävän lahkeessa kiinni, ei estä kuitenkaan, on vaan vaikeampaa. Alkoholia ottaessa olinkin sit täysi nymfo ja sekoilin, eli se ei kannata.
Mutta kokonaisuudessaan olen ja olin tosi tyytyväinen tuohon.
Lopettelin samaan aikaan kun aloitin voxran, joka myös hillitsi ruokahalua. Olin tosi äkäinen ja itkuinen, yksi itsetuhokohtaus sekä pahaa unettomuutta, sain jotain ihme sätkyjä. Mutta liitän nämä enemmän voxraan ja yhteisvaikutuksiin kuin seronilin lopetukseen.
Vierailija kirjoitti:
Jaa toisilla loppuu rahat ja sulla on varaa ahmia,ei ole elämän valttikortteja jaettu oikein jäi mustapekka käteen perke--
Nää liittyy toisiinsa kuinka?
Mä oon köyhyysrajan alapuolella ja silti syömishäiriöinen. Ei se ahmiminen mitään kalliita herkkuja tarvitse, sitä voi vetää vaikka kattilallisen makaronia jos kohtaus iskee.
Ja myös hoikka voi olla ahmimishäiriöinen sekä ylipainoinen normaalisti ruokaan suhtautuva.
Vierailija kirjoitti:
Kunnollisen aamupalan ja lounaan tärkeyttä ei voi liikaa korostaa! Aivan älyttömän tärkeä elämäntapamuutos painonhallinnan ja terveyden kannalta. Kannattaa lukea tämä lehtijuttu ajatuksella.
Ei samat jutut toimi kaikilla.
Jos mä syön aamupalaa niin sit mäasäilen pitkin päivää. Syön vasta kun on oikeasti nälkä. Joskus se on jo klo 12 ja joskus 20.
Vierailija kirjoitti:
Hei, mä kyllästyin tohon elämään, kun tajusin kuinka se oli hallinnut mua vuosia. Menin lääkäriin (en uskonut, että mikään auttas, mutta olin guuglaillut että on paljon ihmisiä jotka on saaneet lääkkeestä avun) ja sain lääkkeen. Seronil. Mun elämä muuttu sinä päivänä (kuulostaa joltain ostos-tv -hehkutukselta, heh ) vaikka en hetkeäkään uskonu, että se auttaa.
Mä laihduin 10kg, aloin syömään kuin ihmiset syö, ja elämään! Se oli ihan käsittämätöntä, aloin esim. piirtämään kun tulin kotiin. Tosta noin vaan, koska se oli kivaa ja halusin. En miettinyt joka hetki, ja sekunti, mitä syön ja mitä en. Mitä jätän nyt aamulla syömättä, että illalla voin vetää hulluna kaikkea. Tai että nyt en syö, nyt en en en syö ja lopulta söin niin että sattui ja itku tuli ja söin lisää.googlaa kokeile, ja seronil ei sertralin huom!!
Ihmiset on tosi erilaisia. Olen kaksi kertaa elämässä ollut Seronililla ja molemmilla kerroilla lihoin 15 kg.
Minua on auttanut Mysimba. Ei täydellisesti, mutta en ole myöskään tehnyt itse mitään toimia sen eteen, kun lääke määrättiin mt-syistä eikä laihdutukseen. Minulla se puree omiin ongelmiini ja laihtuminen on sivutuote, kuten sinulla fluoksetiinilla, joka ei korjannut minun ongelmiani, koska tarvitsen dopamiinia enkä seroroniinia.
Onko tuo kallista? Jotenkin pelkään, ettei tuo poista sitä itse ahmimisongelmaa vaikka laihtuisin 🤔 ehkä sekin menisi yli ja olisin taas anorektikko.