Lue keskustelun säännöt.
Supernanny uusi kausi 2025
Katso lähetysajat : Supernanny Suomi - Iltapulu.fi TV-opas
Kommentit (630)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan perusasiat hukassa nuorella äidillä. Onko hakenut apua ollenkaan masennukseen. Uskon, että syö lääkkeitä.
Hyvin heikosti saa mitään apua. Minulta ei koskaan tehty masennustestiä synnytyksen jälkeen vaikka olisi kuulunut, kuulemma oltiin niin ihanassa vauvakuplassa niin ei tarvinnut eikä ehtinyt. Jälkeenpäin mietittynä olin todella, todella masentunut (uskoin mm. että vauvan olisi parempi ilman minua). Toisen lapsen kohdalla synnytys oli traumaattinen, mutta synnytyksen läpikäynnissä todettiin vain että hienosti selvisitte hengissä. Kun itse lähestyin neuvolaa ahdistusoireista myöhemmin, sanottiin vain että ei hätää, olet mahtava äiti. Varmaan joo, mutta itse olin aivan tulessa pahan oloni kanssa. Perheneuvolassa oli ruuhkaa, niin ei hyvät äidit sinne mahtuneet.
Ilmeisesti pitää esittää,
Sain toisen toisen lapseni vähän vanhempana ja pidemmän ikäeron jälkeen. Lapsella oli paha koliikki enkä saanut nukuttua kuin muutaman hajanaisen pätkän vuorokaudessa ja aloin olla todella loppu. Lapsi oli todella toivottu. Isästä ei kuitenkaan ollut apua koska hänen piti saada rauhassa nukkua ja mennä kuten haluaa. Soitin neuvolaan kun lapsi noin 4-5kk ikäinen, että alan olla melkoisen loppu. Vastaus oli: kyllä sinun pitää olla tyytyväinen ja onnellinen kun lapsi on terve kun tässäkin kaupungissa on niin paljon sairaita lapsia. Niinpä! Enpä sitten vaivannut kyseistä terkkaria enää. Neuvolassa kävin kolme kertaa kun hän oli vuosilomalla. Lapsi taisi olla 4v kun tämä terkkari soitti ja kysyi onko hän loukannut jotenkin. Vastasin rehellisesti kyllä. Eli neuvolan apu täysin olematonta mutta enpä enää vaivannutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Verratkaa suhtautumista jakson 1 ja tämän viimeisen välillä. Ensimmäisessä masentunut isä, ollut jo vuosia, ja neuvot on lähinnä, että voit sanoa suoraan kyllä tai ei, kun äiti pyytää tekemään jotain. Tässä viimeisessä selkeästi akuutimpi tilanne, masentunut, itkuinen ja ilmeetön, niin ei tule ohjeeksi miehelle ottaa vastuuta. Joo, tekee reissu töitä, mutta ei myöskään mitään, että kotona ollessaan hoitaisi kaiken ja voisi äidiltä kysyä, että voitko tänään hoitaa lapsen iltasadun, mihin äiti voisi vaan vastata että kyllä tai ei nyt jaksa.
No olihan noissa ihan täysin eri tilanteet. Viimeisessä jaksossa oli muuten normaali nainen, joka oli sairastunut masennukseen. Ensimmäisen jakson miehen sairaus taas oli ihan kertaluokassa, hän vain makasi eikä välittänyt ja oli vaimolle yksi hoidettava lisää. Viimeisen jakson nainen oli itkuinen ja ahdistunut, mutta hänellähän oli melkein normaali toimintakyky ja jaksoi kuitenkin lapsen huoltaa, ruokkia, ja leikkiä lapsen kanssa. Ensimmäisen jakson perheessä lapset olisivat varmaan olleet nälässä, jos heidät olisi isänsä hoitoon jätetty.
Viimeisen jakson naisella oli lähinnä keskivaikea masennus, ekan jakson miehellä vaikea. Näissähän oli lähdetty ihan eri linjoille eli naista yritettiin parantaa ja miehen kohdalla oli jo hyväksytty, että hän ei enää parane ja sitten koetetaan vain helpottaa sairauden kanssa elämistä.
Ylellä on uusi suomenruotsalaista sairaista lapsista ja näiden vanhemmista kertova ohjelma. Asiat kerrotaan vanhempien näkökulmasta. Tässä on mukana myös todellinen harvinaisuus ehkä ainoa laatuaan suomenruotsalainen av-mamma ,usean mm. nepsylapsen yh.-äiti. Toki lapsilla on muitakin diagnooseja mm.sydänvikaa. Tämä nainen olisi tarvinnut Supernannyn apua, jos joku.
Tää pieni Aino oli ihan valtavan suloinen lapsi!
7. jakso: Minkä takia on pitäny tehdä vielä lisää jälkikasvua, vaikka äidin MS on ollu tiedossa jo ennen nuorimman lapsen tuloa? Tiedän pari vastaavan tyyppistä perhettä, joissa toisella tai molemmilla vanhemmilla on vakavia pitkäaikaissairauksia, ja silti vaan lisäännytään. Lääkäreille loukkaannutaan, jos kehottavat miettimään kahdesti perhekoon kasvattamista vanhemman sairauden takia.
Tosi epäreilu tilanne vanhempia lapsia kohtaan myös, koska he eivät saa tarvitsemaansa huomiota vanhemmilta, joiden voimavarat on sairauden takia rajalliset ja ne vähät voimat menee nuorempien sisarusten kaitsemiseen. Sillehän ei mitään voi, jos sairaus tulee, mutta kyllä siihen liittyvät faktat pitää ottaa huomioon tulevaisuutta suunnitellessa. Yleensähän nää ihmiset toimii ennen kuin ajattelee ja sitten ulistaan, miksei yhteiskunta hoida ja huolehdi. Joku vastuu pitää olla myös ihmisillä itsellään.
Teki pahaa katsoa tota perhettä. Tyttö reagoi voimakkaasti epäterveeseen ympäristöön, mikä ei ole ihme. Ankea meininki kodin ja ihmisten ulkoista olemusta myöten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan perusasiat hukassa nuorella äidillä. Onko hakenut apua ollenkaan masennukseen. Uskon, että syö lääkkeitä.
Hyvin heikosti saa mitään apua. Minulta ei koskaan tehty masennustestiä synnytyksen jälkeen vaikka olisi kuulunut, kuulemma oltiin niin ihanassa vauvakuplassa niin ei tarvinnut eikä ehtinyt. Jälkeenpäin mietittynä olin todella, todella masentunut (uskoin mm. että vauvan olisi parempi ilman minua). Toisen lapsen kohdalla synnytys oli traumaattinen, mutta synnytyksen läpikäynnissä todettiin vain että hienosti selvisitte hengissä. Kun itse lähestyin neuvolaa ahdistusoireista myöhemmin, sanottiin vain että ei hätää, olet mahtava äiti. Varmaan joo, mutta itse olin aivan tulessa pahan oloni kanssa. Perheneuvolassa oli ruuhkaa, niin ei hyvät äidit sinne mahtuneet.
Ärsyttää, kun sitten kuitenkin joka käänteessä terkka muistaa kertoa, että apua pitää hakea heti ja sitä kyllä saa. No kun ei saa, vähätellään vaan. Hormonimyrskyjen keskellä on muutenkin niin hauraassa ja haavoittuvaisessa tilassa, että avun hakeminen on hankalaa. Jos kerran jätetään kuuntelematta tai vähätellään, on avun hakeminen taas sata kertaa vaikeampaa, kun ajattelee että ehkä vaan kuuluu pärjätä tai ongelmat onkin omaa kuvitelmaa. Sitten sinnitellään yksin.
Vierailija kirjoitti:
Ylellä on uusi suomenruotsalaista sairaista lapsista ja näiden vanhemmista kertova ohjelma. Asiat kerrotaan vanhempien näkökulmasta. Tässä on mukana myös todellinen harvinaisuus ehkä ainoa laatuaan suomenruotsalainen av-mamma ,usean mm. nepsylapsen yh.-äiti. Toki lapsilla on muitakin diagnooseja mm.sydänvikaa. Tämä nainen olisi tarvinnut Supernannyn apua, jos joku.
Katsoin muutaman jakson kyseistä sarjaa. Huomasin, että lasten isät yhtä lukuunottamatta loistivat poissaolollaan tässä kuten myös Nepsyt-nimisessä ohjelmassa. Se useamman nepsy-lapsen äiti kertoi, että mies ottaa välillä yhden lapsen kerrallaan luokseen käymään. Onhan sekin tietenkin jotain. Miehellä taisi myös olla masennustaustaa. Rankkaa elämäähän se tuollainen on jokaiselle asianosaiselle, kun vielä yksi lapsista vakavammin sairas. Onneksi tukitoimiakin olivat saaneet.
https://areena.yle.fi/1-66191130
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylellä on uusi suomenruotsalaista sairaista lapsista ja näiden vanhemmista kertova ohjelma. Asiat kerrotaan vanhempien näkökulmasta. Tässä on mukana myös todellinen harvinaisuus ehkä ainoa laatuaan suomenruotsalainen av-mamma ,usean mm. nepsylapsen yh.-äiti. Toki lapsilla on muitakin diagnooseja mm.sydänvikaa. Tämä nainen olisi tarvinnut Supernannyn apua, jos joku.
Katsoin muutaman jakson kyseistä sarjaa. Huomasin, että lasten isät yhtä lukuunottamatta loistivat poissaolollaan tässä kuten myös Nepsyt-nimisessä ohjelmassa. Se useamman nepsy-lapsen äiti kertoi, että mies ottaa välillä yhden lapsen kerrallaan luokseen käymään. Onhan sekin tietenkin jotain. Miehellä taisi myös olla masennustaustaa. Rankkaa elämäähän se tuollainen on jokaiselle asianosaiselle, kun vielä yksi lapsista vakavammin sairas. Onneksi tukitoimiakin olivat saaneet.
P.s Ehkä niissä muissa jaksoissa sitten näkyy isiäkin enemmän.
Tuli paha mieli pienen Martan puolesta. Vaikka Supernanny on ihan loistava ja yleensä niin tunneälykäs, tuntui tosiaan ettei hän ihan hoksannut Martan tilannetta. Minusta näytti siltä että lapsi on varmaan jo pitkään oireillut jotain vakavempaa ongelmaa perheessä, jotain hänestä riippumatonta ja hänestä ulkopuolista. Ehkä dynamiikka perheessä huono häntä kohtaan ja masentunut, mutta lapsena ei auta kuin yrittää jotenkin pärjätä ja jaksaa ja alistua siihen. Kunnes ei enää pysty. Ei noin nuori osaa sanoittaa mikä on hätänä.
Tuo tilanne oli ikävä missä ensin hänelle tuli huono mieli siitä että Supernanny torui makaamisesta (Martta selvästi olisi kaivannut Supernannyn kehuja ja positiivista huomiota, ehkä vähän ihaili häntä), ja sitten veli kiusaa mökömökömölliksi. Hänellä voi olla paljonkin huolia omasta elämästä, äidistä, tulevaisuudesta. Vähän kuin joku diagnosoitu masentunut, eihän hänellekään ammattilainen toru että makaamalla et elämässä pärjää. Se makaaminen on oire ja reaktio jonkun syyn takia, joka pitäisi hoitaa.
Toivon tuolle perheelle paljon lisää iloa ja valoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seiskajakson isommille lapsille kannattaisi puhua MS-taudista ihan keskenään tai kahdestaan kunkin lapsen kanssa. Toivottavasti vanhemmat ovat hoksanneet niin tehdä. En ihmettele jos ei halua osallistua tai kysyä mitään kun nuoremmat pojat riekkuu
Vierailija kirjoitti:
Tietääkö kukaan, mistä tuo Pian pinkki leopardikuvioinen mekko on?
Temulta 😁
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä tuo Ainon äiti oli todella kivan oloinen ihminen, sellainen jonka voisi hyvin ottaa omaksi ystäväksi.
Ei ikinä jaksais noin tasapainotonta ystävänä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietääkö kukaan, mistä tuo Pian pinkki leopardikuvioinen mekko on?
Temulta 😁
No ei ole kuin YAS Yassavanna: https://www.kekale.fi/y-a-s-naisten-maksimekko-yassavanna-long-shirt-dr…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietääkö kukaan, mistä tuo Pian pinkki leopardikuvioinen mekko on?
Temulta 😁
No ei ole kuin YAS Yassavanna: https://www.kekale.fi/y-a-s-naisten-maksimekko-yassavanna-long-shirt-dr…
Ei mitään väliä, mistä oikeasti on, kun näyttää ihan Temu-tekeleeltä 😉
MS-äiti ei ollut oikein miehensäkään kanssa koskaan puhunut siitä sairaudesta. Aivan käsittämätöntä. Ukko vaikutti kyllä täysin puhekyvyttömältä mölliltä. Murahteli vaan jotain vieressä. Ei ihme, että tuollaisten perheiden lapsilla on ongelmia itsensä ilmaisussa, kun ei ole vanhemmilta saatu mitään mallia.
Onko ikinä mietitty mikä näiden lasten tarinan paljastamisessa on vikana? Onko heillä mitään suojaa?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan perusasiat hukassa nuorella äidillä. Onko hakenut apua ollenkaan masennukseen. Uskon, että syö lääkkeitä.
Hyvin heikosti saa mitään apua. Minulta ei koskaan tehty masennustestiä synnytyksen jälkeen vaikka olisi kuulunut, kuulemma oltiin niin ihanassa vauvakuplassa niin ei tarvinnut eikä ehtinyt. Jälkeenpäin mietittynä olin todella, todella masentunut (uskoin mm. että vauvan olisi parempi ilman minua). Toisen lapsen kohdalla synnytys oli traumaattinen, mutta synnytyksen läpikäynnissä todettiin vain että hienosti selvisitte hengissä. Kun itse lähestyin neuvolaa ahdistusoireista myöhemmin, sanottiin vain että ei hätää, olet mahtava äiti. Varmaan joo, mutta itse olin aivan tulessa pahan oloni kanssa. Perheneuvolassa oli ruuhkaa, niin ei hyvät äidit sinne mahtuneet.
Ärsyttää, kun sitten kuiten
Avun saaminen yleensä edellyttää sitä että tekee perheestään itse ls ilmoituksen.
Vierailija kirjoitti:
MS-äiti ei ollut oikein miehensäkään kanssa koskaan puhunut siitä sairaudesta. Aivan käsittämätöntä. Ukko vaikutti kyllä täysin puhekyvyttömältä mölliltä. Murahteli vaan jotain vieressä. Ei ihme, että tuollaisten perheiden lapsilla on ongelmia itsensä ilmaisussa, kun ei ole vanhemmilta saatu mitään mallia.
Perheen isä vaikutti kanssa jotenkin "lievästi kehitysvammaiselta". Mä olen ollut tuo 12 vuotias tyttö, ja mua kanssa järkytti Pian suhtautuminen siihen. Mun äiti sairastui Ms-tautiin kun olin ala-asteella, siitä ei puhuttu paitsi mitä kuulu äidin itkevän vaikka naapurille. Jäin täysin jumiin, yritin vaan olla ajattelematta, makasin sängyssä ja kapinoin sillä. Tuo 12 vuotias tyttö varmaan tajuaa eniten ja kantaa huolta siitä että mitä tapahtuu pikkuveljille jos äidin kunto pahenee, äitihän oli ollut sairaalassa+ käyttänyt rollattoria, sama mun lapsuudessa, ja kukaan ei kerro mitä tapahtuu, miten tämä etenee, kuoleeko joku ja kuka hoitaa. Mä mietin että mihin mä menen sitten kun äiti kuolee (isäni oli kuollut, enkä kokenut äidin uutta miestä mitenkään isäpuoleksi). Sillä tytöllä ei ole mitään mahdollisuuksia tuossa perheessä, pikkuveljet neurokirjolla ja kehitysvammainen, äiti vakavasti sairas ja ilmeisesti isä pakenee 24/7 töihin ja on täysin kykenemätön kannattelemaan lapsia tuossa tilanteessa. En tiedä mikä sitä Piaa triggeröi siinä, mutta olishan tuossa nyt ehdottomasti pitänyt olla sen tytönkin huomioimista.
M I K Ä I H M E E N S U P E R N Ä N N I ?!
Voi myös olla, että 3v vaan matkii. Ei tullut mieleen että voisi sanoa ei ennen kuin Pia sen otti puheeksi, ja sitten tietysti on oltava vastahankaan :D