nyt puhukaa järkeä ennen kuin pälli leviää 2v:hen

Kyllähän lapsen nukkumaan meneminen pitää olla turvallinen ja mukava asia, eikä tuntien parkuminen lukitun oven takana.



Oman lapsen kanssa olen juuri painiskellut näiden nukkumaanmenoasioiden kanssa... Pitää vaan tehdä kaikkensa että lapsi tuntee olonsa hyväksi ja mukavaksi kun sinne sänkyynsä menee. Jos itsekin telkeäisin lapsen vaan oven taakse niin eihän siitä tulisi yhtään mitään. Ei meilä kukaan muukaan mene parkuen unille, kokeile vaikka itse tuota menetelmää omaan rauhoittumiseen... :(

että reagointitapanne ei ole millään tavalla rakentava eikä johda mihinkään hyvään. toivottavasti omassa vanhemmuudessanne olette hiukan ymmärtäväisempiä .

Voitko jo lopettaa kirjottelun ja soittaa sinne neuvolaan?



Vastaan viestiisi jossa kehut ettet ole kiduttaja. Mitä se susta sitten on jos 2- vuotias lukitaan illalla väsyneenä huoneeseen huutamaan? Koska se tekee SINUSTAKIN pahaa, ja sulle se vielä sanotaan niin VOISITKO lopettaa itsesi puolustamisen ja ottaa aikuisen vastuun?



Lapsi ottaa usein kasvaessaan takapakkin. Itsellä kaksi lasta ja molempien kanssa on opeteltu nukkuma-asioita vielä sinun lastasi vanhempina. Ja se on NORMAALIA.

Mikä on epänormaalia on se että vanhemmat lukitsee 2- vuotiaan huoneeseensa huutamaan. Ilman että tukee nukuttamista!

Lapsesi pääsisi paljon helpommalla jos antaisit vähän löysää ja NUKUTTAISIT lapsesi. Kohta voit taas alkaa antaa lapselle vapautta nukkua yksin, mutta jos lapsi ei kerran pysy sängyssä. Lapsi viedään sinne. Ja tätä toistetaan. Ja toistetaan ja toistetaan.



Ei 2- vuotiasta edes rankaista viemällä omaan huoneeseen! Miten sää voit ajatella että NUKAHTAMINEN olis jotenkin rangaistusta pahempi asia?



Väitän yhä: olet sielä vaan provosoimassa



34

Voitko jo lopettaa kirjottelun ja soittaa sinne neuvolaan?

Vastaan viestiisi jossa kehut ettet ole kiduttaja. Mitä se susta sitten on jos 2- vuotias lukitaan illalla väsyneenä huoneeseen huutamaan? Koska se tekee SINUSTAKIN pahaa, ja sulle se vielä sanotaan niin VOISITKO lopettaa itsesi puolustamisen ja ottaa aikuisen vastuun?

Lapsi ottaa usein kasvaessaan takapakkin. Itsellä kaksi lasta ja molempien kanssa on opeteltu nukkuma-asioita vielä sinun lastasi vanhempina. Ja se on NORMAALIA.

Mikä on epänormaalia on se että vanhemmat lukitsee 2- vuotiaan huoneeseensa huutamaan. Ilman että tukee nukuttamista!

Lapsesi pääsisi paljon helpommalla jos antaisit vähän löysää ja NUKUTTAISIT lapsesi. Kohta voit taas alkaa antaa lapselle vapautta nukkua yksin, mutta jos lapsi ei kerran pysy sängyssä. Lapsi viedään sinne. Ja tätä toistetaan. Ja toistetaan ja toistetaan.

Ei 2- vuotiasta edes rankaista viemällä omaan huoneeseen! Miten sää voit ajatella että NUKAHTAMINEN olis jotenkin rangaistusta pahempi asia?

Väitän yhä: olet sielä vaan provosoimassa

34

no en voi lopettaa kirjoittamista, kun tämä on keskustelupalsta ;) neuvolan apuja ei tähän tilanteeseen tarvita. kuten jo aiemmin kirjoitin, kokeillaan seuraavaksi tuota monen suosittelemaa nukuttamista - vaikka se onkin askel taaksepäin. tilannehan ei meillä ole mitenkään kriittinen tai edes kovin huolestuttava, ainoastaan hiukan stressaava ja turhauttava siinä mielessä, että ennestään toimivat kuviot ovat muuttuneet toimimattomiksi ja nyt pitää löytää uusia kuvioita. onneksi mikään muu ei "bugaa", vaan tämä on ainut juttu, jossa lapsemme on haastava - ja sekin vain tällä hetkellä.

on olemassa myös sellainen näkökulma, että lapselle pitää tarjota mahdollisuus oppia, ettei yksin nukahtamisessa ole mitään pelottavaa. sitä, että lapsi oppisi tämän, EI tue se että sylitellään niin kauan kuin lapsi haluaa nukkumaanmenoaikana ja annetaan löysää ja löysää. kyllähän parivuotiaan pitää ennen puoltayötä nukkumaan mennä. lastenlääkäri esim. kertoi, että hänen omista kolmesta lapsestaan se, kenet on huudatusunikoulutettu 6kk ikäisenä, on nyt isompana lapsena rauhallisin ja itsenäisin nukkuja, kun taas 3v asti nukutettu esikoinen kaipaa vielä nyt 6v:näkin päänsilitystä kyetäkseen nukahtamaan. eikä muutenkaan ole lapsen edun mukaista antaa lapsen määrätä, miten sellaiset asiat kuten syöminen ja nukuttaminen tehdään. kyllähän lapsi söisi karkkia mieluummin kuin ruokaa, mutten minä karkkia anna. valvoisi mieluummin kuin nukkuisi, mutta nukkua vaan pitää. ne keinot, millä nämä saadaan tapahtumaan, hakee jokainen omalle lapselleen omalla tavallaan. uskokaa minua, te kaikkitietävät tuomitsijat, ette ole itsekään täydellisiä ;) aivan sataprosenttisen varmasti minä toteutan joitain osia vanhemmuudesta paremmin kuin te, ja te taas joitain osia paremmin kuin minä. siksipä näistä asioista kannattaakin keskustella, jotta voisimme kaikki yhdessä löytää hyviä keinoja vanhemmuuteen, mikä nyt sitten kellekin toimii.

mutta nyt lapsenhoitoon ja pois netistä,

ap

no en voi lopettaa kirjoittamista, kun tämä on keskustelupalsta ;)

Ei tänne kirjoittaminen ole pakollista vaikka tämä onkin keskustelupalsta.

on olemassa myös sellainen näkökulma, että lapselle pitää tarjota mahdollisuus oppia, ettei yksin nukahtamisessa ole mitään pelottavaa.

Lapsi ei opi tätä sillä, että hänet lukitaan yksin huoneeseensa huutamaan. Päinvastoin, hän oppii että nukkumaanmeno ylipäänsä on pelottava hylkääminen.

aivan sataprosenttisen varmasti minä toteutan joitain osia vanhemmuudesta paremmin kuin te, ja te taas joitain osia paremmin kuin minä. siksipä näistä asioista kannattaakin keskustella, jotta voisimme kaikki yhdessä löytää hyviä keinoja vanhemmuuteen, mikä nyt sitten kellekin toimii.

Kohta minäkin alan väittää että piiskan antaminen lapselle olisi tuossa tilanteessa hyvä asia kun se nyt vaan toimii meillä.... Erinomainen "keino vanhemmuuteen"

Surullista luettavaa nämä viestit.

meillä on myös 2,5-vuotias esikoinen ja pieni vauva. Esikoinen alkoi nukkumaan huonosti yöt vauvan tulon jälkeen, karkaili sängystä iltaisin ja näki pahoja unia öisin. Tilanne korjaantui sillä, että otimme hänet omaan sänkyymme nukkumaan. 2,5-vuotias on kuitenkin vielä aika pieni ja ehtii hyvin opetella vielä uudestaan nukkumaan omassa sängyssään. Tärkeintä on tällä hetkellä se, ettei hän koe olevansa hylättynä omaan huoneeseensa äidin ja isän nukkuessa vauvan kanssa toisessa huoneessa. Joten ole aikuinen ja luovu noista hulluista "oikeus omaan makuuhuoneeseen"-ajatuksista ja ota pieni esikoisesi nukkumaan samaan huoneeseen - jos et halua ottaa lasta viereesi, siirtäkää hänen oma sänkynsä teidän huoneeseenne. Voin kertoa, että tuo tilanne ei tule olemaan pysyvä.

miksi et voi mennä paijaamaan ja silittämään ja nukahtaa varmasti 5minuutissa.

tiedän, ettei aina jaksa ja ole aikaa ym, mutta ei lukkojen taakse lasta laiteta!!!

kyllä meilläkin joskus menee huutamiseksi ja lapsen sänkyyn kantamiseksi 10 kertaa, mutta ei ole ikinä tullut EDES MIELEENI LAITTAA LAPSIA LUKKOJEN TAAKSE!!!

vauvan syntymän jälkeen esikoisen nukkumaanmeno vaikeutui. Teimme siten että aluksi toinen oli vieressä ja nukutti lapsen, pikkuhiljaa siirryttiin kauemmaksi sängystä ja loppuen lopuksi avonaisen oven suulle seisomaan ja loppuen lopuksi nukutusrumba jäi! Meillä ainakin onnistui näin!

Lukita nyt noin pieni yksin omaan huoneeseen!!!!!

Siis herranjestas, hänhän on vielä vauva itsekkin!!!!!!!!! Eikä voi ymmärtää, jos toista vauvaa hoidetaan ja häntä ei. Ei se riitä pienellä sellaiseen ajatuskyky!!!!!

Tehän suorastaan jätette hänet heitteille illalla nukkumaan mentäessä!!!

Nyt pikaisesti ota yhteyttä johonkin auttavaan tahoon, neuvolaan, turvakotiin, mannerheimin lastensuojeluun tm.

Eli täällä taas tuo aiempi kohtalotoveri. Hattua sinulle nostan kun viitsit noin rakentavasti vastata näille tuomitseville ja kaikkitietäville kimittäjille. - Ei tämän tarvitse mikään takapakki olla, pienten kanssa harvat asiat etenevät suoraviivaisesti. Pari kuukautta vaan ja sitten taas yritätte omaa sänkyä niin kyllä se tosiaan siitä! Tsemppiä!

Antaa nukahtaa olkkariin esim. syliin??



tosiaankin voisi vähän lipsua nukkumaan menosta.

Ja aamulla herätä normaaliin aikaan??

Ei nyt illalla tartte leikkiä lapsen kanssa, katsoa ite vaan teeveetä tms.

Lapsi ehkä ite huomaisi että illalla ei tapahdu juuri mitään erikoista.

vaan, toki tahdot, että esikoisellasi on hyvä ja turvallinen olo. Antamalla heti alusta asti sitä huomiota ja rakkautta esikoiselle, tulet välttymään ainakin suuremmilta mustasukkaisuuskohtauksilta.

Meillä poika oli 2 v. kun sisko syntyi ja samahomma kävi nukahtamisen kanssa. Me saimme rytmitettyä vauvan syötön niin, että minä hoidon pojan iltapalan, sadun ja nukahtamisen (johon meni parin päivän kuluttua n. 10 min). Tätä jatkui noin kuukausi ja alkoi nukahtamaan taas itsekseen. En sadun ja pusujen jälkeen puhunut enää mitään ja istuin vain tuolissa vierellä, alkuun pidin kädestä kiinni.

Nyt poika jo 3,5, välillä jos on ollu liian kiire päivä, kipittää pois sängystä, mutta jää sinne kun kerrotaan, että huomenna jutellaan, nyt nukutaa. Ja seuraavana aamuna pitää muistaa kysyä, että mitä asiaa illalla olisi ollut. Vauva on suuri muutos vanhemmille, mutta vielä suurempi isosisarukselle!!!



Älä enää itketä uneen, se ei johda mihinkään hyvään. Kaikkea hyvää teille!!

kylmä kontrolloija, joka ei anna mitään mahdollisuuksia millekään hetkellisille takapakeille tai muille "löysäilyille". Kun hän on päättänyt, miten toimitaan, niin sitten toimitaan, vaikka verissäpäin. Ja kirjoitustyylikin on sellainen etäisen sarkastisesti asiaa tarkasteleva, ei lapsestaan huolissaan olevan äidin tyylinen. "Onpa se omituinen olio, kun kehtaa vastustaa MINUA ja rajoittaa MINUN oikeuksiani, MINÄHÄN olen säännöt jo opettanut ja niitä vastaan ei kukaan kapinoi."



Ei kukaan tervejärkinen ihminen voi olettaa, että kun perheeseen on 4 viikkoa sitten tullut vauva niin 2,5 vuotiaan elämä ei muuttuisi mitenkään. No herranjumala sentään, kaikki muuttuu! Ja sillä 2,5-vuotiaalla on vasta uhmaiän alku menossa... ap:n perheessä varmaan laitetaan pukemista vastusteleva tenava sitten alusvaatteilla jäisille portaille tunniksi istumaan ja syömistä vastusteleva yöksi nälässä kellariin. Siitähän oppii. Meillä ei löysäillä kun kerran on opittu pukemaan ja syömään, koska MINULLA on oikeus rauhalliseen pukemishetkeen ja seesteiseen ruokailutilanteeseen...just.

Melkein itku tuli pienen lapsen puolesta. :( Miltä itsestäsi tuntuisi olla lukittuna huoneeseen (vielä ilta-/yöaikaan) ja tietäisit, että poispääsyä ei ole? Sinne vain lapsi huutamaan lukkojen taa, pois uuden vauvan ja onnen tieltä.



Sairasta koko touhu. Ei sitten oma järki sano, että tuo on väärin? Jos ei, niin voisit tutustua ammattilaisten mielipiteisiin tuosta lukkojen taakse laittamisesta.