Olen 20v ja masentaa kun niin moni ikäiseni on saanut niin paljon elämässä aikaan.
Monista on tullut sometähtejä, huipputaiteilijoita ja menestyneitä yrittäjiä, kun taas minä en ole kovin paljon tuottanut lisäarvoa yhteiskuntaan, vaan olen vain perus sairaanhoitajaksi opiskeleva nainen. En ole somessa suosittu, joten on pääteltävissä että olen tylsä ihminen. Olen huono peleissä ja urheilussa. Yritän oppia uusia asioita eri keinoin, mutta en onnistu kuten muut. Miten jotkut osaavat tehdä kaiken? Ilmeisesti kun on mieliala ja terveys kohdillaan, on enemmän energiaa tuottaa.
Kommentit (41)
Kuulostaa siltä, että et ole onnellinen
Ei kannata vertailla. Jokainen elää erilaisen elämän ja kuolee pois. Jos jotain lohtua hakee, niin kaikki kuolee. Elä sinäkin kuten olisit jo kuollut, niin elämä on mukavampaa.
Itsekin olen ollut hitaammin kukkaan puhkeava eikä siinä ole mitään vikaa. Voi olla että ne sometähdet ja taiteilijat ovat jo lopettaneet uransa siinä kohtaa kun sinä olet löytänyt itsevarmuutesi, ja ovat kateellisia hyödyllisestä sairaanhoitajan ammatista.
Ehdit vielä vaikka mitä, usko tai älä.
99% noissa tapauksista kaiken takana on rikkaat vanhemmat ja epäreilun hyvät lähtökohdat.
Anna vaan piparia, niin kyllä se siitä
Olisipa itselläni noin mitättömiä ongelmia.
Miettisin tuota ammatinvalintaa.
Hoitajia irtisanotaan, työyhteisöt ovat raskaita ja eivät sovi herkille ihmisille.
Kiusaaminen on todella rankkaa.
Olisin aina onnellinen, kun vaan olisin terve.
Sinua ei siis oikeasti masenna vaan olet kateellinen niille parille tyypille jotka ehkä tunnet mutta joiden elämään näet vain somen kautta?
Mieti mitä itse haluat, jos se on sairaanhoitajan ura niin pistä kaikki paukut siihen. Ole paras itsesi. Ei ole mitään järkeä yrittää olla kuin muut, silloin ei koskaan yllä omaan potentiaaliinsa.
Vähissä on parikymppiset, jotka jotain suurta ovat elämässään aikaan saaneet. Suurimman osan huimin saavutus on ammattikoulusta tai lukiosta valimistuminen. Jotkut ovat juuri ehtineet saada jatko-opiskelupaikan.
Älä vertaile! Mieti että sinun elämäsi on sinusta ulospäin. Päätät itse mitä teet mitä ajattelet.
Ei niin että ulkoiset asiat muokkaisi, määrittäisi sinua, vaan sinä määrität, itsestäsi ulospäin.
Aloita jotain projekteja. Esim liikuntaa, ei tarvi miettiä tuntuuko miltään, vaan liikut koska tiedetään että se on terveellistä. Lajeja on vaikka mitä. Tai aloita jonkun kielen opiskelu. Vaikka nyt tuntuisi ettei kiinnosta, pitkän aikavälin oppi voi hyödyttää myöhemmin. Laita joku kasvin siemen multaan ja seuraa kasvua. Olet arvokas ihminen ja sinulla on oikeus elämään kuten muillakin. Tärkeintä että olet rehellinen itsellesi. Yritä myös olla kiitollinen siitä mikä on hyvin.
Kun minä olin 20, olin reputtanut ylioppilaskirjoitukset, ei ollut jatko-opiskelupaikkaa, enkä päässyt armeijasta lomalle, kun sain poistumiskieltoa. Ei ollut rahaa ja riitelin tyttöystäväni kanssa.
Siihen nähden sinulla taatusti menee suorastaan loistavasti.
Lopeta välittömästi IG:n käyttö ja käy juttelemassa jossain perusbaarissa ikäistesi kanssa. Suurin osa on suorittanut pakollisen toisen asteen ja ihan kujalla elämästä.
En muista, että omassa nuoruudessani olisin henkilökohtaisesti tuntenut ketään 20-vuotiasta, joka olisi saanut mitään merkittävää aikaan. Ehkä siinä 25-30 v. välissä alkoi näkymään joitain merkkejä.
Ensimmäisenä kannattaa lopettaa itsensä vertaaminen muihin ja mistä sä tiedät että onko kavereidesi menestys pelkkää kulissia, menestyneen yrityksen takana saattaa olla hyvinkin velkainen talous sekä helvetisti stressiä, menestynyt some tähti saattaa kokea sisimmissää tyhjyyttä ja kun perse leviä niin julkisuus ja ihailu muuttuu negatiiviseksi. Keskity siihen miten voit luoda omasta elämästäsi oman näköisesi, asiat onnistuu yleensä yrityksen ja erheen kautta, pysy omilla raiteilla ja malttia sekä pitkä jänteisyyttä, sinä et ole yhteiskuntaa varten vaan yhteiskunta on luotu meitä varten meitä palvelemaan et ole mitään velkää tälle nykyiselle mädälle paskalle. Itseään ei kannata vähätellä ja muita ei kannata katsoa ylöspäin, nosta itsesi muiden tasolle tasavertaisena ihmisenä.
Vähemmän somea ja muita medioita ja enemmän oikeaa elämää. Huomaat että suurin osa parikymppisistä on kuin sinä.
Siis...ei kai kukaan kaksikymppinen ole noin tyhmä?
Älä murehdi. Nuo, joista kerroit saattavat nyt olla uransa huipulla ja siitä onkin sitten suunta vain alaspäin. Ketään ei kannata kadehtia. Kovin paljon on vain pintakiiltoa, mutta kun tutustut asioihin paremmin, näillä menestyjillä voikin olla paljon isompia huolia, kuin sinulla. Vanha sanonta, mitä kirkkaampi ihminen, sittä synkempi varjo. Olet opiskelemassa hyvään ammattiin. 45 vuotta sairaanhoitajana työskennelleenä voin sanoa, että tulet saamaan tuöstäsi muutakin palkkaa, kuin vain rahaa. Ole kärsivällinen.