Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Löysin netistä tiedon, että 70-luvun lopulla sai ihan hyvin lapsilisiä kahdesta lapsesta vaikka vanha äitini on muuta väittänyt!
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-73 sai yhdestä lapsesta 250 mk neljännesvuodessa. Eli 1000 markkaa vuodessa. Kuukausipalkkani oli 750 mk.
Aloittaja voisi kertoa minkälaiset summat löysi. Okiko se jo kuukausittain vaiko neljä kertaa maksettava summa.
Ai ei löytänyt eikä osaa? Arvasin.
Rahanarvomuuntimen mukaan 1000 markkaan vuonna 1973 on ostovoimaltaan 1382 vuoden 2024 euroa vuodessa.
Tuo 1000 mk/v on virheellinen tieto. V 1973 lapsilisä oli ensimmäisestä lapsesta 268 mk/vuosi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-luvun vanhemmat oli pohjattoman ahneita. Olivat mukamas NIIN köyhiä, vaikka oli isot omakotitalot, ja pihassa uusin Lada. Sitten jos lapsi pytsi jotain 10mk ostosta niin ei ollu varaa. Mutta isän 100mk viinapullot ei tunnu missään.
Rukoile Jeesusta niin pelastut kateudestasi.
Jeesus tuo viinaa ja Ladan?
Ne 70-luvun vanhemmat tyhjentää nyt eläkevarat ja vaatii ilmaista hoitoa. Ahnein sukupolvi, mitä on nähty Annetaan hoitaa itse itsensä. Tai maksakoon hoidostaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuodesta 1948 on maksettu lapsilisää.
Väittivät mun tututkin, etteivät saaneet kouluruokaa, vaikka olivat 50-60-luvulla syntyneitä, vaan se oli heistä "ruotsinkielisten etuoikeus".
Siis oikeasti koko maahan tuli kouluruoka kaikille jo vuonna 1948. En tiedä mikä tuttujani vaivaa, että kuvittelevat, etteivät saaneet koulussa ruokaa.
Noin se muisti pettää.
He kävivät oppikoulua. Siellä ei saanut kouluruokaa .
Kyllä minä sain oppikoulussa kouluruokaa, mutta se maksoi.
Kyllä oppikouluissa oli kouluruokaa, mutta minä en syönyt juuri siksi, koska se maksoi. Juuri ja juuri saimme maksettua lukukausimaksun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-luvun lapsilisä vastasi siis yhden kuukauden palkkaa keskimäärin.
Niin, koko vuodessa, ei kuukausittain.
No ei todellakaan vastannut. Tuo 1000 mk vuodessa v. 1973 on virheellinen tieto, silloin ensimmäisestä lapsesta sai 268 mk VUODESSA. 1974 se nousi sitten n 420 mk/vuosi. Ja kuten jossain mainittiin v. 1977 lopussa se oli hieman alle 900 mk/vuosi
En tiedä mikä silloin oli keskimääräinen kuukausipalkka, mutta itse koululaisena sain kesätyöstä vuonna 1976 900 mk/kk, ja 1977 jo enemmän, ja keskimääräiset palkat ihan takuulla olivat enemmän.
Tuolla joku oli löytänyt saman tiedon kuin muistikuvani. Lapsilisä oli vajaat 1000 mk vuodessa.
Missään tapauksessa ei lapsilisät olleet mikään rikastuttava asia. Toki sillä sai aina lapsille vaatetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ne 70-luvun vanhemmat tyhjentää nyt eläkevarat ja vaatii ilmaista hoitoa. Ahnein sukupolvi, mitä on nähty Annetaan hoitaa itse itsensä. Tai maksakoon hoidostaan.
Kateus on kamala tauti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ne 70-luvun vanhemmat tyhjentää nyt eläkevarat ja vaatii ilmaista hoitoa. Ahnein sukupolvi, mitä on nähty Annetaan hoitaa itse itsensä. Tai maksakoon hoidostaan.
Mitä veen ilmaista hoitoa? Ihan saman maksaa terveyskeskusmaksu, lääkkeet kuin muillekin. Jos tarvii kotihoitoa, se maksaa. Jos laitoshoitoa, eläke menee sinne.
Miksi juuri 1,6 miljoonasta 70-luvulla synnyttäneet? Kun vanhempiammekin on vielä elossa ja eläkkeellä. Jotka olivat jo yli 30 vuotiaita kun tel tuli.
Vierailija kirjoitti:
Ne 70-luvun vanhemmat tyhjentää nyt eläkevarat ja vaatii ilmaista hoitoa. Ahnein sukupolvi, mitä on nähty Annetaan hoitaa itse itsensä. Tai maksakoon hoidostaan.
Kun ne ahneet tulevat perilliset vievät jo etukäteen dementikolta kaikki rahat niin milläs sitä maksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
1970-luvulla oli perheverotus.
Ja asuntolainan korot sai vähentää verotuksessa.
Vierailija kirjoitti:
No mitäpä luulet, osaako joku 40-50-luvulla syntynyt kanttura mitään muuta tehdä kuin puhua paskaa :D
Älä jonne ulise.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
-73 sai yhdestä lapsesta 250 mk neljännesvuodessa. Eli 1000 markkaa vuodessa. Kuukausipalkkani oli 750 mk.
Aloittaja voisi kertoa minkälaiset summat löysi. Okiko se jo kuukausittain vaiko neljä kertaa maksettava summa.
Ai ei löytänyt eikä osaa? Arvasin.
= noin 1380€ vuodessa
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tietohan on nykyään saatavissa.
Ei todellakaan kaikki tieto ole julkisesti saatavissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
70-luvun alussa aloittava postinkantaja sai hesassa noin 850 mk kuussa. 74 menin ilmastointiasentajaksi ja palkka oli todella hyvä eli 10 tunnilta (noin 1600 kuussa), kokeneet saivat jopa 11/t. Oletan, että tavalliset keskipalkat pyörivät noiden välissä.
Bensa maksoi 70 penniä litralta, kaukopuhelu hesan ja kuopion välillä 1,50 minuutti (ajattelepa tuota!!).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-73 sai yhdestä lapsesta 250 mk neljännesvuodessa. Eli 1000 markkaa vuodessa. Kuukausipalkkani oli 750 mk.
Aloittaja voisi kertoa minkälaiset summat löysi. Okiko se jo kuukausittain vaiko neljä kertaa maksettava summa.
Ai ei löytänyt eikä osaa? Arvasin.
"Vuoden 1977 lopulla lapsilisiä korotettiin siten, että ensimmäisestä lapsesta sai liki 900 mk, toisesta 1025 mk ja kolmannesta 1200 mk."
Mutta tuossa ei sanota onko se per vuosi vai kuukausi vai neljä kertaa vuodessa maksettava. Eikä sitä paljonko tuo olisi nykyeuroissa.
https://stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
900 markkaa = 698,19 euroa
1025 markkaa = 795,16 euroa
1200 markkaa = 930,92 euroa
Summat ovat per vuosi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1970-luvulla oli perheverotus.
Ja asuntolainan korot sai vähentää verotuksessa.
1970-luvulla suurin osa naisista kävi töissä, joten perheverotuksesta ei kovin paljon ollut hyötyä.
Asuntolainan korot sai vähentää verotuksessa (tiettyyn rajaan saakka, eli ei välttämättä kaikkia), mutta vähennysoikeus ei suinkaan tarkoittanut, että korkoja ei olisi tarvinnut maksaa ollenkaan. Korot vähennettiin verotettavasta tulosta, ei verosta. Eli vähennysoikeus oli samanlainen kuin nyt työeläkemaksujen osalta.
Minä ja sisarukseni synnyimme ihan 80-luvun alussa. Äiti hoiti meitä muutaman vuoden kotona, ja muistan kun hän joskus kertoi, että siihen aikaan yhteiskunta tuki hyvin kotihoitoa. Mitkä lie oikeasti olivat summat lapsilisistä ja kolmen, vuoden välein syntyneen lapsen kotihoidontuet tai mitä silloin olivatkaan nimeltään. Jossakin vaiheessa äiti oli samalla perhepäivähoitajana 2-3 lapselle. Isä kävi töissä tehtaalla. Oliko silloin perheverotus? Ysärillä malli ilmeisesti muuttui ja laman aikana viimeistään meidän perhe oli taloudellisesti tiukilla.
Vuonna 77 peräti 900mk vuodessa, 75mk kuukautta kohti
Tuo vastasi n 50% duunarin kuukauden nettopalkasta
Nykyrahaksi muutettuna 58e/kk
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuodesta 1948 on maksettu lapsilisää.
Väittivät mun tututkin, etteivät saaneet kouluruokaa, vaikka olivat 50-60-luvulla syntyneitä, vaan se oli heistä "ruotsinkielisten etuoikeus".
Siis oikeasti koko maahan tuli kouluruoka kaikille jo vuonna 1948. En tiedä mikä tuttujani vaivaa, että kuvittelevat, etteivät saaneet koulussa ruokaa.
Noin se muisti pettää.
He kävivät oppikoulua. Siellä ei saanut kouluruokaa .
Kyllä minä sain oppikoulussa kouluruokaa, mutta se maksoi.
Kyllä oppikouluissa oli kouluruokaa, mutta minä en syönyt juuri siksi, koska se maksoi. Juuri ja juuri saimme maksettua lukukausimaksun.
<
Koulukirjatkin piti ostaa kirjakaupasta ja maksaa ne itse.
Alue: Aihe vapaa
No ei todellakaan vastannut. Tuo 1000 mk vuodessa v. 1973 on virheellinen tieto, silloin ensimmäisestä lapsesta sai 268 mk VUODESSA. 1974 se nousi sitten n 420 mk/vuosi. Ja kuten jossain mainittiin v. 1977 lopussa se oli hieman alle 900 mk/vuosi
En tiedä mikä silloin oli keskimääräinen kuukausipalkka, mutta itse koululaisena sain kesätyöstä vuonna 1976 900 mk/kk, ja 1977 jo enemmän, ja keskimääräiset palkat ihan takuulla olivat enemmän.