Löysin netistä tiedon, että 70-luvun lopulla sai ihan hyvin lapsilisiä kahdesta lapsesta vaikka vanha äitini on muuta väittänyt!
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
No mitäpä luulet, osaako joku 40-50-luvulla syntynyt kanttura mitään muuta tehdä kuin puhua paskaa :D
Miten vanha sinä olet?
Vierailija kirjoitti:
-73 sai yhdestä lapsesta 250 mk neljännesvuodessa. Eli 1000 markkaa vuodessa. Kuukausipalkkani oli 750 mk.
Aloittaja voisi kertoa minkälaiset summat löysi. Okiko se jo kuukausittain vaiko neljä kertaa maksettava summa.
Ai ei löytänyt eikä osaa? Arvasin.
Rahanarvomuuntimen mukaan 1000 markkaan vuonna 1973 on ostovoimaltaan 1382 vuoden 2024 euroa vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Minä jouduin ottamaan opintolainaa v. 1979, jotta pystyin käymään ammattikoulua. Opintoraha oli silloin 90 markkaa, kun asuin alivuokralaisena.
Itsellä sama vuonna 1988. Lainat tappiin, oli pakko. Asuin opiskelijasolussa.
Vierailija kirjoitti:
70-luvun vanhemmat oli pohjattoman ahneita. Olivat mukamas NIIN köyhiä, vaikka oli isot omakotitalot, ja pihassa uusin Lada. Sitten jos lapsi pytsi jotain 10mk ostosta niin ei ollu varaa. Mutta isän 100mk viinapullot ei tunnu missään.
Jos sinun lapsuus oli niin surkea niin pura se kiukkusi omiin vanhempiin.Monella muulla ei ollut taloa eikä ladaa mutta lapset oli aina etusijalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-luvun vanhemmat oli pohjattoman ahneita. Olivat mukamas NIIN köyhiä, vaikka oli isot omakotitalot, ja pihassa uusin Lada. Sitten jos lapsi pytsi jotain 10mk ostosta niin ei ollu varaa. Mutta isän 100mk viinapullot ei tunnu missään.
Niinhän se oli. Meillä oli siskon kanssa yhdet farkut, joita pestiin illalla ja kuivattiin patterilla. Aika usein jouduttiin vetämään märät vaatteet aamulla päälle. Aamupalaa ei saanut, kun.mitään syötävää ei ollut. Lomilla tai jos oltiin sairaana kotona, ruokana oli pelkkä vesi.
Vanhempien tupakoihin ja viinoihin riitti rahat oikein hyvin. Samoin isän harrastusvälineisiin.
Tärkeysjärjestys se olla pitää!
Meillä puunattiin uutta autoa yötä päivää ja sillä sai ajaa yhden kauppareissun viikossa jottei tule kilometrejä. Ruokaa säännösteltiin, mutta viinaan ja tupakkaan riitti aina rahaa.
Eipä ole meno siis muuttunut vuosikymmenissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-73 sai yhdestä lapsesta 250 mk neljännesvuodessa. Eli 1000 markkaa vuodessa. Kuukausipalkkani oli 750 mk.
Aloittaja voisi kertoa minkälaiset summat löysi. Okiko se jo kuukausittain vaiko neljä kertaa maksettava summa.
Ai ei löytänyt eikä osaa? Arvasin.
"Vuoden 1977 lopulla lapsilisiä korotettiin siten, että ensimmäisestä lapsesta sai liki 900 mk, toisesta 1025 mk ja kolmannesta 1200 mk."
Mutta tuossa ei sanota onko se per vuosi vai kuukausi vai neljä kertaa vuodessa maksettava. Eikä sitä paljonko tuo olisi nykyeuroissa.
Tuo ei ainakaan kuukausittain ollut. Mulla oli kolme lasta 80-luvulla puolivälissä ja silloin summa oli tuo 1100 - 1200 kuussa.
Eli kolmesta lapsesta 1200, ei kolmannesta.
Johan tuo olis ollut rahantuloa jos ois saatu 3000 mk lapsilisiä kuussa. Vuokramme oli 3000 mk, se on jäänyt mieleen kun naapuri sai asumistukea kun oli kotiäiti, me emme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä jouduin ottamaan opintolainaa v. 1979, jotta pystyin käymään ammattikoulua. Opintoraha oli silloin 90 markkaa, kun asuin alivuokralaisena.
Itsellä sama vuonna 1988. Lainat tappiin, oli pakko. Asuin opiskelijasolussa.
Samahan se nyt on. Opintoraha on 250 €, ei sillä vuokraa makseta edes solusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitäpä luulet, osaako joku 40-50-luvulla syntynyt kanttura mitään muuta tehdä kuin puhua paskaa :D
On ainakin sinun kusipää sukuasi jatkanut. Eipä varmaan naidessaan arvannut mitä tulee.
Oho, haluatko kuuppaasi lo rtto?!
Vierailija kirjoitti:
Vuodesta 1948 on maksettu lapsilisää.
Väittivät mun tututkin, etteivät saaneet kouluruokaa, vaikka olivat 50-60-luvulla syntyneitä, vaan se oli heistä "ruotsinkielisten etuoikeus".
Siis oikeasti koko maahan tuli kouluruoka kaikille jo vuonna 1948. En tiedä mikä tuttujani vaivaa, että kuvittelevat, etteivät saaneet koulussa ruokaa.
Noin se muisti pettää.
He kävivät oppikoulua. Siellä ei saanut kouluruokaa .
Vierailija kirjoitti:
70-luvun lapsilisä vastasi siis yhden kuukauden palkkaa keskimäärin.
Niin, koko vuodessa, ei kuukausittain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuodesta 1948 on maksettu lapsilisää.
Väittivät mun tututkin, etteivät saaneet kouluruokaa, vaikka olivat 50-60-luvulla syntyneitä, vaan se oli heistä "ruotsinkielisten etuoikeus".
Siis oikeasti koko maahan tuli kouluruoka kaikille jo vuonna 1948. En tiedä mikä tuttujani vaivaa, että kuvittelevat, etteivät saaneet koulussa ruokaa.
Noin se muisti pettää.
He kävivät oppikoulua. Siellä ei saanut kouluruokaa .
Kyllä minä sain oppikoulussa kouluruokaa, mutta se maksoi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-luvun lapsilisä vastasi siis yhden kuukauden palkkaa keskimäärin.
Niin, koko vuodessa, ei kuukausittain.
Päivähoidosta maksoin n. 250 markkaa kuukaudessa. Muistaakseni. Eli puolet nettopalkastani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-73 sai yhdestä lapsesta 250 mk neljännesvuodessa. Eli 1000 markkaa vuodessa. Kuukausipalkkani oli 750 mk.
Aloittaja voisi kertoa minkälaiset summat löysi. Okiko se jo kuukausittain vaiko neljä kertaa maksettava summa.
Ai ei löytänyt eikä osaa? Arvasin.
"Vuoden 1977 lopulla lapsilisiä korotettiin siten, että ensimmäisestä lapsesta sai liki 900 mk, toisesta 1025 mk ja kolmannesta 1200 mk."
Mutta tuossa ei sanota onko se per vuosi vai kuukausi vai neljä kertaa vuodessa maksettava. Eikä sitä paljonko tuo olisi nykyeuroissa.
Tuo ei ainakaan kuukausittain ollut. Mulla oli kolme lasta 80-luvulla puolivälissä ja silloin summa oli tuo 1100 - 1200 kuussa.
Eli kolmesta lapsesta 1200, ei kolmannesta.
Johan tuo olis
80-luvn lopullakin lapsilisä maksettiin vielä neljännesvuosittain.
Vierailija kirjoitti:
70-luvun vanhemmat oli pohjattoman ahneita. Olivat mukamas NIIN köyhiä, vaikka oli isot omakotitalot, ja pihassa uusin Lada. Sitten jos lapsi pytsi jotain 10mk ostosta niin ei ollu varaa. Mutta isän 100mk viinapullot ei tunnu missään.
Rukoile Jeesusta niin pelastut kateudestasi.
Vierailija kirjoitti:
1970-luvulla lapsilisien summa ilmoitettiin aina koko vuodelta. Vuoden 1977 lopusta alkaen ensimmäiselle lapselle maksettiin siis 900 markkaa vuodessa. Vuoden 2024 rahanarvolla tuo on 698 euroa vuodessa.
698 eli sillä saa vähän paremman kaljatölkin joka päivä,voi mahoton on ollut kyllä kovat lapsilisät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-luvun lapsilisä vastasi siis yhden kuukauden palkkaa keskimäärin.
Niin, koko vuodessa, ei kuukausittain.
Nykyään lapsilisät on puolen kuukauden palkka vuodessa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuodesta 1948 on maksettu lapsilisää.
Väittivät mun tututkin, etteivät saaneet kouluruokaa, vaikka olivat 50-60-luvulla syntyneitä, vaan se oli heistä "ruotsinkielisten etuoikeus".
Siis oikeasti koko maahan tuli kouluruoka kaikille jo vuonna 1948. En tiedä mikä tuttujani vaivaa, että kuvittelevat, etteivät saaneet koulussa ruokaa.
Noin se muisti pettää.
He kävivät oppikoulua. Siellä ei saanut kouluruokaa .
Kyllä minä sain oppikoulussa kouluruokaa, mutta se maksoi.
Nykynuoriso ja nuoret aikuiset ovat olevinaan niin tietäviä besserwissereitä kaikesta, vaikka eivät tiedä 1970-luvun elämästä yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-luvun vanhemmat oli pohjattoman ahneita. Olivat mukamas NIIN köyhiä, vaikka oli isot omakotitalot, ja pihassa uusin Lada. Sitten jos lapsi pytsi jotain 10mk ostosta niin ei ollu varaa. Mutta isän 100mk viinapullot ei tunnu missään.
Niinhän se oli. Meillä oli siskon kanssa yhdet farkut, joita pestiin illalla ja kuivattiin patterilla. Aika usein jouduttiin vetämään märät vaatteet aamulla päälle. Aamupalaa ei saanut, kun.mitään syötävää ei ollut. Lomilla tai jos oltiin sairaana kotona, ruokana oli pelkkä vesi.
Vanhempien tupakoihin ja viinoihin riitti rahat oikein hyvin. Samoin isän harrastusvälineisiin.
Tärkeysjärjestys se olla pitää!
Meillä puunattiin uutta autoa yötä päivää ja sillä sai ajaa yhden kauppareissun viikossa jottei tule kilomet
Niin, meinasin ihan unohtaa isän autokaupat! Kotteroihin pistettiin rahaa surutta.
Kännissä kun pistettiin kämppä ja tavarat hajalle, riitti rahaa korjata vahingot.
Ja kun tämä ketju alkoi lapsilisistä, niin kerronpa vielä, että siskoni oli pyytänyt lapsilisiä itselleen. Halusi ostaa vaatteita ja ruokaa niillä. Ei käynyt päinsä. Lapsilisät olivat kuulemma äidille tarkoitettu.
Niinhän se oli. Meillä oli siskon kanssa yhdet farkut, joita pestiin illalla ja kuivattiin patterilla. Aika usein jouduttiin vetämään märät vaatteet aamulla päälle. Aamupalaa ei saanut, kun.mitään syötävää ei ollut. Lomilla tai jos oltiin sairaana kotona, ruokana oli pelkkä vesi.
Vanhempien tupakoihin ja viinoihin riitti rahat oikein hyvin. Samoin isän harrastusvälineisiin.
Tärkeysjärjestys se olla pitää!