Mies joka ei koskaan uskalla sanoa lapselle mistään
Haluaa olla kiva, välttelee kaikkea riitaa ja konfliktia, tekee kaiken mitä lapsi toivoo, ei sano mistään. Mitä tälläisen kaverivanhemman lapsesta tulee? Ärsyttää kun ei mihinkään puutu.
Kommentit (11)
Mun mies oli tuollainen. Johtui hänen omasta lapsuudestaan, joka oli rankka, väkivaltainen ja traumatisoiva. Hän ei missään nimessä halunnut olla kuten isänsä, eikä hänellä muutakaan käsitystä vanhemmuudesta ollut. Ei siis osannut, ei tiennyt millainen kuuluisi olla ja mitä tehdä. Lasten kanssa sujui hyvin kun kaikki oli hyvin, mutta ongelmatilanteissa hän meni lukkoon.
Mutta minä opetin. Joskus sanoin hänelle lauseetkin jotka hänen täytyy lapselle sanoa, ja mitä vaatia. Hän oli sitä mieltä ettei lapselle saa koskaan suuttua tai näyttää negatiivisia tunteita mutta sain hänet tajuamaan että noin käyttäytymällä lapsista tuntuu ettei iskä oikeasti välitä mitä he tekee. Kyllä lapselle saa näyttää että lapsen teko kiukuttaa tai siitä on pettynyt ja joskus jopa käskin häntä näyttämään sen. Ja lapsista kasvoi fiksuja aikuisia.
Niin, sille on syynsä miksi viimeiset pari sataa tuhatta vuotta naiset hoiti lapset ja miehet keskittyi elatuksen hankkimiseen.
Meillä on naisella samaa ongelmaa. Kyllähän se ärsyttää, että pitää aina olla perheen paha poliisi ja toinen jakelee huolettomasti etuja ja rahaa lapselle vaikka rajoja tarvitaan vastuullisuuden opetteluun.
Onko isä autistinen vai mistä jämäkkyyden puute? Poika voi tarvita jämäkkää isää jossain vaiheessa, paitsi jos tosi kiltti niin harvemmin tulee tilanteita.
Etsi vertaistukea hänelle, onko jotain isäkerhoja paikkakunnalla, kun sais nähdä ja puhua muiden isien kanssa vois olla helpompaa lähtee rakentaa omaa isyyttä.
Pitää ymmärtää että isä ei voi olla kaveri, koska lapsi oikeasti tarvitsee isän, kavereita elämässä tulee riittämään.
Aika moni vanhempi pelkää lasuja niin paljon ettei uskalla käyttää muuta kuin positiivista kasvatusta.
Voisinpa vaihtaa hetkeksi. Oma mies on täysin päinvastoin, kultainen keskitie olisi kiva