Onko sinun ulkonäöllisiä piirteitä tai luonteenpiirteitäsi joskus nostettu huomion kohteeksi niin, että tunnet häpeää sen vuoksi?

Vierailija kirjoitti:

Hirveä ääni. Siis ääneni on ihan järkyttävän ruma ja kauhea. Sitä ei yhtään helpottannu, että mulle sanottiin, että miten sä kehtaat edes puhua ku kuulostat tolta. Mä en ainakaan kehtaisi. Tämä oli ihan aikuinen ihminen toki halusi ärsyttääkkin minua.

N38

Mä en tiedä onko ääneni oikeasti kauhea, mutta ollessani lapsi äitini nauhoitti jollekin musakasetilleen pätkän mun puhetta (kiukuttelua) ja sitten sille ja mulle naureskeltiin koko perheen voimin kun tuota kasettia soitettiin etenkin autossa. Edelleen tulee oikein paha olo ja voisin melkein oksentaa jos kuulen jossain se "mirjamin häät"-kappaleen ja aina oletan / odotan, että kohta tulee se kohta missä se laulu katkeaa ja tilalla on mun ääni..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hirveä ääni. Siis ääneni on ihan järkyttävän ruma ja kauhea. Sitä ei yhtään helpottannu, että mulle sanottiin, että miten sä kehtaat edes puhua ku kuulostat tolta. Mä en ainakaan kehtaisi. Tämä oli ihan aikuinen ihminen toki halusi ärsyttääkkin minua.

N38

Mä en tiedä onko ääneni oikeasti kauhea, mutta ollessani lapsi äitini nauhoitti jollekin musakasetilleen pätkän mun puhetta (kiukuttelua) ja sitten sille ja mulle naureskeltiin koko perheen voimin kun tuota kasettia soitettiin etenkin autossa. Edelleen tulee oikein paha olo ja voisin melkein oksentaa jos kuulen jossain se "mirjamin häät"-kappaleen ja aina oletan / odotan, että kohta tulee se kohta missä se laulu katkeaa ja tilalla on mun ääni..

Eikä. Hirveää. 

Lisää

Vierailija kirjoitti:

Ujoudesta, hiljaisuudesta ja punastelusta olen saanut kuulla liian monta kertaa.

Minulla on couperosa ja ihmiset luulevat, että punastelen. Pitäisi suunnilleen elää aina Joe Blascon peittävin ja punaisuutta neutraloiva värivoide kasvoilla, että ihmiset älyäisivät etten ujostele. En yleensä laita mitään värikosmetiikkaa kun aion liikkua. Kerran hiljaa lämmitellessä lenkkikaveri kiljaisi siksi, että poskeni olivat todella punaiset ennen kuin ehti edes hiki tulemaan. Tuollainen tilanne vetää todella noloksi. Tunnen itsekin myötähäpeää toisen typerän höpötyksen vuoksi.

Up

Isot rinnat ja puheliaisuus.

Jossakin Italiassa tai Espanjassa olisin kai normaali.

Eipä muuta kuin että joskus deittailumaailmassa naiset ovat kuittailleet pituudestani (olen 176 tai 177 cm). Muuten olen onneksi säästynyt ikäviltä kommenteilta. 

"Silmäsi ovat kuin tähdet..."

On pilkattu hiljaisesta äänestä, isoista korvista, isoista rinnoista ja lyhyydestä. Hetkeksi olen aina häkeltynyt, mutta sitten järjen ääni on muistuttanut, että olen haukkujiin verrattuna ollut varsinainen kaunotar. Malliksikin pyydetty.

Häpeämisen aihetta ei ole muilla kuin noilla huomauttelijoilla, ovat sivistymättömiä moukkia!

Lapsena ujous

Lukihäiriö

Nuorena punastelu

Suuret rinnat (kävin pienennys leikkauksessa)

Pituus, 177 cm pitkä

Ylipaino, noin 15 kg (laihdutettu pois).

Mulle on kanssa sanottu punaisuudesta aina liian suoraan. Lapsena punastelua pitivät huvittavana kaikki opettajista lähtien. Aika ajoin vielä nyt aikuisenakin hämmennyn kun joku töksäyttää ihan suoraan että naamani on punainen. -Ihan kuin haluaisin sen kuulla. Itse pidän sitä vain epäkohteliaana. 

Kyllä mua kieltämättä välillä hävettää. Asun pienessä kylässä maalla, olen ollut täällä koko ajan ja kaikki on tienneet ihan koko ajan, että olen vammainen. Se näkyy minusta ulospäin, ei ole kukaan tuolla kertoillut.a

Olen esihenkilötehtävissä, eli vapaata riistaa ihan kaikelle arvostelulle, nälvimiselle, mitätöimiselle, selän takana toimimiselle.

Olin opiskelukavereiden kanssa lounaalla, kun yksi alkoi ilkkua, että minulla kasvaa parta ja viikset (olen nainen). Kun siinä häpeissäni punastelin, piti siitäkin sitten huomauttaa. Ääliö, ensin mollaa epäasiallisesti ja sitten vielä ilkkuu, kun toinen on kiusaantunut!

Korkea otsa, pitkä nenä, laihaläski keho, pihtipolvet, äänekkyys, nauru, murre. Arpia, atopiaa ja aknea kommentoivat menee lähinnä tietämättömyyden piikkiin

Ainiin ja vinot hampaat, miten kykeninkin unohtamaan! Oioin niitä vähän ja ainakin omaan silmään riittävästi

Mua on moitittu koko ikäni ujoudesta ja hiljaisuudesta. Olen kuullut myös vakavasta/ilmeettömästä perusilmeestäni. Varsinkin tuo ujoudesta moittiminen on vaikuttanut itsetuntooni. Vasta aikuisena opin hyväksymään itseni. Olen lukenut kirjallisuutta temperamenteistä ja ymmärtänyt, että rauhallinen luonteenlaatu ei ole heikkous. 

Nykyisen keikkapaikan lapset ovat pitkän aikaa kutsuneet minua sormettomaksi. Ei ole hävettänyt, ikää 56 ja dysmelia.

Nyt sanoin lapsille, että keksikää jotain parempaa, jatkossa jos huutelette sormettomaksi niin en kuule, laitoin sormet korviin ja laulelin laa-laa, en kuule mitä asiaa teillä on. Toimi nopeasti, keksivät minulle uuden lempinimen.

Olin asiakaspalveluhommissa kun kuulin että minua sanottiin pinokkioksi. Kyllä, minulla on pitkä nenä

Vierailija kirjoitti:

"Silmäsi ovat kuin tähdet..."

Eivät yhtä kirkkaat, mutta yhtä kaukana toisistaan!