Tapaus unohdettu Eeva Joenpelto: Oletko sinä koskaan kuullut hänestä?

Voi! Onko hänet unohdettu? Ehdottomasti yksi suosikeistani suomalaisten kirjailijoiden joukossa. Hänen kirjoitustyylinsä hieman muuttui vuosien saatossa, itse pidin enemmän hänen varhaisimmista kirjoistaan, uusimmat olivat vähän hioutuneet kirjoitusasultaan yksinkertaisemmiksi. 

Miten joku kirjailija muka unohtuu, kun hänen nimellään on kirjailijakoti, jossa vaihtuvat asukkaat muutaman vuoden välein? Näiden kirjailijoiden muuttoa tuohon residenssiin mainostetaan paljon ja elämästä siellä raportoidaan aika ajoin. Nämä kirjailijat ovat kaiken lisäksi muuttohetken ns kuumimpia kirjailijoita. Oletko Ap jotenkin elänyt laput silmillä kotimaisen kirjallisuuskentän kohdalla, vaikka muuta väität? Kysymyksesi tuntuu jopa absurdilta.

Vierailija kirjoitti:

En ole kuullut. En lue suomalaista kirjallisuutta, eikä mielestäni mainitsemasi palkinnot ole merkittäviä.

:D

 

Tiedän että hän oli kirjailija. En tähän hätään muista olenko lukenut hänen kirjojaan. Luultavasti!

Muistan, mutten varmaan ole lukenut mitään hänen tuotannostaan. Olin tuolloin lukutoukka, joten se on kyllä outoa.

Antikvariaateissa hyllyt notkollaan Päätaloja ja Joenpeltoa.

Luin muutama vuosi sitten Joenpellon kirjan Kaakerholman kaupunki. Se teki yllättävän syvän vaikutuksen. Toistaiseksi se ainoa, jonka hänen tuotannostaan olen lukenut.

Haastattelussa kysyttiin, mitä meinaa tehdä Finlandia-palkinnolla. Ilmoitti ostavansa uuden pölynimurin.

Vierailija kirjoitti:

Haastattelussa kysyttiin, mitä meinaa tehdä Finlandia-palkinnolla. Ilmoitti ostavansa uuden pölynimurin.

Mahtavaa, pragmaattinen kirjailija siis! 

Luin eilen hänen elämästään ja melko traagiselta vaikutti. Tuli aviomiehensä pettämäksi ja jättämäksi. Hylätyksi tulemisen raivolla rakennutti sen talon, joka on nykyään WSOY:n kirjailijakoti, ja kirjoitti palkitun teoksen. Molemmat lapsensa menehtyivät ja sen takia testamenttasi talon kustantamolle edellytyksenä, että siellä kirjoitetaan proosaa.

Siis en ihan oikeasti tiedä, miksi en ollut kuullut hänestä aiemmin. Olen kumminkin koulut ihan hyvällä menestyksellä käynyt ja kirjojakin lukenut. Meillä ei jostain syystä vaan ollut isovanhemmilla, tai vanhemmilla teoksiaan hyllyssä, vaikka kaikki Päätalot, Tervot, Tuntemattomat, Sinuhe Egyptiläiset ja muut klassikot oli. En tiedä miksi. Ap

Up

Aivan huippu. Lukekaa ihmeessä kirjojaan. Jos olette kokenut kovia, saatte niistä henkistä tukea.

Lähdin heti tämän keskustelun löytymisen jälkeen kaivamaan Joenpellon teoksen yöpöydälle nukkumaanmenoaikaani odottamaan. Lämpimät kiitokset ketjun aloittajalle! Joskus ei muistakaan, että tässä yltä kylläisessä maailmassa voi olla jotain lähempänä kuin arvaisikaan.

Joenpelto päihittää mennen tullen nykyiset ns kirjailijat. Ja on mielestäni typerää että kun joku juontaja tai opettaja kirjoittaa yhden teoksen, häntä aletaan heti tituleeraamaan kirjailijaksi. Suurin osa nykykirjoittajista tuottaa aikamoista potaskaa jota ei lue kukaan.

Multa meni vähän ohi, olen 80-luvun lapsi. Kuului siihen vanhempien sukupolveen ja oli vähän jo ohi kun aloin lukea aikuisten kirjallisuutta. Pitänee korjata tämä puute.

Joenpellon kirjat ovat huolellista kieltä ja kyseisen ajan kuvausta, joita sopii nykylukijankin lukea. Ja ovat ansainneet kaikki palkintonsa ja huomionosoituksensa. Hyvä kirjallisuus kestää aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Lähdin heti tämän keskustelun löytymisen jälkeen kaivamaan Joenpellon teoksen yöpöydälle nukkumaanmenoaikaani odottamaan. Lämpimät kiitokset ketjun aloittajalle! Joskus ei muistakaan, että tässä yltä kylläisessä maailmassa voi olla jotain lähempänä kuin arvaisikaan.

Kiva, että ketjusta oli iloa. Täytyy itsekin paikata tämä aukko yleissivistyksessä ja lukea Joenpellon teos. Ap

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole kuullut Joenpellosta, niin on vain lukenut kirjoja kovin suppeasti. Hän käytti mainiolla tavalla länsiuusmaalaista murretta kirjoissaan, joten ne saattavat olla hieman vaikeaselkoisia sellaiselle lukijalle, joka ei tunne kielen vivahteita. Tragedioitahan elämänsä oli täynnä, mutta niin on kaikilla muillakin naiskirjailijoillamme.

Talonsa, sen nykyisen taiteilijaresidenssin, hän rakensi kohtalaisen huolettomasti ilman rakennuslupaa. Talosta tuli aivan liian iso ja hän tiesi, että lupaa sille ei tulisi saamaan. Eipä vaadittu purkamaankaan.

Todellakin. Lohja-sarja on erittäin hyvä, olen lukenut sen moneen kertaan aina muutaman vuoden välein.

Minulla on kaikki Joenpellon kirjat ja olen lukenut ne kaikki.

Ei ne olekaan mitään teinien kirjoja, selailkoon he rauhassa Tik Tokia, kun eivät muusta ymmärrä.

Vierailija kirjoitti:

Joenpelto päihittää mennen tullen nykyiset ns kirjailijat. Ja on mielestäni typerää että kun joku juontaja tai opettaja kirjoittaa yhden teoksen, häntä aletaan heti tituleeraamaan kirjailijaksi. Suurin osa nykykirjoittajista tuottaa aikamoista potaskaa jota ei lue kukaan.

Juuri näin. Olen samaa mieltä kanssasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole kuullut Joenpellosta, niin on vain lukenut kirjoja kovin suppeasti. Hän käytti mainiolla tavalla länsiuusmaalaista murretta kirjoissaan, joten ne saattavat olla hieman vaikeaselkoisia sellaiselle lukijalle, joka ei tunne kielen vivahteita. Tragedioitahan elämänsä oli täynnä, mutta niin on kaikilla muillakin naiskirjailijoillamme.

Talonsa, sen nykyisen taiteilijaresidenssin, hän rakensi kohtalaisen huolettomasti ilman rakennuslupaa. Talosta tuli aivan liian iso ja hän tiesi, että lupaa sille ei tulisi saamaan. Eipä vaadittu purkamaankaan.

Todellakin. Lohja-sarja on erittäin hyvä, olen lukenut sen moneen kertaan aina muutaman vuoden välein.

Minulla on kaikki Joenpellon kirjat ja olen lukenut ne kaikki.

Ei ne olekaan mitään teinien kirjoja, selailkoon he rauhassa Tik Tokia, kun eivät muusta ymmärrä.

Haluaisiko joku vähän avata teoksia: ovatko ne sen ajan kuvausta ensisijaisesti? Vai onko niissä teemoja, jotka ovat yhä ajankohtaisia nykyaikana? 

Kyllä ainakin minun Suomen kirjallisuuden opinnoissani Joenpeltokin käsiteltiin. Opiskelin 2003-2006.