Psykologilla käyminen

Vierailija kirjoitti:

Mulle kävi vähän samat, diagnoosi jäi saamatta, koska mun vanhemmat kielsi kaiken. Ei kuulemma koskaan ole lapsuudessa ollut MITÄÄN ongelmia. Kun esim. muistutin äitiä siitä, että olinhan minä jälki-istunnoissakin vähän väliä, kun tein niitä kolttosia, ja reissuvihkossa oli vähän väliä huomautusta että oli reppu tai penaali tai urheiluvaatteet unohtuneet tms. Äiti ei muistanut sellaisesta mitään, vaikutti aidosti hämmästyneeltä, ja ihmetteli miksei hänelle ole mitään kerrottu, niin että olisivat voineet isän kanssa puuttua asiaan. Kuitenkin muistan elävästi, miten äitini vihaisena huusi, kun oli taas huonoa palautetta reissuvihossa, että miten sinua kummallista mukulaa joutuu TAAS häpeämään. Ja miten huolellisuusnumerona aina 6 tai 7 hävetti häntä myös. Mutta niin, äiti siis ei muista tällaisesta mitään ja sen sanoi myös tutkimuksissa. Olin kuulemma oikein keskittymiskykyinen ja välkky lapsi, ei mitään merkkejä ylivilkkaudesta ta

No, tuossa tapauksessa kun vanhempasi ovat tuollaisia, voipi käydä samoin kuin itselläni että lausunnossa lukee neuroepätyypilliset oireet vahvat, mutta koska lapsuudesta kertovaa henkilöä ei ole saatavilla ja lapsuusolot ovat olleet traumaattiset, ei voida tietää, johtuuko oireilu neuroepätyypillisyydestä vai traumataustasta. 

Sitten ei auta muu kuin hoitaa oireita. Näin olen itse alistunut ajattelemaan. 

Jos et vielä ole käynyt lääkärillä, ja kyseessä on vain psykologin oletus siitä, että ilman vanhempien haastattelua diagnostiikka ei etenisi, mielestäni sinun kannattaa kyllä mennä sinne lääkärille joka tapauksessa. Lääkäri asettaa diagnoosit, ei psykologi, ja lääkäri ottaa kantaa terveydentilaasi, ei vain suorita osaa tutkimuksesta kuten psykologi tässä tapauksessa. Kun olet noin nuori, niin neuvola- ja muut terveystietosihan löytyvät sähköisistä sairauskertomuksista - eikö sinua koskien ole mitään hoito/terveys/sairaustapahtumia, jotka taustoittaisivat asiaasi?

Kyllä se lapsuusaikaisesta elämästä kertovan aikuisen haastattelu on ihan virallisesti yksi osa diagnoosia. Omassa lausunnossani tosiaan lukee, että sellaista ei ole saatavilla ja tutkimukset lopetettu epämääräiseen tulokseen. 

Vierailija kirjoitti:

Olen tavallaan kaikki muut vaiheet käynyt tutkimuksista mutta vanhempiani tai läheisiäni ei ole haastateltu. Psykologi sanoi että voin varata ajan lääkärille, mutta ei ole varma ottaako kantaa näin suppeilla tiedoilla.

Onko tässä nyt puurot ja vellit sekaisin? Diagnoosin saamiseksi vaaditaan psykiatrin tai neurologin tekemä tutkimus, ja tutkimuskäyntejä on useita. Yleislääkäri tai opiskelu-/kouluterveydenhuolto voi kirjoittaa lähetteen psykiatrille taustatietojen perusteella, mutta ei voi asettaa diagnoosia. Tutkimuksen tekevä taho on sitten se joka päättää mitkä haastattelut riittää.

Jos kerran adhd-kartoitus on aloitettu ja siitä on dokumentaatiota joka puoltaa asian selvittämistä, niin kyllä siellä lääkärillä kannattaa käydä juttelemassa.

Koulupsykologi voi tehdä adhd tutkimukset. Lisäksi koululääkärillä on valtuutukset asettaa diagnoosi ja lääkkeet.

Vierailija kirjoitti:

Koulupsykologi voi tehdä adhd tutkimukset. Lisäksi koululääkärillä on valtuutukset asettaa diagnoosi ja lääkkeet.

Kyllä, alaikäisille. Aloittaja on täysi-ikäinen, ja aikuiset diagnosoi psykiatri.

Olen muutaman hassun kuukauden yli. Sitä paitsi mun mielestä lääkäri voi todeta jolla on oikeudet siihen ja psykologi sanoi että koululääkäri pystyy antamaan diagnoosin koska hänellä on oikeudet siihen tutkimuksien alussa.

Vierailija kirjoitti:

Olen muutaman hassun kuukauden yli. Sitä paitsi mun mielestä lääkäri voi todeta jolla on oikeudet siihen ja psykologi sanoi että koululääkäri pystyy antamaan diagnoosin koska hänellä on oikeudet siihen tutkimuksien alussa.

Olet täysi-ikäinen sillä sekunnilla kun täytät 18. Jos koululääkärilläsi on siitä huolimatta edelleen mahdollisuus asettaa diagnoosi, sitä suuremmalla syyllä sinun kannattaa käydä juttelemassa asiasta. Jos hän ei halua itse ottaa kantaa tämänhetkisillä tiedoilla, hän voi kuitenkin tehdä lähetteen eteenpäin erikoissairaanhoitoon jossa tutkimuksia voidaan jatkaa.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on todellinen ongelma joskus. Tuon ajan vanhemmille on tärkeää pitää kulissit kunnossa. Ihan hyvin on aina kaikki.

Toivottavasti saat hoitoa.

Tuon ajan? Vanhemmat tod näk milleniaaleja

Toinen vanhemmistani on 55v ja toinen vähän yli 40.

Ei se ole mitenkään pakollista haastatella vanhempia,  ei kaikilla tutkimuksiin menevillä ole edes vanhemmat elossa.

Lekuris on väärässä jos niin väittää. 

Vierailija kirjoitti:

Toinen vanhemmistani on 55v ja toinen vähän yli 40.

Ei nyt liity aiheeseen, mutta toinen on siis sukupolvea X ja toinen milleniaali, eivät siis ole sitä sukupolvea joka tyypillisesti haluaa pitää kulissit kunnossa vaan sen sukupolven tyypit on isovanhempiesi ikäisiä.

Mutta siis vanhempasi valitettavasti poikkeaa oman sukupolvensa tyypillisestä käytöksestä, jossa asioista ei vaieta. 

Voi kyynel. Ettet saa mitään erikoisetuja ja suosiota. 

he he he tällä palstalla ei ole ikinä ollut yhtään 18-vuotiasta eikä ainakaan sellaista joka kirjoittaa tuolla tavalla. 

Oon 13 v tyttö ja mua kiusataan koulussa auttakaa. 

Vierailija kirjoitti:

he he he tällä palstalla ei ole ikinä ollut yhtään 18-vuotiasta eikä ainakaan sellaista joka kirjoittaa tuolla tavalla. 

Luuletko että kaikki teinit puhuu että niinq, äxdee, skipidi toilet, häshtäg

Jos ei ole ketään kenelle puhua niin nettipalstat ovat ainoa apu. Surullista eikö?

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

he he he tällä palstalla ei ole ikinä ollut yhtään 18-vuotiasta eikä ainakaan sellaista joka kirjoittaa tuolla tavalla. 

Luuletko että kaikki teinit puhuu että niinq, äxdee, skipidi toilet, häshtäg

Ainakin ADHD-vammaset. 

Yksikään 18-v ei käytä sanoja hyötyhaittasuhde, jokapäiväinen elämä ja ammattikoulu.