Miten voisi kohteliaasti kieltäytyä kaveruudesta/ystävyydestä?

On kiusallista, jos on antanut numeron jollekin puolitutulle, joka sitten alkaa viestittelemään ja soittelemaan ahkerasti. Jos joku haluaa numeron ja viestittelee, kun on oikeasti asiaa siitä harrastuksesta tms., niin sehän on vaan hyvä. Etukäteen ei aina voi tietää, mutta kerran minut on pelastanut puhelinnumeron vaihtuminen, niin pääsin eroon yhdestä ei niin toivotusta tutusta. Sinänsä tutustuminen on kyllä etupäässä myönteistä, mutta jos ei halua sitoutua tuttavuuteen omista syistään, joita ei halua välttämättä edes kertoa, niin ehkä kiireisiin vetoaminen on edes jotenkuten kohteliasta. 

Iskeminen on siis tosi jännää ja kivaa, mutta tosipaikan tullen tulee pupu pöksyyn?

Vierailija kirjoitti:

On kiusallista, jos on antanut numeron jollekin puolitutulle, joka sitten alkaa viestittelemään ja soittelemaan ahkerasti. Jos joku haluaa numeron ja viestittelee, kun on oikeasti asiaa siitä harrastuksesta tms., niin sehän on vaan hyvä. Etukäteen ei aina voi tietää, mutta kerran minut on pelastanut puhelinnumeron vaihtuminen, niin pääsin eroon yhdestä ei niin toivotusta tutusta. Sinänsä tutustuminen on kyllä etupäässä myönteistä, mutta jos ei halua sitoutua tuttavuuteen omista syistään, joita ei halua välttämättä edes kertoa, niin ehkä kiireisiin vetoaminen on edes jotenkuten kohteliasta. 

Mutta entä jos tätä ennen on edeltänyt viestittely, soittelu puolin ja toisin niin kun treffeille pääsee niin stoppaa kuin seinään? Pupu tuli pöksyyn ja pää pensaaseen vai? 

Vierailija kirjoitti:

Penny Lame kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helposti. Aina kun hän ehdottaa jotain tekemistä, sinulla on juuri silloin jotain muuta. Vastaa viesteihin lyhytsanaisesti ja viiveellä, älä vastaa puheluihin. Eiköhän tuo aika nopeasti älyä lopettaa yrittämisen ja luovuttaa. 

En halua tällaista välttelyä ja väistelyä enkä edes niitä yhteydenottoja. Tuollaisesta ei saa kuin pahan mielen molemmille.

Mutta miten voisi toimia tilanteessa, jossa toinen ehdottaa esim. että voitaisiin vaihtaa puhelinnumeroita?

Ap

Onko lähestynyt näin suoraan? Tuossa olisi nimittäin tuhannen taalan paikka sanoa juuri siitä että nyt ei ole otollinen tilanne elämässä kavereille. Mulle on sanottu suoraan että "vanhoissakin kavereissa on tekemistä" ja se oli mielestäni ihan toimivasti sanottu. Lisäksi mu

On lähestytty noin suoraankin. Ja tiedän jo heti tuosta innokkuudesta, että meidän yhteydenpitotarpeet ei kohtaa. 

Ap

 

Sellaiselle, joka vaikuttaa liian innokkaalta ja tulevalta riesalta sanoisin, että elämässäni on nyt menossa kaikenlaista niin paljon, ettei aika oikein riitä mihinkään ylimääräiseen. Voidaan vaihtaa numeroita ehkä myöhemmin, mutta nyt ei ole hyvä hetki ja kokisin stressiä siitä, ettei aikani ei riitä tällä hetkellä mihinkään ylimääräiseen, vaikka kiva olisi.

Vierailija kirjoitti:

Ap, miten toivoisit vastaavassa tilanteessa toisen ihmisen toimivan sinun suhteen?

Mieti, miten sinun olisi helpoin ottaa omasta aloitteestasi tehdystä kaveripyynnöstä pakit vastaan ja tee sitten toiselle siten, kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan. Silloin pääset varmaankin lähelle optimaalisinta tilaa asian hoitamisen osalta.

Oman näkemykseni mukaan parhaimpaan lopputulokseen pääsee olemalla totuudellinen ja sydämellisen ystävällinen samaan aikaan. Kun annat toisen säilyttää kasvonsa, niin hänen on varmasti helpompi jatkaa siitä. Jos oikein ymmärsin, tulette edelleen näkemään työ- ja harrastuspiireissä.

 

Vaikea sanoa, kun en ole noin tahditon vaan annan asioiden mennä omalla painollaan.

Ehdottelen asioita vain sellaisilla tavoilla, joista on helppo kieltäytyä enkä utele puhelinnumeroa. Esim. "Oon menossa töiden jälkeen lasilliselle, tuu mukaan, jos kiinnostaa." Enkä todellakaan pahoita mieltäni, jos tämä henkilö sanoo "taidan jättää nyt kuitenkin väliin". 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Iskeminen on siis tosi jännää ja kivaa, mutta tosipaikan tullen tulee pupu pöksyyn?

Eiku nämä oli kaveripyyntöjä.

Minulla on ollut useampi tosi mukava kaveri tai ystävä, mutta minun puolelta se on loppunut siihen kun toinen osapuoli alkaa minun puolesta etsiä minulle puolisoa tyyliin kyllä me sulle vielä joku etsitään eikä usko, että haluan olla juuri nyt olla yksin ja sinkkuna tai sitten alkaa epäilemään, että olen hänestä kiinnostunut kun en ole varattu. Siinä kohtaan laitan poikki, sääli sinänsä, muuten niin kiva olisi ollut. Tai sitten alkaa tuputtamaan uskontoaan minulle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti saatte syövän ja vammaisia lapsia. Karma.

Kiva elää yhteiskunnassa, kun saa tällaisia kirouksia siksi ettei voi vastata kaikkien halukkaiden himoihin.

Olen eri, mutta luulin ketjun käsittelevän kaveruutta/ystävyyttä? Himo?

Ei sieltä tarvitse kieltäytyä. Riittää kun ei ala siihen.

Kiitos mutta ei kiitos

Ota ap vastuu itsestäsi.

Eihän kenellekään voi suoraan sanoa, että sori mulla ei oo nyt aikaa uusille kavereille. Se on tylyä. Tylyä on myös ghostata, mutta itse tekisin kyllä mielummin niin. Joutunut itsekin stoppaamaan yli-innokkaita viestin laittajia, kun yksinkertaisesti ei huvita vapaa-aikaa viettää puhelin kourassa viestitellen.

Luulisi tyhmemmänkin pian tajuavan, jos toiselle ei koskaan käy ehdotetut. Systemaattisesti vaan torppaa toisen ehdotelmat, niin kyllä se siitä. Aika äkkiä sitä tajuaa ketkä niitä omanlaisia ihmisiä on ja itselle ainakin vapaa-aika on niin pyhää, että vietän sen ainoastaan haluamassani seurassa. 

Vierailija kirjoitti:

Ap, miten toivoisit vastaavassa tilanteessa toisen ihmisen toimivan sinun suhteen?

Mieti, miten sinun olisi helpoin ottaa omasta aloitteestasi tehdystä kaveripyynnöstä pakit vastaan ja tee sitten toiselle siten, kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan. Silloin pääset varmaankin lähelle optimaalisinta tilaa asian hoitamisen osalta.

Oman näkemykseni mukaan parhaimpaan lopputulokseen pääsee olemalla totuudellinen ja sydämellisen ystävällinen samaan aikaan. Kun annat toisen säilyttää kasvonsa, niin hänen on varmasti helpompi jatkaa siitä. Jos oikein ymmärsin, tulette edelleen näkemään työ- ja harrastuspiireissä.

En ole ap, mutta en koskaan ui tuolla lailla suoraan kenenkään liiveihin. Etenen kaveritunnusteluissani tuntosarvet esillä ja jätän mahdollisuuden liittyä seuraani tai olla liittymättä. Lähestyn myös itse niin, että jätän henkilölle helpon ja kunniallisen pakotien auki. 

Koskaan ikinä en mene pyytämään kenenkään numeroita tai kysymään ollaanko kavereita. Numeroita vaihdetaan vasta siinä vaiheessa kun viestittelyyn on jo molemmin puolinen tarve.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos mutta ei kiitos

Tämä ei ole kovin kohteliasta. Ap toivoin kohteliasta lähestymistapaa.

Ei sitä oikein voi mitenkään kohteliaasti sanoa, jos toisen seura ei syystä tai toisesta kiinnosta. Kyllä sii toista loukkaanja saa ilkeän ihmisen maineen, ja ei ole kiva sitten tuota satutettua jatkossa nähdä siellä missä täytyy. 

 

Toiset ihmiset on innokkaampia ja se on kyllä tosi jännä piirre ihmisessä. Itse luotan vaistoihin ja jos jonkun kanssa natsaa, niin sen huomaa myös tosi nopeasti. Mä ymmärrän myös yksinäisempiä ihmisiä, että tuppaavat toimia ja hiillostaa jos tapaavat kivan ihmisen. 

 

Itse täytyy vaan olla lujana eikä lähteä säälistä kenenkään kaveriksi. Kauheasti on vaan sulla menoa ja tämän kerrot hymyssä suin. Kyllä ihmiset tuppaavat jossain kohti sitten tajuavan ja liika innokkuus loppuu. 

Vierailija kirjoitti:

Eihän kenellekään voi suoraan sanoa, että sori mulla ei oo nyt aikaa uusille kavereille. Se on tylyä. Tylyä on myös ghostata, mutta itse tekisin kyllä mielummin niin. Joutunut itsekin stoppaamaan yli-innokkaita viestin laittajia, kun yksinkertaisesti ei huvita vapaa-aikaa viettää puhelin kourassa viestitellen.

Luulisi tyhmemmänkin pian tajuavan, jos toiselle ei koskaan käy ehdotetut. Systemaattisesti vaan torppaa toisen ehdotelmat, niin kyllä se siitä. Aika äkkiä sitä tajuaa ketkä niitä omanlaisia ihmisiä on ja itselle ainakin vapaa-aika on niin pyhää, että vietän sen ainoastaan haluamassani seurassa. 

Mä olen kanssa tällä linjalla. Ihmisten on tajuttava normikäyttäytymissäännöt. Jos jonkun uuden kaverituttavuuden kanssa tuntuu synkkaavan niin ehdotan hänelle kerran kahveja tai johonkin tapahtumaan menemistä. Jos vastaus on ei, niin en kysy toista kertaa.

Hänen  vuoronsa on ehdottaa jotain seuraavaksi. Jos vastaehdotusta ei tule, niin annan olla.

Miten tällaisestakin asiasta saa noin vaikean?

 

En halua tällaista välttelyä ja väistelyä enkä edes niitä yhteydenottoja. Tuollaisesta ei saa kuin pahan mielen molemmille.

Mutta miten voisi toimia tilanteessa, jossa toinen ehdottaa esim. että voitaisiin vaihtaa puhelinnumeroita?

Ap

Minä olen sanonut numeronkyselijöille tai yhteistä aikaa toivoville jotenkin näin, etten henkilökohtaisista syistä pysty tämän enempään kanssakäymiseen ja joudun olemaan siitä nyt tarkka kaikkien kanssa. Mutta että kanssasi on tosi kiva olla tämän verran.

Ihan kohteliaasti voi sanoa, mutta silti niin, ettei toinen yleensä kehtaa alkaa jankkaamaan, saati kysyä, että miksi ei.

Missään nimessä ei kannata antaa katteettomia lupauksia, koska nämä yli-innokkaat piinaajat eivät sellaista tajua, vaan sellainen antaa toivoa. Eli ei koskaan mitään katsellaan tyylisiä vastauksia. Parhaiten pääset eroon kun ei vaan sovi, kiirettä pitelee jne. Jos mikään muu ei auta, niin etsi itsellesi toinen harrastusryhmä. 

Vierailija kirjoitti:

 

En halua tällaista välttelyä ja väistelyä enkä edes niitä yhteydenottoja. Tuollaisesta ei saa kuin pahan mielen molemmille.

Mutta miten voisi toimia tilanteessa, jossa toinen ehdottaa esim. että voitaisiin vaihtaa puhelinnumeroita?

Ap

Minä olen sanonut numeronkyselijöille tai yhteistä aikaa toivoville jotenkin näin, etten henkilökohtaisista syistä pysty tämän enempään kanssakäymiseen ja joudun olemaan siitä nyt tarkka kaikkien kanssa. Mutta että kanssasi on tosi kiva olla tämän verran.

Ihan kohteliaasti voi sanoa, mutta silti niin, ettei toinen yleensä kehtaa alkaa jankkaamaan, saati kysyä, että miksi ei.

Tämä on erittäin hyvä vastaus, koska kyselijälle välittyy suurin piirtein sellainen kuva, että toinen on tyyliin omaishoitaja tjsp. eikä näin ollen ala tuppautua enempää. Toisaalta henk.koht. syyhän pelkkä  haluamattomuuskin on, joten ei ole edes vale!