Miten voisi kohteliaasti kieltäytyä kaveruudesta/ystävyydestä?
Parisuhteen ehdottajat on helpompi torjua sanomalla, että on varattu, haluaa olla nyt sinkkuna tai että meillä on erilaiset toiveet tulevaisuudesta jne. Mutta mitä ihmettä voi sanoa kaverimielessä lähestyvälle??
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helposti. Aina kun hän ehdottaa jotain tekemistä, sinulla on juuri silloin jotain muuta. Vastaa viesteihin lyhytsanaisesti ja viiveellä, älä vastaa puheluihin. Eiköhän tuo aika nopeasti älyä lopettaa yrittämisen ja luovuttaa.
En halua tällaista välttelyä ja väistelyä enkä edes niitä yhteydenottoja. Tuollaisesta ei saa kuin pahan mielen molemmille.
Mutta miten voisi toimia tilanteessa, jossa toinen ehdottaa esim. että voitaisiin vaihtaa puhelinnumeroita?
Ap
No eipä tuota oikein voi kohteliaasti väistää. Sano ettei sinulla ole juuri nyt aikaa uusille kavereille ja vaihda puheenaihetta välittömästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helposti. Aina kun hän ehdottaa jotain tekemistä, sinulla on juuri silloin jotain muuta. Vastaa viesteihin lyhytsanaisesti ja viiveellä, älä vastaa puheluihin. Eiköhän tuo aika nopeasti älyä lopettaa yrittämisen ja luovuttaa.
En halua tällaista välttelyä ja väistelyä enkä edes niitä yhteydenottoja. Tuollaisesta ei saa kuin pahan mielen molemmille.
Mutta miten voisi toimia tilanteessa, jossa toinen ehdottaa esim. että voitaisiin vaihtaa puhelinnumeroita?
Ap
Olen samaa mieltä kanssasi ap. Reilumpaa ja helpompaa sanoa heti toiselle, ettei halua kaveerata. On ollut kurjaa seurata omaa yksinäistä lasta, jolle luokkakaverih tekee tätä, että just tänään ei sovi, tai lupailee ja sitten viime hetkellä peruu. On monin verroin ikävämpää pettyä monta kertaa jos aina odottaa ja toivoo kaveria.
Lopettakaa siis tuollainen ghostaaminen ja puhukaa suoraan.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti saatte syövän ja vammaisia lapsia. Karma.
Kiva elää yhteiskunnassa, kun saa tällaisia kirouksia siksi ettei voi vastata kaikkien halukkaiden himoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helposti. Aina kun hän ehdottaa jotain tekemistä, sinulla on juuri silloin jotain muuta. Vastaa viesteihin lyhytsanaisesti ja viiveellä, älä vastaa puheluihin. Eiköhän tuo aika nopeasti älyä lopettaa yrittämisen ja luovuttaa.
En halua tällaista välttelyä ja väistelyä enkä edes niitä yhteydenottoja. Tuollaisesta ei saa kuin pahan mielen molemmille.
Mutta miten voisi toimia tilanteessa, jossa toinen ehdottaa esim. että voitaisiin vaihtaa puhelinnumeroita?
Ap
Kohteliaasti ei voi kuin vaihtaa numeroita. Sen jälkeen ei sitten sovi mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helposti. Aina kun hän ehdottaa jotain tekemistä, sinulla on juuri silloin jotain muuta. Vastaa viesteihin lyhytsanaisesti ja viiveellä, älä vastaa puheluihin. Eiköhän tuo aika nopeasti älyä lopettaa yrittämisen ja luovuttaa.
En halua tällaista välttelyä ja väistelyä enkä edes niitä yhteydenottoja. Tuollaisesta ei saa kuin pahan mielen molemmille.
Mutta miten voisi toimia tilanteessa, jossa toinen ehdottaa esim. että voitaisiin vaihtaa puhelinnumeroita?
Ap
Olen samaa mieltä kanssasi ap. Reilumpaa ja helpompaa sanoa heti toiselle, ettei halua kaveerata. On ollut kurjaa seurata omaa yksinäistä lasta, jolle luokkakaverih tekee tätä, että just tänään ei sovi, tai lupailee ja sitten viime hetkellä peruu. On monin verroin ikävämpää pettyä monta kertaa jos aina odottaa ja toivoo k
Sinä voit itse opettaa lapselle etikettiä ja sanoa, että kerran on ok kutsua ja sitten pitää odottaa vastakutsua, jos menee mönkään. Jos lapsi ihmettelee niin selittää, että torjunta on kiusallinen ja voi olla myös vaarallinen tilanne, minkä vuoksi sitä pyritään välttämään. Itse ainakin saanut niin ihmeellisiä reaktioita torjuntoihin, etten sano enää kenellekään suoraan mitään koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helposti. Aina kun hän ehdottaa jotain tekemistä, sinulla on juuri silloin jotain muuta. Vastaa viesteihin lyhytsanaisesti ja viiveellä, älä vastaa puheluihin. Eiköhän tuo aika nopeasti älyä lopettaa yrittämisen ja luovuttaa.
En halua tällaista välttelyä ja väistelyä enkä edes niitä yhteydenottoja. Tuollaisesta ei saa kuin pahan mielen molemmille.
Mutta miten voisi toimia tilanteessa, jossa toinen ehdottaa esim. että voitaisiin vaihtaa puhelinnumeroita?
Ap
Olen samaa mieltä kanssasi ap. Reilumpaa ja helpompaa sanoa heti toiselle, ettei halua kaveerata. On ollut kurjaa seurata omaa yksinäistä lasta, jolle luokkakaverih tekee tätä, että just tänään ei sovi, tai lupailee ja sitten viime hetkellä peruu. On monin verroin ikävämpää pettyä monta kertaa jos aina odottaa ja toivoo k
Älytöntä miten todella moni ehdottaa piileskelyä ja ghostaamista! Minusta tuo on juuri se tyyli mikä on kaukana kohteliaasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helposti. Aina kun hän ehdottaa jotain tekemistä, sinulla on juuri silloin jotain muuta. Vastaa viesteihin lyhytsanaisesti ja viiveellä, älä vastaa puheluihin. Eiköhän tuo aika nopeasti älyä lopettaa yrittämisen ja luovuttaa.
En halua tällaista välttelyä ja väistelyä enkä edes niitä yhteydenottoja. Tuollaisesta ei saa kuin pahan mielen molemmille.
Mutta miten voisi toimia tilanteessa, jossa toinen ehdottaa esim. että voitaisiin vaihtaa puhelinnumeroita?
Ap
Onko lähestynyt näin suoraan? Tuossa olisi nimittäin tuhannen taalan paikka sanoa juuri siitä että nyt ei ole otollinen tilanne elämässä kavereille. Mulle on sanottu suoraan että "vanhoissakin kavereissa on tekemistä" ja se oli mielestäni ihan toimivasti sanottu. Lisäksi muistaakseni vetoaminen elämäntilanteeseen. Aikuisten kesken nämä ymmärretään. Tietenkään ei ole mukava tilanne joutua sanomaan, ja symppaan sua sillä itse olen todella huono torjumaan ihmisiä. Siksi tuo esimerkki toiselta ihmiseltä.
Niin ja siis ainakin omasta mielestäni sanominen/tilanteen ratkeaminen parempi kuin välttely. Sellainen on raskasta molemmille osapuolille, sille joka niin joutuu tekemään ja sille toiselle joka joutuu lukemaan jotain 'hintsejä' petyttyään useamman kerran. Tai mitä jos se onkin sen verran luupäinen että pitää toista vain mystisenä? Aika sirkus joka tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helposti. Aina kun hän ehdottaa jotain tekemistä, sinulla on juuri silloin jotain muuta. Vastaa viesteihin lyhytsanaisesti ja viiveellä, älä vastaa puheluihin. Eiköhän tuo aika nopeasti älyä lopettaa yrittämisen ja luovuttaa.
En halua tällaista välttelyä ja väistelyä enkä edes niitä yhteydenottoja. Tuollaisesta ei saa kuin pahan mielen molemmille.
Mutta miten voisi toimia tilanteessa, jossa toinen ehdottaa esim. että voitaisiin vaihtaa puhelinnumeroita?
Ap
Vaihdat numeroita, koska ei tuosta voi oikein kohteliaasti kieltäytyä. Voithan keksiä jonkun, että sinulla on puhelin autossa ja katsotaan kohta kun haet puhelimen (ja unohdat taktisesti asian). Harvempi kehtaa kahdesti kysyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhutko nyt somessa lähestyvästä ihmisestä vai jostain arjen tilanteissa tapaamastasi henkilöstä, joka haluaisi olla kanssasi myös yksityiselämässänne?
Työ- ja harrastuskavereista, joiden kanssa on pakko olla tekemisissä, joten mikään estäminen ja välien katkaisu ei ole mahdollista.
Ap
Olet tekemisissä vain siellä töissä ja harrastuksessa ja jos ehdottaa jotain muuta, sanot, että ei nyt ole aikaa. Sen kun sanoo tarpeeksi usein, menee vähitellen jakeluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helposti. Aina kun hän ehdottaa jotain tekemistä, sinulla on juuri silloin jotain muuta. Vastaa viesteihin lyhytsanaisesti ja viiveellä, älä vastaa puheluihin. Eiköhän tuo aika nopeasti älyä lopettaa yrittämisen ja luovuttaa.
En halua tällaista välttelyä ja väistelyä enkä edes niitä yhteydenottoja. Tuollaisesta ei saa kuin pahan mielen molemmille.
Mutta miten voisi toimia tilanteessa, jossa toinen ehdottaa esim. että voitaisiin vaihtaa puhelinnumeroita?
Ap
Olen samaa mieltä kanssasi ap. Reilumpaa ja helpompaa sanoa heti toiselle, ettei halua kaveerata. On ollut kurjaa seurata omaa yksinäistä lasta, jolle luokkakaverih tekee tätä, että just tänään ei sovi, tai lupailee ja sitten viime hetkellä peruu. On monin verroin ikävämpä
Ehkä sellaisen mielestä, joka saa näitä ehdotuksia pari kappaletta elämänsä aikana. Niille, jotka saavat kymmeniä, kehittyy väistämättä jokin defenssi, sillä ehdottelijoihin mahtuu myös oikeasti ongelmallisia ja vaarallisia tapauksia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helposti. Aina kun hän ehdottaa jotain tekemistä, sinulla on juuri silloin jotain muuta. Vastaa viesteihin lyhytsanaisesti ja viiveellä, älä vastaa puheluihin. Eiköhän tuo aika nopeasti älyä lopettaa yrittämisen ja luovuttaa.
En halua tällaista välttelyä ja väistelyä enkä edes niitä yhteydenottoja. Tuollaisesta ei saa kuin pahan mielen molemmille.
Mutta miten voisi toimia tilanteessa, jossa toinen ehdottaa esim. että voitaisiin vaihtaa puhelinnumeroita?
Ap
Vaihdat numeroita, koska ei tuosta voi oikein kohteliaasti kieltäytyä. Voithan keksiä jonkun, että sinulla on puhelin autossa ja katsotaan kohta kun haet puhelimen (ja unohdat taktisesti asian). Harvempi kehtaa kahdesti kysyä.
Miten se puhelin autossa estää kertomasta omaa numeroaan tälle kysyjälle?
"No kerro sä sun numeros niin laitan sulle sitten viestin!"
Useampaan otteeseen sen kokeneena, kun yritetään ystävystyttää vaikken yleensä pidä heistä joiden kanssa yritetään yhyttää yhteen totean, että neutraalin asiallisten välien ylläpitäminen torppaa ystävystyttämis yritykset lyhyeen.
Penny Lame kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helposti. Aina kun hän ehdottaa jotain tekemistä, sinulla on juuri silloin jotain muuta. Vastaa viesteihin lyhytsanaisesti ja viiveellä, älä vastaa puheluihin. Eiköhän tuo aika nopeasti älyä lopettaa yrittämisen ja luovuttaa.
En halua tällaista välttelyä ja väistelyä enkä edes niitä yhteydenottoja. Tuollaisesta ei saa kuin pahan mielen molemmille.
Mutta miten voisi toimia tilanteessa, jossa toinen ehdottaa esim. että voitaisiin vaihtaa puhelinnumeroita?
Ap
Onko lähestynyt näin suoraan? Tuossa olisi nimittäin tuhannen taalan paikka sanoa juuri siitä että nyt ei ole otollinen tilanne elämässä kavereille. Mulle on sanottu suoraan että "vanhoissakin kavereissa on tekemistä" ja se oli mielestäni ihan toimivasti sanottu. Lisäksi muistaakseni vetoaminen elämäntilanteeseen. Aikuiste
On lähestytty noin suoraankin. Ja tiedän jo heti tuosta innokkuudesta, että meidän yhteydenpitotarpeet ei kohtaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helposti. Aina kun hän ehdottaa jotain tekemistä, sinulla on juuri silloin jotain muuta. Vastaa viesteihin lyhytsanaisesti ja viiveellä, älä vastaa puheluihin. Eiköhän tuo aika nopeasti älyä lopettaa yrittämisen ja luovuttaa.
En halua tällaista välttelyä ja väistelyä enkä edes niitä yhteydenottoja. Tuollaisesta ei saa kuin pahan mielen molemmille.
Mutta miten voisi toimia tilanteessa, jossa toinen ehdottaa esim. että voitaisiin vaihtaa puhelinnumeroita?
Ap
Olen samaa mieltä kanssasi ap. Reilumpaa ja helpompaa sanoa heti toiselle, ettei halua kaveerata. On ollut kurjaa seurata omaa yksinäistä lasta, jolle luokkakaverih tekee tätä, että just tänään ei sovi, tai lupailee ja sitten
Ihan pöljää. Että muka niin usein joudut sanomaan että et voi sanoa suoraan? Nimenomaan silloin on hyvä opetella. Turha selitellä omaa pelkuruutta
Minulla on ollut tapana olla rehellinen. Ei ole paljoa ystäviä itsellänikään, joten tällaiseen ns kieltäytymiseen on aina syy. Yleensä kysyn suoraan, miksi haluat olla ystäväni, koska olemme kovasti erilaisia joko ajatusmaailmoiltamme tai kiinnostuksenkohteiltamme - muutoin en ystävyyksiä torju. Jos syy on se, että haluaa vaik hengata jonkun kanssa, olen minä siihen väärä henkilö; en halua hengata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helposti. Aina kun hän ehdottaa jotain tekemistä, sinulla on juuri silloin jotain muuta. Vastaa viesteihin lyhytsanaisesti ja viiveellä, älä vastaa puheluihin. Eiköhän tuo aika nopeasti älyä lopettaa yrittämisen ja luovuttaa.
En halua tällaista välttelyä ja väistelyä enkä edes niitä yhteydenottoja. Tuollaisesta ei saa kuin pahan mielen molemmille.
Mutta miten voisi toimia tilanteessa, jossa toinen ehdottaa esim. että voitaisiin vaihtaa puhelinnumeroita?
Ap
Olen samaa mieltä kanssasi ap. Reilumpaa ja helpompaa sanoa heti toiselle, ettei halua kaveerata. On ollut kurjaa seurata omaa yksinäistä lasta, jolle luokkakaverih tekee tätä, että just tänään ei sovi, tai lupailee ja sitten viime hetkellä peruu. On monin verroin ikävämpä
Älytöntä miten todella moni ehdottaa piileskelyä ja ghostaamista! Minusta tuo on juuri se tyyli mikä on kaukana kohteliaasta.
Mun mielestä hienovarainen ghostaaminen on miellyttävämpi tapa. Molemmat voivat säilyttää kasvonsa, kun mitään torjuntaa ei varsinaisesti tapahtunut. Voidaan jatkaa sillä tasolla kavereina tai tuttuina kun mitä oltiinkin.
Se vaatii vinkkien lukutaitoa, mutta aika hyvin normaalit ihmiset lukevat signaaleja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helposti. Aina kun hän ehdottaa jotain tekemistä, sinulla on juuri silloin jotain muuta. Vastaa viesteihin lyhytsanaisesti ja viiveellä, älä vastaa puheluihin. Eiköhän tuo aika nopeasti älyä lopettaa yrittämisen ja luovuttaa.
En halua tällaista välttelyä ja väistelyä enkä edes niitä yhteydenottoja. Tuollaisesta ei saa kuin pahan mielen molemmille.
Mutta miten voisi toimia tilanteessa, jossa toinen ehdottaa esim. että voitaisiin vaihtaa puhelinnumeroita?
Ap
Olen samaa mieltä kanssasi ap. Reilumpaa ja helpompaa sanoa heti toiselle, ettei halua kaveerata. On ollut kurjaa seurata omaa yksinäistä lasta, jolle luokkakaverih tekee tätä, että just tänään ei sovi, tai lupailee ja sitten viime hetkellä peruu. On monin verroin ikävämpää pettyä monta kertaa jos aina odottaa ja toivoo k
Toimii vielä lapselta toiselle tuo suoraan sanominen - ainakin jotenkin. Aikuisten maailmassa mikään muu ei kyllä ole oikeastaan sosiaalisesti hyväksyttävää kuin tuo välttely ja kiireisenä esiintyminen: suurin osa ottaa ainakin jollain tasolla nokkiinsa suoraan sanomisesta... Ap haluaa jotain, mitä ei oikein voi saada.
Kerropa mitä ajattelee ihminen, joka ei ota vapaa-ajan kaverikseen työpaikan ihmistä, jonka kanssa pitää työpaikalla silmäpeliä, mutta sen sijaan ottaa vapaa-ajan kaverikseen työpaikan ihmisen, jonka kanssa ei ole oikein yhtään mitään?
Entä mitäpä ajattelee ihminen, joka pitää vuosikausia silmäpeliä lähes päivittäin henkilön kanssa ja treffeille kun kutsuu niin ensin sanoo kyllä kiitos, mutta seuraavana päivänä onkin jo ei kiitos?
Entäpä henkilö, jonka kanssa on useamman vuoden työpaikalla sutinaa, mutta kun kysyy treffeille niin on tottakai tulossa treffeille, mutta kun saapuu treffeille niin käyttäytyy kun ei ikinä olisi ollut kiinnostunut ja ghostaa täysin treffien jälkeen?
Iskeminen on siis kivaa, mutta kun tositoimiin pääsee niin ei enää kiinnostakaan yhtään?
Ap, miten toivoisit vastaavassa tilanteessa toisen ihmisen toimivan sinun suhteen?
Mieti, miten sinun olisi helpoin ottaa omasta aloitteestasi tehdystä kaveripyynnöstä pakit vastaan ja tee sitten toiselle siten, kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan. Silloin pääset varmaankin lähelle optimaalisinta tilaa asian hoitamisen osalta.
Oman näkemykseni mukaan parhaimpaan lopputulokseen pääsee olemalla totuudellinen ja sydämellisen ystävällinen samaan aikaan. Kun annat toisen säilyttää kasvonsa, niin hänen on varmasti helpompi jatkaa siitä. Jos oikein ymmärsin, tulette edelleen näkemään työ- ja harrastuspiireissä.
Mitäs karma tuo henkilölle, joka toivoo toiselle tällaisia?