Kaveri ehdottaa aina kahvittelua minun luonani
Olen sanonut, että olisi kiva käydä sielläkin vaihteeksi kylässä, mutta aina kun ollaan yhteydessä tulee silti sieltä ehdotus, että hän tulee mieluusti tänne kahville.
Ei ole mielestäni hyvien tapojen mukaista kutsua itse itseään toisten luokse kylään ja tulla joka kerran tyhjin käsin. Nykyään tapaamisen ovat harventuneet, kun ei kiinnosta toistuvasti olla se joka hoitaa kestityksen.
Onko muilla tällaista ystävyys - tai kaverisuhteessa?
Kommentit (87)
Kyllä voi naisen elämä olla vaikeaaaaa, ei hyvänen aika sentään.
Minä leipoisin oikein kaloripitoisia kahvileipiä ison satsin ja laittaisin pakkaseen ja aina, kun tämä tyyppi pyytää tulla kahville tarjoisin hänelle noita kaloripommeja ja itse en sisi niitä ollenkaan.
Sano ensi kerralla, että teille ei nyt jostain syystä pääse. Ehdota tapaamista hänen luona tai vaihtoehtoisesti jossain kahvilassa.
Itellä ainakin väheni yhteydenpito yhden ihmisen kanssa, kun aina ois pitäny nähdä hänen luonaan, vaikka ihan yhtä helppoa hänen ois ollut tulla mun luo tai nähdä kotien ulkopuolella.
Minulla ollut myös tällainen kaveri aikanaan. Aina oli tulossa meille, mutta hänelle ei voinut mennä. Joskus sitten kysyin asiasta niin alkoi selittämään miten hänen koti on sellainen ja sellainen eli häpesi omaa kotiaan. Sanoin ettei minua kiinnosta hänen seinät enkä muutoinkaan arvostele toisten kotia (en edelleenkään tee koskaa niin tai puhu sellaisista aiheista), elämäntilanteet ovat erilaisia, toiset asuvat yksiössä, toiset rivitalossa tai omakotitalossa, toisilla sotkuisempaa kuin toisilla mikä on ihan TÄYSIN luonnollista ja minulle aivan se ja sama. Ei tämänkään jälkeen koskaan pyytänyt, mutta meille oli aina tulossa, huoh.
Itse koin loukkaavana ettei tuon avoimen keskustelunkaan jälkeen voinut koskaan pyytää vastavierailulle. Olisi kiva tuntea kaveri ja että uskaltaisi päästää kotiinsakin ja antaa mahdollisuus kaveruuden muodostua ystävyydeksi, mutta jos toinen ei halua niin eihän sitä voi väkisinkään. Annoin sen kaveruuden sitten hiipua pikkuhiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ratkeaa sillä että kerrotte niille kavereillenne että ette arvosta heitä sen vertaa että majaanne sopii tulla. Varmana pysyvät poissa.
Miten tämä mielestäsi eroaa kaverin toiminnasta?
Miten ei mielestäsi ratkaise asiaa? Kyllä saat pitää kahvisi ja keksisi, takuulla. Saat vaikka arkkuun ne mukaan ja kaikki muut saa pysyä loitolla.
Näinhän se kaverikin toimii, miksi sinua oikein risoo jonkun ventovieraan ilmaisten kahvittelujen päättyminen?
No sanot että onnistuu jos hän tuo syötävät, sä tarjoat kahvit ja tilat mutta et muuta.
Vierailija kirjoitti:
Minä leipoisin oikein kaloripitoisia kahvileipiä ison satsin ja laittaisin pakkaseen ja aina, kun tämä tyyppi pyytää tulla kahville tarjoisin hänelle noita kaloripommeja ja itse en sisi niitä ollenkaan.
Ja jopa pyytäisin itsekkin häntä kahville, ehkä tekisin usempaa sorttia niiin ei aina ole sama kaloripommi kahvipöydällä.
Luulen että jollain tapaa häpeää kotiaan ja tilannettaan. Se että kaverisi pääsee tapaamaan sinua on varmasti iso juttu, mukaanluettuna että ei tarvitse olla omassa asunnossa. Jos tapaisitte hänen asunnossaan kaikki olisi tavallaan liikaa ja vyöryisi hänen päälleen.
Mutta taas toisaalta, se voisi olla myös herätys kaverillesi jos tapaisitte hänen luonaan, että ei hänen tilanteensa ole niin paha kuin itse luulee ja että, aina voi tästä hetkestä lähtien ruveta tekemään asiat toisin jotta olisi hyvä olla.
Mene ja tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi naisen elämä olla vaikeaaaaa, ei hyvänen aika sentään.
Mee JJ sinne pihalles kantamaan kiviä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ratkeaa sillä että kerrotte niille kavereillenne että ette arvosta heitä sen vertaa että majaanne sopii tulla. Varmana pysyvät poissa.
Miten tämä mielestäsi eroaa kaverin toiminnasta?
Miten ei mielestäsi ratkaise asiaa? Kyllä saat pitää kahvisi ja keksisi, takuulla. Saat vaikka arkkuun ne mukaan ja kaikki muut saa pysyä loitolla.
Näinhän se kaverikin toimii, miksi sinua oikein risoo jonkun ventovieraan ilmaisten kahvittelujen päättyminen?
No kun ei riso. Miksei pisä oveaan takalukkoon ja juo yksin hiljaa hienoa kahviaan, vaan ulisee netissä? Ei tartte sitäkän kaveria kyttäämään keksejään, varmaan elää niilllä ettei tarttis käydä töissä ja maksaa veroja.
Mulle ystävät on tärkeämpiä kuin yleiset tavat.
Jos ystävä haluaa meille tulla, niin aina on ovi auki ja kahvitkin keitän. Ehkä leivotaan yhdessä tai juodaan pelkkää kahvia.. tai tehdään ruokaa yhdessä ja turistaan tuntukausia.
Musta on kivaa, kun kaverit tulee mun luo. Mä viihdyn kotonani, onneksi muutkin.
Vierailija kirjoitti:
Mulle ystävät on tärkeämpiä kuin yleiset tavat.
Jos ystävä haluaa meille tulla, niin aina on ovi auki ja kahvitkin keitän. Ehkä leivotaan yhdessä tai juodaan pelkkää kahvia.. tai tehdään ruokaa yhdessä ja turistaan tuntukausia.
Musta on kivaa, kun kaverit tulee mun luo. Mä viihdyn kotonani, onneksi muutkin.
Ihana :) Olispa sun kaltaisia enemmän. Veisin sata keksipakettia vaikka tiedän että et laske.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos häpeää kotiaan? Minua ei haittaisi koska syy voi olla esim että toinen asuu kätevämmässä paikassa vierailla. Jos ystävyyden syy on yhdessäolo eikä tapa tai velvollisuus, paikalla ei pitäisi olla väliä.
Jos hinta ärsyttää tai itse et jaksa siivota, ehdota että tuo tarjottavia tai että menette kahville.
Alussa sillä ei ehkä ole niin paljon väliä, että nähdään enemmän toisen luona, mutta kun tilanne jatkuu tarpeeksi pitkään, ei ystävyys tunnu enää samalta. Olisihan se molemmille mukava päästä välillä valmiiseen pöytään.
Mihin valmiiseen pöytään? Onko suuri vaiva keittää kahvia ja asetella pulla
Vuosien mittaan yksipuolinen pullatarjoilu alkaa tuntua kukkarossa.
Meillä kyllä ramppaa väkeä kahveella ja rampataan itsekkin. Jos on kotona jotain, pistän tarjolle. Harvemmin on, kun syön itse kaiken makean mitä kaapeissa on. Jos käyn kaupan kautta, vien kaverille jotain, harvemmin käyn, jolloin en vie mitään.
Ei siinä mitään pullia tarjoillakkaan, kun pointti on kaverin näkeminen, kahvi ja juorut.
Kotihäpeä ei tarkoita aina epäsiisteyttä.
Itse olen tip top - siisti hygienia lover,
mutta nykyinen asuntoni, jonka vuokrasin
netistä näkemättä kohdetta livenä tai edes
videolta, on kyllä supersiisti.. vain sen verta
huonokuntoinen [kh ja keittiö + pinnat,
kaikki, todella vanhaa, ja häpeän tätä aika
tavalla; kaikki aiemmat kotini ovat
ollet niin vimpan päälle 'wow'].
Edellinen kotini oli upea uudiskohde
*****, joten hurja kontrasti.. Minulle koti on
todella tärkeä asia. Nyk. koti menee suoraan
massiiviseen remonttiin, eli seuraavat
kyläilijäni ovat muuttomieheni sekä
remppamieskööri. Muille ei ovi aukea.
[Paitsi pakolliset huollot tietenkin].
Minulla on ystävä, joka kutsuu itsensä parikolme kertaa vuodessa aina neljäksi päiväksi meille, mutta ei koskaan luokseen. Asutaan kaukana toisistamme.
Hän on nykyään jättänyt kotinsa aivan siivottomaksi hamsterityyliin. Esim. lattioilla on tavaraa niin, että siellä joutuu hyppimään paistinpannujen ja vaatteiden yli. On laittanut kuvia ja videon ja olen tietty komentanut hyvällä siivoamaan. En sinne haluakaan kylään.
Ongelma on se, että kun tulee, ei osta ruokaa eikä osallistu ruoanlaittoon tai tiskaamiseen ym. Pitää minua ja miestäni palvelijoinaan. Lisäksi pelottaa, että tuo jotain elukoita tullessaan, kun ei ole kovin hygieeninen edes henkilökohtaisesti ja on siivonnut vessansakin kuulemma vuosi sitten. Aina saa patistaa suihkuun.
Saa nähdä, mitä tästäkin tulee, kun tilanne ei vaan muutu, vaikka kumpikin tietää, missä mennään.
Minulla oli vuosien ajan kaveri joka ei ilmoittanut tulostaan puhelimella tai muilla viestimillä, tuli vain ovikelloa soittelemaan, usein peräkkäisinäkin iltoina. "Kun ei ollut mitään tekemistä" hän perusteli jos mitään perusteli. Onneksi muuttanut paikkakuntaa.
Pari-kolme kertaa vuodessa? Neljäksi päiväksi?
Toi on oikeasti ongelma.
Jos ette kehtaa sanoa mitään, komentakaa töihin. Jospa harkitsisi, kannattaako enää tulla teille "lomailemaan".
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ystävä, joka kutsuu itsensä parikolme kertaa vuodessa aina neljäksi päiväksi meille, mutta ei koskaan luokseen. Asutaan kaukana toisistamme.
Hän on nykyään jättänyt kotinsa aivan siivottomaksi hamsterityyliin. Esim. lattioilla on tavaraa niin, että siellä joutuu hyppimään paistinpannujen ja vaatteiden yli. On laittanut kuvia ja videon ja olen tietty komentanut hyvällä siivoamaan. En sinne haluakaan kylään.
Ongelma on se, että kun tulee, ei osta ruokaa eikä osallistu ruoanlaittoon tai tiskaamiseen ym. Pitää minua ja miestäni palvelijoinaan. Lisäksi pelottaa, että tuo jotain elukoita tullessaan, kun ei ole kovin hygieeninen edes henkilökohtaisesti ja on siivonnut vessansakin kuulemma vuosi sitten. Aina saa patistaa suihkuun.
Saa nähdä, mitä tästäkin tulee, kun tilanne ei vaan muutu, vaikka kumpikin tietää, missä mennään.
Kuulostaa mielenterveysongelmilta. Käynti lääkärissä ja masennuslääkitys voisi olla oikea toimenpide.
Miten ei mielestäsi ratkaise asiaa? Kyllä saat pitää kahvisi ja keksisi, takuulla. Saat vaikka arkkuun ne mukaan ja kaikki muut saa pysyä loitolla.