Minkälainen ihminen yrittää pilata toisen dieetin tarjoamalla ja tuputtamalla ruokaa?
Milloin pullakahveja, milloin pizzaa, milloin noutoruoka... Vaikka toinen sanoo että kokee sen ahdistavana. Jatkaa silti ja sanoo että ei sinun tarvitse hoikistua (vaikka laihduttajalla bmi on 30). Ja naurahtaa vaan kun sanoo että en jatkossa osallistu tämmöisiin ettet ihmettele.
Voiko tällainen olla muuta kuin kiusantekoa? Tai ihan vain välinpitämättömyyttä? Epäkunnioitusta toisen tavoitetta kohtaan?
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä syön kylässä, kun tarjotaan, kohteliaisuudesta. Kotona sittten kiristän hiukan syömistäni.
Pysyy tasapaino. Ei sen vaikeampaa😁
Aivojen käyttö on suotavaa
Jos et mene kylään vaan sinua houkutellaan syömään jonnekin ja loukkaannutaan kun et lähde, dieettiin vedoten... Ei kai absolutistillekaan sanota että lähde yhdelle, mä tarjoan.
Ap
Viinan sitten vedit ruokakeskusteluun mukaan . Ihan ERI asia
Miten se tuputtaminen on eri asia.
Mä sanon aina, että en syö! Piste. Mulla on tiukka dieetti ja tulen kipeäksi väärästä ruuasta tai ruoka-ajasta. -"Jutellaan mieluummin kuin syödään."
Mun äiti oli ihan mahdoton tuputtamaan ruokaa j aherkkuja. Koko ajan olisi pitänyt olla jotain syömässä ja jos heti ruuan jälkeen kieltäytyi kahvista ja sen sitsemästä sortista kahvileipää. lapseni joskus oksensi, kun hän kirjaimellisesti pakkosyött hänellä kaikkea mahdollista. Nyt äiti on jo kuollut, mutta esim. täytekakkua tai kääretorttua en pysty edelleenkään syömään, jäi sellainen kammo.
Kai se, että pitää tuputtaa toiselle kaikkea pullaa ja muuta, niin omalla tavallaan vieraanvaraisuutta ja kohteliaisuuttakin, mutta rajansa kaikella.
"Kiusantekoa" on kaunisteleva ja mitätöivä termi. Kyse on pahantahtoisuudesta ja henkisestä väkivallasta.
Sokeri on addiktoivampaa kuin heroiini. Jo ensimmäisestä päivästä lähtien vauva nauttii sokeripitoisen (ja ainoan ruokavalioonsa kuuluvan) aterian äidinmaidon mukana. Neuraaliset yhteydet riippuvuuteen on syvällä. Ja kun laihduttaja vieroittaa itseään myös sokerikoukusta, niin lipsumiset tarjoiltavia tuputtavien mieliksi saattaa nollata jo aiemmin nähdyn vaivan. Ota ota-tuputtajat on huonoja pahantahtoisia ihmisiä, jotka huumevieroituksessakin olevalle tarjoilisi huumeannosta vaan "kiltteyttään".
Työpaikalta löytyy, ovat näreissään kun en vedä herkkuja joka tauolla ja ilkkuvat jos kohteliaisuudesta joskus otan jonkun tuomaa kakkua liian pienen palan.
kyllä näitä on. eräs 'herttainen' vanhempi rouva tuttavapiirissäni. tunnusti olleensa nuorena koulukiusaaja. itse langanlaiha ja muistutti siitä jatkuvasti samalla kommentoiden toisten ylipainoa. täysin patologinen tapaus.
Minulle anoppi tekee samaa. Vaikka anoppi on ihan kiva ihminen, kaikki vierailut alkoi aiheuttaa niin paljon ahdistusta, joten en käy siellä enää kuin pari kertaa vuodessa. En ymmärrä tuputtamista ja syyllistämistä "ihan sinua varten leivoin ja nyt ei kelpaa", se on vaan huonoa käytöstä.
Ei se ole ilkeyttä (voi toki joillain olla sitäkin), vaan ihan tiedostamatta ei haluta sen nykyisen dynamiikan ihmissuhteessa muuttuvan. Jostain syystä siihen dynamiikkaan kuuluu se että toisen täytyy olla ylipainoinen tai lihava.
Omakohtainen esimerkki löytyy ja on hyvin tuore. Minä olen oikeasti plösö, äitini on jotain BMI 27. Aina on pitänyt kuunnella sitä voivottelua hänen painostaan, ja äiti elää osan ajasta järjettömillä minikaloreilla ja aina välillä sortuu mättämään.
Nyt minä kuitenkin aloin kuukausi sitten laihduttamaan ja se on äidilleni tosi vaikea asia. Selkeästi on pohtinut asiaa paljon itsekseen. Nyt kun nähtiin kahvilassa, minä en tällä kerralla saanut tulla edes tilaamaan vaan minun piti mennä pöytään odottamaan. Kysyttiin kyllä mitä minä haluan eli kuten aina halusin laten. Useimmiten maksan minä, muutoin äitini yleensä tuo minulle suodatinkahvin. Tällä kertaa sain kuitenkin laten ja siinä oli joku ekstratupla-annos makusiirappia! Painonhallinnan apuna se toimi kyllä hyvin, kun eihän sitä pystynyt juomaan kuin vähän kohteliaisuussyistä. 🤣
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä syön kylässä, kun tarjotaan, kohteliaisuudesta. Kotona sittten kiristän hiukan syömistäni.
Pysyy tasapaino. Ei sen vaikeampaa😁
Aivojen käyttö on suotavaa
Toivon sulle myös aivojen käyttöä, kohteliaisuudesta syöminen on suurta typeryyttä. Laihdutti tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi olla myös pyrkimys saada ap ajattelemaan terveesti syömisestä. Dieetit on aina hieman elämästä irrallaan, kun taas oikein syöminen on kannattavaa
Ei ravintolapizza ja pullanmussutus ole laihduttajalle. Kerran kuukaudessa ajattelin pitää vapaasyöntipäivän, mutta se on asia erikseen. Eikä vapaasyöntipäivääkään ole pakko pitää, pelkkä cheat meal riittää.
Ap
Älä missaa pointtiani
Ja mitä sitten dieetin jälkeen? Jos noudattaa tosi tiukkaa ruokavaliota, niin kaikki menee pipariksi, kun lopetat dieetin. Kannattaisi vain syödä kohtuudella sellaista ruokaa, jota myöhemminkin syöt.
Vierailija kirjoitti:
Ja mitä sitten dieetin jälkeen? Jos noudattaa tosi tiukkaa ruokavaliota, niin kaikki menee pipariksi, kun lopetat dieetin. Kannattaisi vain syödä kohtuudella sellaista ruokaa, jota myöhemminkin syöt.
Ei myöhemminkään tarvitse sokeria syödä tai yleensäkään jonkun toisen tuputtamana yhtään mitään.
Ja naurahtaa vaan kun sanoo että en jatkossa osallistu tämmöisiin ettet ihmettele.
Niin mihin et osallistu? Kuka tuputtaa? Avaa nyt hölmö suusi ja kun tuputtaa syötävää mitä et halua sanot EI KIITOS niin monta kertaa että menee perille. Jätä tarjoomukset lautaselle, ei sun ole mikään pakko syödä.
Käytkö jossain kyläilemässä ja siellä tarjotaan? Yksinkertaista, älä mene kylään. Jos kyseessä on joku sinun luona vieraileva niin älä kutsu. Nyrkkissäntönä oli tilanne mikä tahansa niin jos et halua jotain syödä älä syö. Jätä ottamassa ja jos tunkee lautaselle väkisten älä syö. Kai sulla sen verran itsekuria löytyy. Tuputtaja jos tuosta loukkaantuu niin anna looukkaantua. Muistuta että olet sanonut monta kertaa ettet halua makeita herkkuja.
Vierailija kirjoitti:
Ja naurahtaa vaan kun sanoo että en jatkossa osallistu tämmöisiin ettet ihmettele.
Niin mihin et osallistu? Kuka tuputtaa? Avaa nyt hölmö suusi ja kun tuputtaa syötävää mitä et halua sanot EI KIITOS niin monta kertaa että menee perille. Jätä tarjoomukset lautaselle, ei sun ole mikään pakko syödä.
Käytkö jossain kyläilemässä ja siellä tarjotaan? Yksinkertaista, älä mene kylään. Jos kyseessä on joku sinun luona vieraileva niin älä kutsu. Nyrkkissäntönä oli tilanne mikä tahansa niin jos et halua jotain syödä älä syö. Jätä ottamassa ja jos tunkee lautaselle väkisten älä syö. Kai sulla sen verran itsekuria löytyy. Tuputtaja jos tuosta loukkaantuu niin anna looukkaantua. Muistuta että olet sanonut monta kertaa ettet halua makeita herkkuja.
En tietenkään mene kylään, jos en aio siellä mitään ottaa. Mutta hän on aina, siis lähestulkoon aina kun olemme yhteyksissä tai näemme, tarjoamassa syötävää tai ehdottamassa syömään menemistä, ja kun painavasti kieltäydyn niin hän näyttää siltä kuin minulla ei olisi oikeutta päättää itse dieetistäni vaan syödä hänen mielikseen. Tosi ahdistavaa, ja hän KIELTÄYTYMISEN JÄLKEENKIN vielä jankkaa että lähde vaan... Raivostuttavaa, eikä mene perille vaikka miten sanoo. Jatkossa en näe häntä, ja jos kysyy syytä niin kerron. Hän on sanonut, että ajattelee vieraanvaraisuutta ja sitä, että jos olisinkin muuttanut vaikka mieleni!
Ap
No sulla on tosi huonosti käyttäytyviä kavereita. Omalta osalta kukaan ei ole valittanut vaikka dietillä on tullut oltua. Olen käynyt kyllä ulkona syömässä ja olen tilannut sellaista ruokaa, jota voin syödä. Ravintolassa pyydän vain kasviksia lisukkeeksi pääruoan kanssa. Hyvin on onnistunut.
Sukulaiset ovat pahimpia. Pikkupentuna olin läski kuin helvetti. Ei kai se sukulaisten kesken haittaa, mutta kaiken muun sosiaalisen elämän se tuhosi. Samaisesta syystä itse pidän lihavia ihmisiä poikkeuksellisen epäviehättävinä.
Itse ilmoitan ruokailuista ym. aina erikseen ja etukäteen jos mahdollista, ja jos joku kiellosta huolimatta tuputtaa jotakin, jätän vain syömättä.