Lue keskustelun säännöt.
Entinen koulukiusaaja ei ole automaattisesti hirveä ihminen aikuisenakin
23.02.2025 |
Täälläkin oli keskusteluketju jossa lueteltiin lapsena kiusaamista harrastaneiden nykyisiä ammatteja. Kauhisteltiin miten entinen kiusaaja voi olla vaikkapa opettaja tai sairaanhoitaja. Tietenkin osa koulukiusaajista on oikeasti niin häiriintyneitä, että jatkavat samaa aikuisenakin. Mutta ihminen voi myös muuttua todella paljon, katua ja oppia virheistään. Ei ole automaattista, että entinen kiusaaja on aikuisenakin samanlainen. Moni saattaa haluta myös myöhemmässä elämässään saada jotain hyvää aikaan ja pystyä vaikuttamaan asioihin esimerkiksi työn kautta.
Ja ei en ole itse ollut koulukiusaaja, olen ollut enemmänkin kiusattu. En vain ole samaa mieltä siitä, että menneisyys määrittää automaattisesti nykyhetken.
Kommentit (145)
Lukekaa psykologiaa. Ihmisen persoonallisuus on suhteellisen pysyvä ominaisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yks koulukiusaaja on nykyisin yrittäjä. Käyn antamassa paskaa palautetta somekanavissa jne.
Vau. Pitäiskö jo päästä yli?
Tyyppi ollut paska pentuna mutta sinä teet tuollaista aikuisena. Olet siis pahempi kiusaaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta kiusatun ei tarvitse silti antaa ikinä anteeksi kiusaajalleen. Miksi turhaa sellaista tekisi? Ja aikuisenakin voi ihan hyvällä omallatunnolla dissata kiusaajaa, jos vastaan sattuu tulemaan.
Kyllähän se kertoo myös kiusatusta, jos pitkänkin ajan päästä kantaa tuollaista kaunaa.
Mitäs vit-tua ajattelit asialle tehdä, vi-tun sisäsiittoinen, kehitysvammainen pas-kanpala?
Jos reagoit aina kaikkeen aggressiivisesti, pelotat myös hyvät ja empaattiset ihmiset kauaksi itsestäsi.
Tässä on nyt asiavirhe koska suomalaisissa ei ole olemassa tuommoisia "hyviä ja empaattisia ihmisiä".
Itseäni ei voisi enää vähempää kiinnostaa lapsuusiän kiusaajat, koska en itsekkään ole enää sama ihminen kuin ennen. Toki voisi muutamaa kouluaikojen muikkelia nusauttaa tai näiden puolisoa/siskoa yms tai rahallisesti hyötyä jos tilanne tulee, mutta muuten ei enää kiinnosta
Kyllä on. Ihmisessä on perustavanlaatuinen vika luonteessa, jos kiusaa toisia, eikä sellaista vikaa pysty mitenkään poistamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks koulukiusaaja on nykyisin yrittäjä. Käyn antamassa paskaa palautetta somekanavissa jne.
Vau. Pitäiskö jo päästä yli?
Tyyppi ollut paska pentuna mutta sinä teet tuollaista aikuisena. Olet siis pahempi kiusaaja.
Olen eri tyyppi, mutta tämä on se todellisuus jonka se mulk-ku halusi. Se kohtalo jota pas-ki-ai-nen jahtaamalla jahtasi ja haki itselleen.
Minua on kiusattu ja toisaalta olen ollut myös kiusaajien joukossa. Ei elämä ole mitään mustavalkoista, kuten jotkut kuvittelee. Toki on ihmisiä jotka kiusaa luonnevian vuoksi eivätkä he muutu, mutta ei kaikessa kiusaamisessa ole kyse siitä, vaan ajattelemattomuudesta ja lapsellisesta itsekeskeisyydestä. Ne ominaisuudet voi kehittyä myöhemmin. Ei tietenkään tarvitse antaa anteeksi jos ei pysty, mutta ei se katkeruudesta vellominen ainakaan mitään auta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks koulukiusaaja on nykyisin yrittäjä. Käyn antamassa paskaa palautetta somekanavissa jne.
Vau. Pitäiskö jo päästä yli?
Tyyppi ollut paska pentuna mutta sinä teet tuollaista aikuisena. Olet siis pahempi kiusaaja.
Olen eri tyyppi, mutta tämä on se todellisuus jonka se mulk-ku halusi. Se kohtalo jota pas-ki-ai-nen jahtaamalla jahtasi ja haki itselleen.
7-vuotiaana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytöstä ei opita koulusta vaan kotoa, ja sen myötä se ei todennäköisesti koskaan muutu, niinkuin henkilön sukukaan ei muutu. Toki jos jokiöu irrottautuu alkuperäisestä elinpiiristään täysin, todennäköisesti jonkunlaista muutosta on odotettavissa
Höps. Käytöstä voi nimenomaan muuttaa. Harva jää muutenkaan kehityksessä koululaisen tasolle. Kiusaaminen on räikeimmillään silloin, kun ollaan vielä ihan lapsia. Siitä kehitytään paljon. Jos tuntuu ettei mikään liiku päässä, sitäkin pitää kiusata ja alkaa opiskelemaan. Ei saa tyytyä olemaan ääliö koko loppuelämäänsä.
Mutta kusipäisyys useimmiten palkitaan jollain tavalla elämässä joten harva muuttuu mitenkään
Annoin kouluaikaisille kiusaajilleni anteeksi. Mutta kun tapasin heidät myöhemmin aikuisena, käytös minua kohtaan oli edelleen törkeää. Totesin, että ei ihminen miksikään muutu. Ihan turha puolustella kiusaamista jollain ymmärtämättömyydellä. Kyllä minä ymmärsin koululaisena, mikä tuntuu toisesta pahalta. Ja ymmärrän aikuisenakin.
Eikä se, että joutuu kiusatuksi ole kiusatun vika. Minulla on paljon ystäviä, olen korkeasti koulutettu ja elämässäni on kaikki hyvin. Se, että joutuu mulkkujen ihmisten ympäröimäksi on vain huonoa tuuria. Aikuinen voi onneksi valita seuransa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaippa kiusaaminen on vaan opetus. Etsitään rajoja?
Työpaikkakiusaajat ovat kaikkein pahimpia, mukahauskoja hirviöitä. Aikuisia ihmisiä, jotka jatkaa ala-aste leikkejään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se perusluonne mihinkään muutu. Kivat ja mukavat nuoret ovat mukavia aikuisenakin ja mulkerot tulevia työpaikkakiusaajia.
Kivasta ja mukavastakin saattaa hyvin äkkiä tulla mulkero. Olen todistanut.
Vierailija kirjoitti:
Annoin kouluaikaisille kiusaajilleni anteeksi. Mutta kun tapasin heidät myöhemmin aikuisena, käytös minua kohtaan oli edelleen törkeää. Totesin, että ei ihminen miksikään muutu. Ihan turha puolustella kiusaamista jollain ymmärtämättömyydellä. Kyllä minä ymmärsin koululaisena, mikä tuntuu toisesta pahalta. Ja ymmärrän aikuisenakin.
Eikä se, että joutuu kiusatuksi ole kiusatun vika. Minulla on paljon ystäviä, olen korkeasti koulutettu ja elämässäni on kaikki hyvin. Se, että joutuu mulkkujen ihmisten ympäröimäksi on vain huonoa tuuria. Aikuinen voi onneksi valita seuransa.
Kiusaaminen ei oo koskaan kiusatun vika. Minä olin kiltti, hiljainen, rauhallinen joka ei häirinnyt muita, mutta jouduin kovasti kiusatuksi, vaikka en tehnyt mitää. Sama jatkunut työpaikoilla.
Ilkeät ihmiset eivät muutu - vain heidän kiusaamistekniikkansa hioutuu taitojen kerttyessä tehokkaammaksi ja vaikeammaksi sivullisten havaita.
Olin itse hyvin epäsuosittu lapsi ja nuori, joten sain paskaa niskaan vähän eri tavoilla kiusaavilta luokkatovereilta. Jakaisin nämä muutamaan kastiin
1. Huutelija-öyhöttäjät, jotka kyllä kiusasivat ihan päivittäin, mutta eivät kovinkaan innokkaasti panostaneet kiusaamiseeni. Eli tönivät, haukkuivat ja tekivät teatraalisesti hajurakoa, mutta eivät esim. tehneet jäynää, tulleet someen trollaamaan tai koittaneet käännyttää muita minua vastaan.
2. Pari tyttöä, jotka ottivat silmätikuksi purkaakseen pahaa oloaan/pönkittääkseen asemaansa. Kyttäsivät, tarkkailivat, nöyryyttivät, pyörittelivät silmiä, tiuskivat, väittivät vastaan kaikkeen, mitä sanoin. Koittivat kaasuvalottaa minut ja myös muut uskomaan, että olin joku epävakaa ja koheltava hullu jota pitikin ojentaa. Moittivat kavereitani minun kanssani olemisesta ja tekivät someen luokka-ryhmiä, joista mystisesti vain minä puutuin.
3. Sellaiset ylimieliset, yleensäkin vähän kusipäiset suositut nuoret, jotka suurimman osan ajasta antoivat minun olla, mutta aina välillä tulivat iskemään taidokkaasti vyön alle ilman minkäänlaista provosointia, jos halusivat vaikka hauskuuttaa kavereitaan. Näillä kiusaajilla ei ollut ketään varsinaista silmätikkua, vaan he suhtautuivat uhreihinsa vähän sellaisella "Et ole minun aikani arvoinen."-tavalla ja heidän kiusaamisensa oli enemmänkin sellaista muurahaispesän tallomiseen verrattavissa olevaa sadistista hupia kuin oikeaa vihanpitoa.
Ykkösryhmään kuuluvien kiusaajien huono käytös on aika tasan tarkkaan lapsuuden hölmöilyä, josta suurin osa kasvaa teininä ulos. Nuo kaksi muuta sen sijaan on käytösmalleja, joista ei opita pois vain aikuiseksi kasvamalla, vaan molemmat tavat vain jalostuvat hienovaraisemmiksi ja seuraavat mukana työ- ja perhe-elämään.
Luokkakokouksessa mietin, kuinka aikuiset ihmiset taantuvat vanhoihin rooleihinsa. Olin kyllä kiusattu, mutta enemmän kuitenkin ulosjätetty. Vaihdettuani koulua, minua kohdeltiin hyvin ja sain ystäviä. Kun menin luokkakokoukseen nämä suositut tytöt koulusta, jossa minua kiusattiin, kohtelivat minua aivan samalla tavalla kuin lapsena. Omasta aikuisuudestaan, korkeasta koulutuksestaan tai oletettavasta kypsymisestään huolimatta. Harvinaisen koomista ja oman myöhemmän elämäni tuntien, jotenkin surullista, että he eivät kyenneet "antaa" minun kasvaa ja kehittyä eteenpäin. Eivät välittäneet tutustua minuun. Minut oli survottava samaan lapsuuden rooliini takaisin. Vaikka vuosia oli välissä n. 25 ja jokainen meistä varmasti kehittynyt ja kasvanut, kokenut vaikka mitä mielenkiintoista elämässään. Lapsuudessa kiusaamiseni syy oli vain ujouteni ja ulkonäköni. En ollut ilkeä kenellekään vaan kiltti. Esim. yritin ihan asiallisesti keskustella small talkia, yksi heistä ei kyennyt vastaamaan tai keskustelemaan kanssani, koska olin yhä se "luuseri", jolle ei jutella. Onneksi poikkeuksiakin oli, ja he olivat miespuolisia, yllättävä kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Mutta koulukiusattu on koska hänen elämänsä pilattii jo lapsuudessa
Eihän se loppuelämää pilaa, jos kouluaikana on kiusattu.
Voi kuinka tarkkanäköinen oletkaan. Pitäiskö sulle antaa oikein mitali? Tuliko susta apukoulussa noin nokkela?