Voiko muka kahden nepsyn parisuhde toimia ?

Mun mieheni on adhd, ja hän ei kestä erimielisyyksiä, vaan yrittää pitää kaikki tyytyväisinä ja lopulta romahtaa tai pakenee addiktioonsa. Varmaan tällaisia toimintamalleja voi olla normoillakin, mutta omassa kokemuspiirissä yhdistän riitelemiskyvyttömyyden nepsy-piirteisiin. 

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi. Ei myöskään riidellä, toisin kuin yläkerran tavispariskunta. 

 

Nyt kuulostaa hyvin utopistiselta. Eikö kaikissa ihmissuhteissa riidellä? Sitten kun ollaan suhteessa, eikö tärkeintä ole, että kummallakin on suhteessa sellainen olo, että omista tunteistaan voi keskustella ilman tuomituksi tulemisen pelkoa eli niin, että parisuhde olisi molemmille vähän niinkuin safe space? Vähän niin kuin hyvissä ystävyyssuhteissakin. Esim. miksi loukkaantui ja mitä voisi jatkossa tehdä toisin niin että molemmat kokevat tulevansa huomioiduksi ja niin että ratkaisut hyödyttävät kumpaakin osapuolta tasavertaisesti. En ole ikinä vielä kohdannut toista parisuhde-ehdokas nepsyä kenen kanssa olisi voinut näin tehdä hyvillä tuloksilla. Tilanne on aina jostain syystä joutan

"Onko tämä tieto vai mutua, miten Asperger miehet käyttäytyvät? Mulla oli suhde mieheen joka oli juuri tuollainen, ja nyt vuosia myöhemmin on mulle valjennut, että hän saattaa olla autisti."

Kokemusperäistä tietoa eli ei voi yleistää 100%:sti, mutta antaa suuntaa. Miehissä on autismia paljon useammin kuin naisissa, eli miesautisteja on enemmän. Monella ei ole diagnoosia, eivätkä itse miellä itseään mitenkään erilaisiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi. Ei myöskään riidellä, toisin kuin yläkerran tavispariskunta. 

 

Nyt kuulostaa hyvin utopistiselta. Eikö kaikissa ihmissuhteissa riidellä? Sitten kun ollaan suhteessa, eikö tärkeintä ole, että kummallakin on suhteessa sellainen olo, että omista tunteistaan voi keskustella ilman tuomituksi tulemisen pelkoa eli niin, että parisuhde olisi molemmille vähän niinkuin safe space? Vähän niin kuin hyvissä ystävyyssuhteissakin. Esim. miksi loukkaantui ja mitä voisi jatkossa tehdä toisin niin että molemmat kokevat tulevansa huomioiduksi ja niin että ratkaisut hyödyttävät kumpaakin osapuolta tasavertaisesti. En ole ikinä vielä kohdannut toista parisuhde-ehdokas nepsyä kenen kanssa olisi voinut näin tehdä hyvillä tuloksilla. Tilanne on aina jostain syystä joutanut uuteen vielä suurempaan tappeluun ja teiden erka

Samaa mieltä. Nimenomaan asperger-miehet saattavat olla hyvin epäempaattisia ja töykeitä, jos kumppanilla ei olekaan kaikki ok. Ja mitään "parannusehdotuksia" eivät ota korviinsa. Asioista puhuminen, tai edes _yrittäessä_ saada aikaan rakentavaa keskustelua, tulkitaan riitelyksi ja riidan haastamiseksi. Assi-mies tykkää, että kaikki naisen negatiiviset olot työnnetään sivuun.  

Mun asperger-miehet ei onneksi ole olleet lainkaan tuollaisia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Autistin kanssa pienestä erimielisyydestä kasvaa helposti valtava haaste, koska asiaa ei voi käsitellä mitenkään. Ei pyydetä anteeksi, ei edes paria sanaa voi vaihtaa. 

Kun normo ei luonnollisesti hyväksy tätä, ja yrittää selvittää kiistaa toistuvasti, hän onkin yht'äkkiä vaikea, omituinen ja haasteellinen kumppani. Todellinen riiviö.

Totaalinen pattitilanne. Normona näyttäytyy siten, että ota tai jätä. Jos otat, joudut hyväksymään, että loppuelämäsi tunteesi sivuutetaan eikä mitään konfliktia käsitellä. Ei nyt eikä tulevaisuudessa.

Joten ei tosiaan riidellä, näin voi sanoa.

Ymmärrän kyllä autistin puolen myös. Riitely vie autistin niin pitkälle epämukavuusalueelle, että tukee hätä ja pakokauhu. Kun kommunikaatio tavallisessa kanssakäymisessä on vaikeaa, pienikin riita tuntuu ilmeisesti maailmanlopulta.

>  mahd. autistilla on itsekunnioitus, eikä hän hyväksy oman osaamisensa mitätöintiä. Huom. en puhu nyt tilanteesta jossa mitätöidään omat tunteet vaan puhun tilanteesta, jossa mitätöidään osaaminen. Neuvoa toki aina saa ja pitääkin jos kokee sen tarpeelliseksi!  >

Ei kai toisen osaamista mitätöidä? Nepsysuhteissa kyse on nimenomaan toisen tunnekokemuksen vähättelystä, jopa mollaamisesta.

Tuntemani asperger-mies on ollut lyhyissä parisuhteissa nenttien kanssa, ja nämä kuulemma nimitelleet häntä narsistiksi. Muun muassa.  Ymmärrän näitä naisia, koska tämä mies ei ole lainkaan empaattinen. En tiedä, mistä tulee tarve piikitellä toisen heikkoutta. Olen itse myös assi, mutta tämmöinen kylmyys ei päde minuun. Autistina en ole ns. myötäelävä, mutta ymmärrän olla hissunkissun, jos joku esim. sairaana tai kokenut menetyksen.

Voin sanoa ihan kokemuksesta että kahdella nepsyllä ei ensinnäkään ole parisuhdetta, koska suhteeseen vaaditaan tunteita ja niiden osoittamista. Nepsyjen suosikkisanonta on että me voidaan olla kuukausia tai vuosia puhumatta ja sitten kun tavataan on kuin olisi eilinen. Miksi? Siksi koska heillä ei ole mitään tunnesidettä toiseen. He eivät kaipaa toista, eikä heitä kiinnosta toisen elämä. Siksi kun he tapaavat toisensa  taas pitkän ajan kuluttua, he ovat kuin työkavereita ja jutut ovat sen mukaisia, eli "työjuttuja".

Jos kumpikin on sitä mieltä että voidakseen tuntea toista kohtaan mitään, ensin pitää olla syvä ystävyyssuhde, niin siinä jo mennään metsään, kun kumpikaan ei niitä toisilleen osoita. Nepsyjen suhteet ovat käytäntöön perustuvia suhteita. Muistuttaako tuo erästä tiettyä ihmistyyppiä?

Jos olet muka nepsy ja sinulla on parisuhde ja tunteita, silloin et ole nepsy.

On sama kuin kysyisi että voiko kahdella robotilla olla parisuhdetta ja tunteita. Ei voi.

Normon parisuhde nepsyn kanssa ei myöskään onnistu, koska nepsy vaatii tuota syvää tunnetta toista kohtaan jotta voisi rakastaa, ja siinä se ongelma onkin. Kun normo osoittaa tunteitaan, nepsy ei niitä ymmärrä nimenomaan luottamuksen, rakkauden ja syvän ystävyyden osoitukseksi ja silloin tuo liitto ei kehity eikä vahvistu, koska nepsy ei tuollaisesta normoilusta ymmärrä mitään.

Kun normo yrittää ja yrittää, ja aina tulee seinä vastaan ja kun normo lopulta ymmärtää että nepsy vain kopioi normojen tapoja, eikä ole oma itsensä, mikä on myöskin erään tietyn ihmistyypin perusominaisuus, on suhde joko siinä pisteessä että heillä on virallisesti avo tai avioliitto, mutta siinä ei ole mitään rakkautta tai tunnetta enää toista kohtaan, tai sitten on jo kauan sitten erottu.

Siitä tietystä ihmistyypistä nepsy eroaakin, koska nepsy ei pidä sitä kasvojen menetyksenä. Miksi? Koska nepsyä ei yksinkertaisesti heilauta mikään suuntaan eikä toiseen.

Älkää hyvät ihmiset yrittäkö selittää ja väittää että nepsyillä on tunteita toisia kohtaan kun olette tämän lukeneet, koska kun ihmiset alkoivat puhumaan nepsyistä, sitä oikein alleviivattiin kuinka he eivät ymmärrä normoja, eikä normojen tunteen ilmauksia, vaan ovat loogisia ja järkeviä ja tunteettomia ja niin uskomattoman erikoisia ja yksilöllisiä, paitsi silloin kun heillä itsellään menee huonosti, jolloin heitä täytyy kuunnella.

Pitäkää nyt tuosta saavutetusta itsekkyydestänne kiinni kaksin käsin.

Vierailija kirjoitti:

"Ei riidellä koskaan"-pariskunta on varmaan sellainen jossa kumpikin sattuu olemaan sellainen miellyttäjäosapuoli ja siinä suorastaan kilpaillaan kumpi miellyttää toista enemmän. En sitten tiedä mihin sellainen lopulta johtaa.

Juuri näin. Jos on kova läheisriippuvuus ja people pleaser, eihän silloin käydä poikkipuolin vaan pidetäännmökytmja paha olo mahassa.

Siellä se patoutuu ja saattaa joko purkautua tai suhde äkisti loppuukin omaan teennäisyyteensä.

"Myönnän, että kaikki erimielisyys saa minut sisäisesti pois tolaltaan.

Suhteessa kumppaniin tulisi vielä lisäksi pelko hylkäämisestä ja samanaikaisesti ärtymys siitä, että toinen on eri mieltä. Tässä on jo niin paljon kuormaa, että jonkinlainen romahdus on odotettavissa ennen pitkää, ellei asiat järjesty."

Pitää luottaa kumppaniin. Nentit ovat yleensä, ainakin naiset, luotettavia ja tyytyväisiä vähään. Riittää, että huomioi ne toisen tunteet edes. Jos kumppanisi tietää sinun olevan autisti, voit edes sanoa, että huomaan, että olet vihainen tai surullinen ja minua ahdistaa tämä tilanne. Luota siihen, että kumppani kannattelee sinut läpi riidan. Eikä hylkää.

Vierailija kirjoitti:

Voin sanoa ihan kokemuksesta että kahdella nepsyllä ei ensinnäkään ole parisuhdetta, koska suhteeseen vaaditaan tunteita ja niiden osoittamista. Nepsyjen suosikkisanonta on että me voidaan olla kuukausia tai vuosia puhumatta ja sitten kun tavataan on kuin olisi eilinen. Miksi? Siksi koska heillä ei ole mitään tunnesidettä toiseen. He eivät kaipaa toista, eikä heitä kiinnosta toisen elämä. Siksi kun he tapaavat toisensa  taas pitkän ajan kuluttua, he ovat kuin työkavereita ja jutut ovat sen mukaisia, eli "työjuttuja".

Jos kumpikin on sitä mieltä että voidakseen tuntea toista kohtaan mitään, ensin pitää olla syvä ystävyyssuhde, niin siinä jo mennään metsään, kun kumpikaan ei niitä toisilleen osoita. Nepsyjen suhteet ovat käytäntöön perustuvia suhteita. Muistuttaako tuo erästä tiettyä ihmistyyppiä?

Jos olet muka nepsy ja sinulla on parisuhde ja tunteita, silloin et ole nepsy.

On sama kuin kysyisi että voiko ka

Sähän olet ihan sekaisin, etkä tiedä näistä asioista yhtään mitään. 

Sekä autistit/aspergerit että ADHD:t on täysin kykeneviä tuntemaan rakkautta.

Meillä on kahden autistin rakkausliitto, ja aivan varmasti ollaan autisteja. 

Sun kirjoitus on aivan kammottava. 

Meillä on ADHD ja ADD kimpassa jo parinkymmenen vuoden ajan. Kumpikaan ei haluaisi eikä pärjäisi ns normon kanssa, toinen ymmärtää toisen omituisuuksia. Meillä ne vielä kivasti osuvat lomittain, enimmäkseen jompikumpi on hyvä jossain. Minä tuon vauhtia ja mies harkintaa. Muisti on molemmilla se heikko kohta, mutta siihen löytyy apuja. Perhe-elämä on onneksi jo takana.

"Tuntemani asperger-mies on ollut lyhyissä parisuhteissa nenttien kanssa, ja nämä kuulemma nimitelleet häntä narsistiksi. Muun muassa.  Ymmärrän näitä naisia, koska tämä mies ei ole lainkaan empaattinen. En tiedä, mistä tulee tarve piikitellä toisen heikkoutta. Olen itse myös assi, mutta tämmöinen kylmyys ei päde minuun. Autistina en ole ns. myötäelävä, mutta ymmärrän olla hissunkissun, jos joku esim. sairaana tai kokenut menetyksen."

Voihan ihminen olla yhtäaikaa autisti ja narsisti. Tai autisti ja sadisti.

Lähisukulaismies on autisti, jotka kiusattiin rajusti lapsena. Silloin ei ymmärretty miksi hän käyttäytyi eri tavalla kuin muut. Hänestä kasvoi aikuisena narsistinen autisti. Koulukiusaaminen tuhosi jotakin hänessä, ja hän purkaa sitä nyt ympärilleen. Hyvin tyypillistä käytöstä hänelle on toisen ihmisen heikkouden pilkkaaminen, mikä on kamalaa kohteelle, mutta sydäntäriipaisevaa, koska tämä autisti tavallaan peilaa kokemaansa ympärilleen jatkuvasti. 

Vierailija kirjoitti:

Voin sanoa ihan kokemuksesta että kahdella nepsyllä ei ensinnäkään ole parisuhdetta, koska suhteeseen vaaditaan tunteita ja niiden osoittamista. Nepsyjen suosikkisanonta on että me voidaan olla kuukausia tai vuosia puhumatta ja sitten kun tavataan on kuin olisi eilinen. Miksi? Siksi koska heillä ei ole mitään tunnesidettä toiseen. He eivät kaipaa toista, eikä heitä kiinnosta toisen elämä. Siksi kun he tapaavat toisensa  taas pitkän ajan kuluttua, he ovat kuin työkavereita ja jutut ovat sen mukaisia, eli "työjuttuja".

Jos kumpikin on sitä mieltä että voidakseen tuntea toista kohtaan mitään, ensin pitää olla syvä ystävyyssuhde, niin siinä jo mennään metsään, kun kumpikaan ei niitä toisilleen osoita. Nepsyjen suhteet ovat käytäntöön perustuvia suhteita. Muistuttaako tuo erästä tiettyä ihmistyyppiä?

Jos olet muka nepsy ja sinulla on parisuhde ja tunteita, silloin et ole nepsy.

On sama kuin kysyisi että voiko ka

Sun teksti on todella häiriintynyttä ja pelottavaa. Todellisuuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. 

Järkyttävää yrittää määritellä toiset tunteettomiksi roboteiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ei riidellä koskaan"-pariskunta on varmaan sellainen jossa kumpikin sattuu olemaan sellainen miellyttäjäosapuoli ja siinä suorastaan kilpaillaan kumpi miellyttää toista enemmän. En sitten tiedä mihin sellainen lopulta johtaa.

Juuri näin. Jos on kova läheisriippuvuus ja people pleaser, eihän silloin käydä poikkipuolin vaan pidetäännmökytmja paha olo mahassa.

Siellä se patoutuu ja saattaa joko purkautua tai suhde äkisti loppuukin omaan teennäisyyteensä.

 

Mistä lähtee tää teidän olettamus, että kaikilla on automaattisesti syitä riidellä? 

47 En allekirjoita tekstiäsi ollenkaan. Olen normo. Tuntemani autistit tuntevat valtavia tunteita. Tunteiden ilmaisun kanssa on ongelmia, muttei se tarkoita, ettei niitä olisi. Aivan varmasti kahdella nepsyllä voi olla todella syvä, syvällinen ja merkityksellinen rakkaussuhde keskenään. Aivan samalla tavalla kuin kahdella normolla. 

Naisilla on hypergamia eli halutaan itseään tasokkaampi eli en usko että suostuu suhteeseen

Varmaan riippuu kummankin "taudinkuvasta." Jos molemmilla on vaikka narkolepsia+tourette, niin voi olla haastava yhteiselo.

Vierailija kirjoitti:

Naisilla on hypergamia eli halutaan itseään tasokkaampi eli en usko että suostuu suhteeseen

Et kai kuvittele neurokirjon ihmisten pitävän neurotyypillisiä jotenkin tasokkaampina? 😮

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisilla on hypergamia eli halutaan itseään tasokkaampi eli en usko että suostuu suhteeseen

Et kai kuvittele neurokirjon ihmisten pitävän neurotyypillisiä jotenkin tasokkaampina? 😮

Esim työtön nainen ei suostu suhteeseen työttömän miehen kanssa vaan vaatii palkkaa saavan miehen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin sanoa ihan kokemuksesta että kahdella nepsyllä ei ensinnäkään ole parisuhdetta, koska suhteeseen vaaditaan tunteita ja niiden osoittamista. Nepsyjen suosikkisanonta on että me voidaan olla kuukausia tai vuosia puhumatta ja sitten kun tavataan on kuin olisi eilinen. Miksi? Siksi koska heillä ei ole mitään tunnesidettä toiseen. He eivät kaipaa toista, eikä heitä kiinnosta toisen elämä. Siksi kun he tapaavat toisensa  taas pitkän ajan kuluttua, he ovat kuin työkavereita ja jutut ovat sen mukaisia, eli "työjuttuja".

Jos kumpikin on sitä mieltä että voidakseen tuntea toista kohtaan mitään, ensin pitää olla syvä ystävyyssuhde, niin siinä jo mennään metsään, kun kumpikaan ei niitä toisilleen osoita. Nepsyjen suhteet ovat käytäntöön perustuvia suhteita. Muistuttaako tuo erästä tiettyä ihmistyyppiä?

Jos olet muka nepsy ja sinulla on parisuhde ja tunteita, silloin et ole

Hyvin tyypillistä normoilta. Jos et istu heidän muottiinsa, alkaa ilkeily ja vähättely. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisilla on hypergamia eli halutaan itseään tasokkaampi eli en usko että suostuu suhteeseen

Et kai kuvittele neurokirjon ihmisten pitävän neurotyypillisiä jotenkin tasokkaampina? 😮

Esim työtön nainen ei suostu suhteeseen työttömän miehen kanssa vaan vaatii palkkaa saavan miehen

Mitä sekoilet? Kyllä olen itse työttömänä naisena kelpuuttanut työttömiä miehiä, ja niin on muutkin tuttavapiirissäni. Myös muutamat tuntemani työssäkäyvät naiset ovat alkaneet suhteeseen työttömän miehen kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ei riidellä koskaan"-pariskunta on varmaan sellainen jossa kumpikin sattuu olemaan sellainen miellyttäjäosapuoli ja siinä suorastaan kilpaillaan kumpi miellyttää toista enemmän. En sitten tiedä mihin sellainen lopulta johtaa.

Juuri näin. Jos on kova läheisriippuvuus ja people pleaser, eihän silloin käydä poikkipuolin vaan pidetäännmökytmja paha olo mahassa.

Siellä se patoutuu ja saattaa joko purkautua tai suhde äkisti loppuukin omaan teennäisyyteensä.

 

Mistä lähtee tää teidän olettamus, että kaikilla on automaattisesti syitä riidellä? 

Ei kyse olekaan aluksi riitelystä, vaan toisen tulkinnasta: kaikki mikä vähänkään viittaa siihen, että toinen on arvostelemassa oma käytöstä, tulkitaan eripuraisuudeksi.  Kypsät, terveet ihmiset eivät toimi näin, oli sitten nepsy tai normo. Mutta kun taustalla on kuormaa esim. lapsuudewta tai aikaisemmista suhteista, mikä tahansa asia voi eskaloitua riitelyksi. Tai siis toinen tulkitsee sen niin, että häntä tässä nyt haastetaan.