Onko suhteen salailu yleistä vai onko vika minussa?
Nyt ihan laittoi miettimään että onko vika minussa vai tapahtuuko tätä paljonkin nykyään. Erosi lasteni isästä 9vuotta sitten. Se suhde oli viimeisin "normaali" suhde siinö mielessä että me seurusteltiin ja oltiin kihloissa ihan ilman salailuja.
Sen jälkeen ensimmäinen uusi suhde: Mies halusi olla minun kanssa, halusi että muutan hänen luo. Näin tehtiin. Asia mitä en tajunnut aluksi oli että mies salaili minua. Ei esitellyt minua perheelleen tai ystävilleen. Kukaan ei tiennyt meistä vaikka asuin siellä! 2 vuotta kesti ennenkuin itsellä alkoi raksuttamaan että eihän tämä voi olla normaalia. Jos otin itsestä kuvia ja mies oli lähellä, mies raivostui että jos hän näkyy kuvissa niin puhelin lentää seinään. Ero tuli sitten monestakin syystä.
Toinen lyhyempi suhde josta lapset ei koskaan tienneet koska halusin edetä hitaasti. Onneksi. Hän oli työkaverini. Halusi olla minun kanssa aina kun mahdollista. Oli niin huolehtivainen ja mukava mutta kukaan ei saanut tietää meistä! Töissä ei edes moikannut ettei muut epäilisi. Kaupassa "juoksi" edellä ettei kukaan nää että ollaan yhdessä. Sanomattakin selvää että vietettiin kaikki aika kotisohvalla. Työpaikan juhliin ei voitu mennä ettei asia paljastu. Kerran sanoin läheiselle työkaverilleni tästä ja sanoin miehelle että kerroin hänelle. Mies raivostui että miksi pitää mennä kertomaan, hän ei halua kuulla muiden vi**tuilua asiasta. No ero tuli.
Kolmas suhde, pidempi jossa lapset tutustui mieheen. Mies ei halunnut koskaan puhua suhteen laadusta että seurustellaanko vai ei. Halusi viettää aikaa kanssani ja ei pakoillut julkisilla paikoilla mutta someen ei saanut julkaista mitään. Hän tutustui perheeseeni mutta ei esitellyt minua omalleen. Ei esitellyt kellekkään. Tämänkin kanssa aika kului kotona seinien sisällä. Olin taas salaisessa suhteessa.
Nyt olen päättänyt että kukaan ei tule enää kohtelemaan minua näin. En aio olla sala tyttöystävä kellekkään enää. Ja kaikki miehet oli varmuudella sinkkuja mutta epäilen että minua piti salata kaikilta koska
a) eronnut äiti ja lapsettomat miehet, noloa ehkä?
tai b) olin varavaihtoehto siihen asti että löytyy parempi
Entiedä, onko muilla kokemuksia tällaisesta salailusta vai onko vika vaan minussa ettei kukaan halua vakavaa?
Olen myös todella monelle miehelle "märkä päiväuni" kelpaisin siis sänkyyn mielellään mutta ei muuta. Näissäkin ehdottelijoissa lähes aina "voitais SALAA nähdä joku ilta?" Jooo näe unia vaan, ei kiinnosta tuollaiset leikit.
Kommentit (98)
No en esittele suvulle, kun en itsekään ole juurikaan suvun kanssa tekemisissä. Miksi ihmeessä pitäisi pitää joku esittelykierros? En laita yhteiskuvia someen, kun en edes omaa naamani sinne laita. Miksi sulle on tärkeää, että ulkopuoliset näkevät suhteen?
Ei meillä mies ainakaan ottanut lapsia vuoroviikoin. Hän jätti koko perheensä ja mä jäin käytännössä yksin lasten kanssa. Isä näkee lapsiaan pari kertaa vuodessa. Lapset tosin teini-ikäisiä lähdön hetkellä.
Vierailija kirjoitti:
No en esittele suvulle, kun en itsekään ole juurikaan suvun kanssa tekemisissä. Miksi ihmeessä pitäisi pitää joku esittelykierros? En laita yhteiskuvia someen, kun en edes omaa naamani sinne laita. Miksi sulle on tärkeää, että ulkopuoliset näkevät suhteen?
Mäkään en ole somessa enkä pistä itsestäni mitään someen. En myöskään suostu esiintymään muiden somessa.
Vierailija kirjoitti:
En minäkään olikein ymmärrä, että aikuisiällä jokainen suhde revitetään heti kaikille. Jotkut vetää 2 viikon tuttavuutensa sukujuhliinkin. Sitten itketään ja haukutaan se kaikille parin viikon päästä kun ero koitti. Ymärrän ainakin että miehiä alkaa ahdistamaan, jos esim. 40+ nainen vie hänet heti kaikille tädeillekkin näyteltäväksi. Itse ainakin näin erään työkaverini uuden miesystävän ilmeestä, että tuo suhde ei tule kauaa kestämään. Nainen nimittäin toi miehen työpaikallekkin esiteltäväksi ja olivat olleet tuolloin n.3kk yhdessä. Kuukauden se taisi vielä kestää. Naisen piti joka viikonloppu viedä miestä ympäri kaupunkia joka kapakkaankin, aivan kuin näyttääkseen, että nyt on onnistanut. En itsekkään kestäisi tuollaista.
Mmmhp. Niin no kun itse kysyin 18kk seurustelun jälkeen että josko tässä tulevana vuonna ehkä pistettäisiin hynttyyt yhteen ja kutsuin hänet siskoni häihin avecina.. niin ei mennyt kuin 5pv. Niin mies jätti koska häntä ahdisti koska vaadin niin paljon ja olin äkkiä häntä esittelemässä kaikille.
Itse sinä miehesi valitset, ei tuo normaalia ole.
Vierailija kirjoitti:
No en esittele suvulle, kun en itsekään ole juurikaan suvun kanssa tekemisissä. Miksi ihmeessä pitäisi pitää joku esittelykierros? En laita yhteiskuvia someen, kun en edes omaa naamani sinne laita. Miksi sulle on tärkeää, että ulkopuoliset näkevät suhteen?
No ei ole ehkä tuollaisesta esittelykierroksesta kyse ja että tarvitsee koko maailmalle kuuluttaa, vaan siitä että jos salailee toisen olemassaolon täysin niin on siinä jokin taka ajatus. Paremman toivossa tai ei uskalla lopettaa suhdetta toisen loukkaamisen pelossa kun on huomannut ettei toinen olekaan kiinnostava ja sitten jää roikkumaan ja toivoo ettei muut saa tietää.
Luultavasti kyseiset miehet kyttäsivät samanaikaisesti jotakuta toista naista/naisia. Itselleni kävi samalla tavalla kuin sinullekin, eli avopuoliso oli hyvin nihkeä sen suhteen, että olisi esitellyt minut vanhemmilleen ja kavereilleen. Syykin selvisi ennen pitkää. Hän oli piilottanut autoonsa kirjeen, jossa tunnusti tulen palavaa rakkauttaan naista kohtaan, joka pienen selvitystyön perusteella paljastui niin häikäisevän kauniiksi naiseksi, että oma itsetuntoni musertui hetkessä silpuksi. Meidän suhde loppui siihen kuin seinään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyinen mies ei halua esitellä sukulaisilleen, kokee suhteensa heihin vaikeaksi kuulemma.
Tiedän, että exänsä on nähneet sukulaiset.
On omituista mulle, koska yleensä kaikki jo tapailuvaiheessa on esittelemässä mua kaikille samantien.
Joo itsekin muistan aikaa ennen lapsia kun jos oli jonkun kanssa niin sitä silloin seurusteltiin, ei ollut mitään epämääräistä. Eikä todellakaan salailtu mitään.
Minulla taas elämäni eka seurustelusuhde oli sellainen, jossa toinen halusi koko ajan nähdä ja oli niin ihastunut juttujensa mukaan, mutta tosiaan kukaan ei missään nimessä saanut tietää. Suhde päättyi hyvin pian sen jälkeen, kun olin ihastushuumassani mennyt muutamalle kaverille asiasta sanomaan ja juttu tietty levisi. Laittoi heti viestiä tästä kuultuaan, että eikä sovittu, että pid
Vastaava kokemus miehesrä jonka olin nähnyt yhden kerran ja se kesti 10 minuuttia. Erehdyin siis ravintolassa antamaan puh.numeron miehelle, joka hoki että olen kaunein näkemänsä nainen. Hänellä oli kuitenkin kuulemma kiire, eikä ehtinyt jäädä kauemmaksi. Seuraavana aamuna alkoi järkyttävä pommitus viesteillä ja mies yritti heti soittaa. Sanoin, että en vastaa, mutta voidaan hetki viestitellä. Puolen tunnin aikana hän oli järjestänyt jo tapaamisemme hänen äidillään, exällään ja lastensa kanssa. Emme koskaan tavanneet miehen kanssa. Hänellä oli jokin pakkomielle saada näyttää äidilleen jaexälleen, että näin hyvin menee. Väitti itse jättäneensä exänsä, mutta käytöskeroi kyllä muuta....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en esittele suvulle, kun en itsekään ole juurikaan suvun kanssa tekemisissä. Miksi ihmeessä pitäisi pitää joku esittelykierros? En laita yhteiskuvia someen, kun en edes omaa naamani sinne laita. Miksi sulle on tärkeää, että ulkopuoliset näkevät suhteen?
No ei ole ehkä tuollaisesta esittelykierroksesta kyse ja että tarvitsee koko maailmalle kuuluttaa, vaan siitä että jos salailee toisen olemassaolon täysin niin on siinä jokin taka ajatus. Paremman toivossa tai ei uskalla lopettaa suhdetta toisen loukkaamisen pelossa kun on huomannut ettei toinen olekaan kiinnostava ja sitten jää roikkumaan ja toivoo ettei muut saa tietää.
Siis miten salaa? Jos ei ole muutenkaan tapana kertoa omista asioista suvulle, niin ei se ole salaamista. En minäkään haluaisia jotain työpaikkaromanssia kaikkien tietoon. Siitä voi tulla vaan ongelmia. Meillä yhdestä parisuhteesta tuli ongelma, kun pomojen mielestä se on conflict of interest heidän töitään ajatellen. Toinen vaihtoi sitten työpaikkaa.
Minä esittelin puolisoni kotona vasta neljän vuoden seurustelun jälkeen. Eipä tullut aiemmin ajankohtaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en esittele suvulle, kun en itsekään ole juurikaan suvun kanssa tekemisissä. Miksi ihmeessä pitäisi pitää joku esittelykierros? En laita yhteiskuvia someen, kun en edes omaa naamani sinne laita. Miksi sulle on tärkeää, että ulkopuoliset näkevät suhteen?
No ei ole ehkä tuollaisesta esittelykierroksesta kyse ja että tarvitsee koko maailmalle kuuluttaa, vaan siitä että jos salailee toisen olemassaolon täysin niin on siinä jokin taka ajatus. Paremman toivossa tai ei uskalla lopettaa suhdetta toisen loukkaamisen pelossa kun on huomannut ettei toinen olekaan kiinnostava ja sitten jää roikkumaan ja toivoo ettei muut saa tietää.
Siis miten salaa? Jos ei ole muutenkaan tapana kertoa omista asioista suvulle, niin ei se ole salaamista. En minäkään haluaisia jotain työpaikkaromanssia kaikkien tietoon. Siitä voi t
Siis mikä tässä on niin vaikea ymmärtää? Eikö sinulla ole läheisiä ihmisiä, kavereita, ystäviä, perhettä?
Minua ei kiinnosta muiden mielipiteet, eli miksi esittelisin kumppania ympäriinsä. Minulla on myös yksi todella ikävä kokemus, missä silloinen naispuolinen kaverini alkoi lähes heti uuden mieheni nähtyään iskemään häntä. Suhteeni mieheen loppui aika nopeasti, koska hän lämpeni tälle "ystävälleni". Jokin sairas kilpailu saa naiset kateellisiksi ja sitten käy näin. Ei tuosta heidän suhteestaan mitään pidempää seurannut, mutta piti päästä kuitenkin minun elämäni pilaamaan.
Kyllä minäkin häpeäisin sinua lastesi takia, on vaan jotenkin niin ällöttävää, että kuvioissa pyörii jotain ihmisiä, joiden en haluaisi olevan ikinä syntynytkään ja ajattelisin muidenkin kokevan, että olen tyytynyt sinuun, kun en saa parempaa. Itselleni suurin ihmisen arvoa alentava tekijä on päättyneisiin suhteisiin tehdyt lapset sukupuolesta riippumatta. Tosin en ryhtyisikään suhteeseen kanssasi vaan reilusti sanoisin, että kyse on pelkästä seksistä.
"Mmmhp. Niin no kun itse kysyin 18kk seurustelun jälkeen että josko tässä tulevana vuonna ehkä pistettäisiin hynttyyt yhteen ja kutsuin hänet siskoni häihin avecina.. niin ei mennyt kuin 5pv. Niin mies jätti koska häntä ahdisti koska vaadin niin paljon ja olin äkkiä häntä esittelemässä kaikille."
No olisin minäkin lähtenyt lätkimään, jos 1,5 vuoden seurustelun jälkeen pitäisi jo muuttaa yhteen, enkä olisi lähtenyt häihin. Ei mitään mielenkiintoa mennä tuollaisiin juhliin esiteltäväksi.
Ymmärrän, ettei töissä kerrota. Kollegoiden suhteet voi olla paheksuttuja, jopa kiellettyjä.
En ole varma, oliko kaikki kertomasi varsinaisesti salailua. En itsekään julista maailmalle ja ystävilleni ja perheelleni jokaisesta kumppanistani. Vain lähemmille kerron jossain vaiheessa ja muille, jos tulee puheeksi. Mutten myöskään kerro kumppanilleni, olenko hänestä puhunut vai en. Someen en kerro ollenkaan, sillä mielestäni yksityisasiani ei kuulu kaikille. Tämä ei tarkoita sitä että häpeäisin kumppaniani tai piilottelisin häntä. Olen viimesimmän kumppanin kanssa ollut 4 vuotta ja tänä aikana hän on tavannut vain siskoni, pari kertaa. Ei kavereitani tai tuttujani. Ja mekin vietämme melkein kaiken ajan kotona, koska viihdymme siellä. Minulle tämä on ihan normaalia eikä kumppaniani tunnu haittaavan.
Jos sinusta tuntuu, että sinua salaillaan, sun ei tarvi tyytyä siihen. Ota asia puheeksi. Jos tilanne ei muutu, ero on aiheellinen. Sun tunteet ja halut on tärkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en esittele suvulle, kun en itsekään ole juurikaan suvun kanssa tekemisissä. Miksi ihmeessä pitäisi pitää joku esittelykierros? En laita yhteiskuvia someen, kun en edes omaa naamani sinne laita. Miksi sulle on tärkeää, että ulkopuoliset näkevät suhteen?
No ei ole ehkä tuollaisesta esittelykierroksesta kyse ja että tarvitsee koko maailmalle kuuluttaa, vaan siitä että jos salailee toisen olemassaolon täysin niin on siinä jokin taka ajatus. Paremman toivossa tai ei uskalla lopettaa suhdetta toisen loukkaamisen pelossa kun on huomannut ettei toinen olekaan kiinnostava ja sitten jää roikkumaan ja toivoo ettei muut saa tietää.
Siis miten salaa? Jos ei ole muutenkaan tapana kertoa omista asioista suvulle, niin ei se ole salaamista. En minäkään haluaisia jotain työpaikkaromanssia kaikkien tietoon. Siitä voi t
ai sinulle on ok olla vaan neljän seinän sisällä toisen kanssa puhumatta kenellekään vahingossa että tapailet jotakuta? et halua tehdä hänen kanssaan mitää ettei joku nää? on ok viettää joulut ja muut juhlat omissa oloissa ettei kukaan saa tietää teistä? jos näin on nii ehk sitten vika ei oo apssa vaan tuollaisia ihmisiä on jolle se on ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en esittele suvulle, kun en itsekään ole juurikaan suvun kanssa tekemisissä. Miksi ihmeessä pitäisi pitää joku esittelykierros? En laita yhteiskuvia someen, kun en edes omaa naamani sinne laita. Miksi sulle on tärkeää, että ulkopuoliset näkevät suhteen?
Mäkään en ole somessa enkä pistä itsestäni mitään someen. En myöskään suostu esiintymään muiden somessa.
Tämä! Mäkin suuttuisin, jos mua kuvattaisiin toisen someen. Ihan kenen vaan. Ei se tarkoita sitä, että häpeäisin sitä ihmistä. En vaan halua kuvaani julkaistavan.
"Siis mikä tässä on niin vaikea ymmärtää? Eikö sinulla ole läheisiä ihmisiä, kavereita, ystäviä, perhettä? "
Kyllä on, mutta en minä kerro tarkemmin omista asioistani heille. Työpaikalla kysyivät kaksi vuotta eroni jälkeen, että olenko vielä naimisissa, kun mieheni ei enää soita kuten aiemmin. Sanoin vaan, että erottiin jo kaksi vuotta sitten. Tämä ero tuli myös totaalisena yllätyksenä ystävilleni. Yksi päivä vaan sanoin, että ero on vireillä. Ei vaan kuulu tapoihin kertoa yksityiskohtia yksityiselämästäni. Mieluummin juttelen ihan muista asioista ja kuuntelen kyllä toisten asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en esittele suvulle, kun en itsekään ole juurikaan suvun kanssa tekemisissä. Miksi ihmeessä pitäisi pitää joku esittelykierros? En laita yhteiskuvia someen, kun en edes omaa naamani sinne laita. Miksi sulle on tärkeää, että ulkopuoliset näkevät suhteen?
No ei ole ehkä tuollaisesta esittelykierroksesta kyse ja että tarvitsee koko maailmalle kuuluttaa, vaan siitä että jos salailee toisen olemassaolon täysin niin on siinä jokin taka ajatus. Paremman toivossa tai ei uskalla lopettaa suhdetta toisen loukkaamisen pelossa kun on huomannut ettei toinen olekaan kiinnostava ja sitten jää roikkumaan ja toivoo ettei muut saa tietää.
Paremman toivossa voi joo seurustella, mutta kuka muuttaa yhteen toisen kanssa vuosikausiksi jos ei ole häneen sitoutunut?
En ole eronnut, mutta eikö juuri sen takia vuoroviikkoasuminen ole enemmän sääntö kuin poikkeus, ettei toinen vanhempi joudu silmätikuksi? Aika lasten kanssa jakautuu tasan kummankin vanhemman kesken, eikä yksinhuoltajuutta käytännössä enää ole.