Terveyteni ei kestä työntekoa opiskelun ohessa. Mitä muka pitäisi muuttaa?
Olen neljättä vuotta kirjoilla, ja terveys on täysin romahtanut. Ikääkin on vähän liikaa jotta minusta olisi kahdeksaan yo-kurssiin samanaikaisesti kuin 60 tuntia töitä/vk, kuten eräänä vuonna. Tämän opin kantapään kautta oltuani viikon sairauslomalla sairauskohtauksen jälkeen, ja bonuksena 2013 alkanut korvien soiminen, joka on stressin ja melun myötä pahentunut. Lääkäri todennut, että on vähennettävä stressiä ja valvomista, mutta töistä tulisi olla pois omakustanteisesti. En voi opintojakaan venyttää loputtomiin, sillä olen jo 44 ja opiskeluoikeus loppuisi. Käyn viitenä päivänä viikossa luennoilla, matkaa kertyy 100km päivässä, ja olen jatkuvasti aivan väsynyt ja fyysisesti huonovointinen. Opintolaina kuulostaa riskaabelilta, kun ei tiedä mikä on terveys tulevaisuudessa.
Ps. Koska fyysinen huonovointisuus on tällä palstalla synonyymi ylipainolle, lisättäköön, että todennäköisesti olen teitä huutelijoita laihempi, enkä juurikaan juo enkä polta.
Kommentit (41)
Tarkoitan esim. ammattitutkintoon verrattuna. Olen itse käynyt aikuisten ammattitutkinnon, aikamoista vetkuttelua se oli päivästä toiseen, max. tunti päivässä meni tehdä läksyt kunnolla.
Kannattaa valita opinnot, joihin oma kapasiteetti riittää. Näin ei uuvu, vaikka opiskelisi työn ohella. Myös työmäärän järkeistäminen auttaa asiaa. 60h/viikko ei ole välttämätöntä. 30h riittää oikein hyvin opintojen oheen.
Kapasiteetti ja into toisinaan ei korreloi. Pätee myös yleisesti. T. sama
Et voi tehdä 60-tuntisia työviikkoja opiskella samaan aikaan. Jos olet tähän asti tehnyt noita 60-tuntisia viikkoja, niin varmaan se palkassakin näkyy ja on jäänyt jotain säästöönkin. Käytä niitä säästöjä. Pidä välillä ihan kokonaisia viikkoja vapaata ja tee jatkossa töitä vain noin 20-30-tuntia viikossa.
Itsekään en ole koskaan ottanut opintolainaa ja ymmärrän ettei sen ottaminen tunnu kivalta.. Mutta jos olet tähän saakka pärjännyt ilman, niin miksi et ottaisi vaikka muutaman tonnin, joiden pois maksamisesta myöhemmin suoriutuu ilman kaameita ponnistuksia ja kitkutusta. Ja työ vähemmälle.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa valita opinnot, joihin oma kapasiteetti riittää. Näin ei uuvu, vaikka opiskelisi työn ohella. Myös työmäärän järkeistäminen auttaa asiaa. 60h/viikko ei ole välttämätöntä. 30h riittää oikein hyvin opintojen oheen.
Aika ilkeä kommentti. Miten kenenkään kapasiteetin voi kuvitella riittävän tuollaiseen työmäärään. Opinnot voivat olla aivan hyvät ja oikeat, kunhan järjestää aikaa niille.
Ap on siis joku kirvesmies tai vastaava, joka on valinnut yliopistossa pääaineopiskelijoiden kursseja matematiikasta ymmärtämättä lainkaan, että oma osaaminen ei niihin riitä. Nyt sitten itkee, kun on niin vaikeaa eikä kukaan muu kuin ap tiedä, millaista on opiskella yliopistossa :D
Opintoihin saa kyllä aika hövelisti jatkoaikaa, mutta toki pitää myös katsoa, etteivät opinnot pääse vanhenemaan.
Mikä järki on tehdä töitä 60h viikossa? Jo tavallinen 37,5 h/viikko on todella raskas opintojen ohessa. Joku balanssi pitää löytyä sen opiskelun ja työnteon välille, ettei joudu ennenaikaiseen hautaan. Sitäkin pahempi vaihtoehto on työkyvyn menettäminen lopullisesti tai pitkäaikaisesti. Paha burnout voi pysäyttää elämän pariksi vuodeksi, eikä siitä edes toivu ennalleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa valita opinnot, joihin oma kapasiteetti riittää. Näin ei uuvu, vaikka opiskelisi työn ohella. Myös työmäärän järkeistäminen auttaa asiaa. 60h/viikko ei ole välttämätöntä. 30h riittää oikein hyvin opintojen oheen.
Aika ilkeä kommentti. Miten kenenkään kapasiteetin voi kuvitella riittävän tuollaiseen työmäärään. Opinnot voivat olla aivan hyvät ja oikeat, kunhan järjestää aikaa niille.
Ei lainkaan ilkeä, vaan realistinen. Jos ei osaa edes perusteita ajanhallinnasta, on mahdotonta opiskella työnohella uupumatta. Ja jos ne sivuaineopinnot tuntuvat liian työläiltä, silloin ne ovat liian vaikeita omaan kapasiteettiin nähden. Siihen on syynsä, miksi kaikki eivät voi opiskella ydinfysiikkaa tms.
Mikä siinä on ongelma, jos pitää olla pois töistä omakustanteisesti? Kertyyhän töistä yleensä palkallistakin lomaa, ja jonkin verran voit varmasti ottaa palkatontakin.
Jos olet tehnyt noin paljon ylitöitä että viikot olleet 60 tuntia, niin olet varmaan saanut hyvää palkkaakin. Vai onko kyse siitä, että et ole selvinnyt töistäsikään normaaliajassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa valita opinnot, joihin oma kapasiteetti riittää. Näin ei uuvu, vaikka opiskelisi työn ohella. Myös työmäärän järkeistäminen auttaa asiaa. 60h/viikko ei ole välttämätöntä. 30h riittää oikein hyvin opintojen oheen.
Aika ilkeä kommentti. Miten kenenkään kapasiteetin voi kuvitella riittävän tuollaiseen työmäärään. Opinnot voivat olla aivan hyvät ja oikeat, kunhan järjestää aikaa niille.
Pöljäke! Juuri se on ap:n ongelman ydin, että hänellä ei riitä kapasiteetti edes siihen, että tajuaisi vähentää töitä. Ei opinnoille saa järjestettyä aikaa, jos tekee 60 tuntia viikossa töitä.
haki burn out ja siitä sitten sairaseläkkeelle. Kuulemma toimii, ei omakohtaista kokemusta.
Kuulostaa siltä että odotat vastausta, jota kukaan ei sinulle voi antaa. Jos terveys ei kestä - eikä kenenkään terveyden voi odottaakaan kestävän - tuota työmäärää opintojen ohella niin jommastakummasta on karsittava tai asumiskustannuksia vähennettävä. Ei ole mitään maagista sosiaalitukea tai lääkärinlausuntoa, jolla saisit saman tulomäärän kuin työstä tekemättä työtä ja jolla voisit keskittyä täysipäiväisesti opiskeluun. Shit happens mutta niin se nyt vain on kaikilla muillakin aikuisopiskelijoilla.
Mitä oikeastaan odotat tältä keskustelulta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa valita opinnot, joihin oma kapasiteetti riittää. Näin ei uuvu, vaikka opiskelisi työn ohella. Myös työmäärän järkeistäminen auttaa asiaa. 60h/viikko ei ole välttämätöntä. 30h riittää oikein hyvin opintojen oheen.
Aika ilkeä kommentti. Miten kenenkään kapasiteetin voi kuvitella riittävän tuollaiseen työmäärään. Opinnot voivat olla aivan hyvät ja oikeat, kunhan järjestää aikaa niille.
Pöljäke! Juuri se on ap:n ongelman ydin, että hänellä ei riitä kapasiteetti edes siihen, että tajuaisi vähentää töitä. Ei opinnoille saa järjestettyä aikaa, jos tekee 60 tuntia viikossa töitä.
Jos on jo burnout-tilassa, niin ei sitä voikaan tajuta itse. Tilanne yleensä hiipii ja kehittyy vähitellen. Kyse ei ole ihmisen kapasiteetista tai älykkyydestä. Aika asiatonta tuollainen nimittely, muuten. Voisitko pitää viestintäsi asiallisempana, kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa valita opinnot, joihin oma kapasiteetti riittää. Näin ei uuvu, vaikka opiskelisi työn ohella. Myös työmäärän järkeistäminen auttaa asiaa. 60h/viikko ei ole välttämätöntä. 30h riittää oikein hyvin opintojen oheen.
Aika ilkeä kommentti. Miten kenenkään kapasiteetin voi kuvitella riittävän tuollaiseen työmäärään. Opinnot voivat olla aivan hyvät ja oikeat, kunhan järjestää aikaa niille.
Pöljäke! Juuri se on ap:n ongelman ydin, että hänellä ei riitä kapasiteetti edes siihen, että tajuaisi vähentää töitä. Ei opinnoille saa järjestettyä aikaa, jos tekee 60 tuntia viikossa töitä.
Jos on jo burnout-tilassa, niin ei sitä voikaan tajuta itse. Tilanne yleensä hiipii ja kehittyy vähitellen.
Lässynlää. Mene pois aikuisten palstalta, jos et kestä suoraa puhetta.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään maagista sosiaalitukea tai lääkärinlausuntoa, jolla saisit saman tulomäärän kuin työstä tekemättä työtä ja jolla voisit keskittyä täysipäiväisesti opiskeluun. Shit happens mutta niin se nyt vain on kaikilla muillakin aikuisopiskelijoilla.
Mitä oikeastaan odotat tältä keskustelulta?
No, kuitenkin on kaksi varsin yleistä perussairautta, ja ideana se, että aika perverssiä lääkäriltä sellainen, että stressiä pitää vähentää jne. mutta töistä ei saa olla pois, koska kyseessä on niin yleinen sairaus eikä se näy päällepäin, eikä ole mt-ongelma. Millä nekin työkaverit (ja näitä on ollut lukuisia erinäisillä työpaikoillani), jotka sen maagisen runsaudensarven ovat tajunneet ja puolet vuodesta saikuttavat, saavat niinkin helposti lausunnon? Itsellä ei ainakaan kestä pokka lörpötellä jotain tarinoita tai väittää että masentunut, vaan kerron miten asia on, ja vastakaiku on se, että sairauteen nyt vaan pitää tottua.
Tosiaan, en tee 60 tuntisia viikkoja opiskelun ohella, viittasin tällä menneeseen ajankohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijan päätyö on opiskelu. Siihen panostetaan. Mielestäni ei ole mitään järkeä mennä yliopistoon hutaisemaan ykkösellä läpi. Kesälomalla kevyttä työtä jos jaksaa.
Taas joku idiootti joka haluaa päteä, mutta jolla ei selvästi ole mitään kosketuspintaa yliopisto-opiskelun realiteeteista. Kyllä jokin kurssi on silloin tällöin pakko hutaista ykkösellä läpi. Koska on kiireiset aikataulut, rajatut valmistumisajat, samanaikainen työssäkäynti, köyhyys, sairaus.... Tiettyjä kursseja (tietenkin humanistisia) olen vetänyt ykkösellä läpi, säästääkseen aikaa ja energiaa niihin tärkeämpiin kursseihin.
Itsekin joskus uuvuttanut itseni matikan perusopinnoilla ja töissä käymällä. Sain ne lopulta puristettua loppuun, mutta enpä tiedä oliko sen arvoista. Jyväskylässä oli vielä niin huono sisäilmakin saleissa joissa matikan luennot pidettiin.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa, että 44 vuotiaalle ei tutkinnosta ole vastaavaa hyötyä yleensä, kuin 25 vuotiaalle.
Hyöty saattaa olla, että nykyisessä työpaikassa voi päästä hieman paremmin palkattuihin hommiin, jos on jotain pätevyysvaatimuksia.
Muistan aikanaan, kun yli 30 vuotias opiskelukaveri ei saanut alaa vastaavaa työtä ammattikorkeakoulun jälkeen. Kuitenkin me parikymppiset työllistyimme aika hyvin.
Todella väärin.
Kuulostat joiltain ystäviltäni, joilla ei ole mitään käsitystä yliopistosta, työmäärästä, suoritusajoista, vieraan sivuaineen vaikeustasosta jos et itse ole pääaineopiskelija, ja mitä tapahtuu keski-ikäisille, jotka eivät hoida opintojaan ripeästi.
AP
Kuulostat idi ootilta, joka kuvittelee olevansa yli-ihminen. Meistä kenelläkään ei ole voimavaroja määräänsä enempää. Etkä sinä ole lähimaillekaan ainut ihminen, joka on suorittanut yliopisto-opintoja työn ohella. Ne muut vain osaavat käyttää järkeään eivätkä kuvittele, että 60h/viikko työajan ohella on mahdollista opiskella päätoimisesti ilman, että terveys pettää. Keski-ikäiselle, joka jatkaa sinun tyylilläsi tapahtuu sellainen kuin burn out tai ennenaikainen kuolema.