Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jäisittekö kylmään suhteeseen vain siksi, että lapset saisivat pitää "kotinsa" ja saisivat kokoontua siellä?
21.02.2025 |
Eli olen alle 50 viotias nainen. Osa lapsista muuttanut jo omilleen ja osa vielä teini-ikäisiä ja kotona. Meillä on "perheidylli" maalla ja ulkoiset puitteet kunnossa. Kaikilla lapsilla on koirat täällä ja löytyy kissaa ja kaniakin. Olen ollut lähes koko aikuisikäni kotiäiti. Mies on tehnyt koko ajan töitä tyyliin 7/7, 14/24. Nyt on kuitenkin kyseessä viimeiset vuodet kun viimeinenkin lapsi lähtee kotoa ja pääni meinaa hajota. Mies ei ole luvannut vähentää työntekoa, vaan tahti on milteipä vaan kiihtynyt. Hän on sanonut, että nyt se rahantarve vasta alkaakin, kun viimeisetkin alkaa kohta jatko opiskelemaan ja vanhimmilla lapsilla on asunnon ostoa ja perheen perustamista. Eli tulossa on näillä näkymin todella yksinäiset vuodet. Elänkö kohta vain niitä hetkiä varten, että lapset tulevat käymään lapsuuden kodissaan. Kaiken muun ajan olen yksin. Lapsilla on hattaraisia ajatuksia kuinka vietämme tulevaisuudessa isoja perhejuhannuksia ja muita juhlia. Olen nähnyt vaan jo ikäisilläni sitä, että puheet on puheita ja kukaan ei todellisuudessa edes sellaista halua. Miehestä tuskin saan mitään kumppania tulevaisuudessakaan. Häntä läsnäoloni lähinnä ärsyttää ja on jäänyt sivusuhteista kiinni useammankin kerran liittomme aikana. Onko joku ollut vastaavassa tilanteessa? Mikä tähän olisi ratkaisu? Jos joku ehdottaa, että "mene töihin", niin se on todella vaikeaa koska emme asu missään kasvukeskuksessa, vaan maalla. Toiseksi minulla ei ole mitään koulutusta, koska olen jo ylä-asteen jälkeen saanut ensimmäisen lapseni ja niitä on tullut sen jälkeen tasaiseen tahtiin 5.
Kommentit (173)
Mitä töitä sillä miehellä on ympäri vuorokauden, jos sillä kylällä ei töitä ole?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et sä ap tule pärjäämään taloudellisesti yksin. Kaikki ei pääse lähihoitaja koulutukseen eikä saa töitä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuollaisia ihmisiä vielä on. Mieheni äiti esimerkiksi. Tosin kylälle oli "vain" 25 km, mutta eihän sitäkään voinut autolla kulkea kuin kerran viikossa maksimissaan kauppaan. Mitä naapuritkin olisi ajatelleet kun emäntä kulkee jatkuvasti kylillä... on kyllä niin junttikylä että harvinaista nykyään.
Niin siinä sitten kävi että appiukko kuoli viime vuonna, saappaat jalassa, eikä niitä odotettuja eläkepäivien yhteisiä matkoja ikinä tullut.
Joten aloittaja, tee nyt jotain! Sun elämä menee ihan hukkaan miestä odotellessa kotona.
Niin miehesi äiti, mutta ap on varmasti paljon nuorempi.
Nyt siellä voi lapset vielä kulkea jos ovat hiljattain itsenäistyneet, mutta ei mene kauaa kun sekin vähenee ja lähes loppuu. He hankkivat oman kodin ja perheen, luonnollisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä töitä sillä miehellä on ympäri vuorokauden, jos sillä kylällä ei töitä ole?
No miten olisi vaikka työt jossain muualla kuin siellä omalla kylällä?
Jos mies elättää niin nythän voit opiskella itsellesi ammatin tai etälukiossa kirjoitat ylioppilaaksi. Miten et oo näinä vuosina yhtään kouluttautunut vaikka jo monta vuotta on ollut aikaa? (Jos nuorin lukiossa, niin pikkulapsivuosista jo kauan aikaa)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sinun nyt pois muuttaneiden lasten takia kannata suhteeseen jäädä. Mutta se ei nyt ole olennaista tässä edes. Vaan se, että miten järjestät elämäsi eron jälkeen niin, että saat asunnon ja työtä.
Vierailija kirjoitti:
Mies on siis kaikki hereilläoloajat töissä? Opiskele sillä aikaa ammatti (etäopintoina?) ja eroa vasta sen jälkeen.
Täysi jyöty miehen rahoista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos päätät jäädä kamalan kuuloiseen elämääsi, niin aloita nyt edes joku harrastus tai ala opiskelemaan. Miksi aikuisia lapsia pitää tukea rahallisesti? Käyttäisit rahaa lopultakin itseesi, matkustele tms ja nauti elämästä. Toivottavasti sulla on ystäviä.
Rahaahan minulla ei ole, koska olen ollut "palkaton" kotiäiti. Täälä kylällä asuu muutama sata ihmistä, eli vaihtoehdot harrastaa ja ystäviin on lähinnä eläkeläisten kuntopiiri tiistaisin. Mitään jatko-opinto mahdollisuuksia ei ole kovin lähellä, sillä kuljetan lapsiakin lähimpään lukioon, jonne on n.60 km matkaa.
Ap.
Etänäkin voi opiskella, mutta eiköhän parasta olisi jos pääsisit ihmisten ilmoille sieltä. Jos lapsesi jatkaa lukiossa vielä ensi vuonna niin olisiko siinä kaupungissa jotain mahdollista opiskelupaikkaa sinullekin? Siellähän kätevästi voisit käydä samalla kun viet lapsesi.
Minulla on tosiaan vain ylä-aste käytynä. Pitäisi aloittaa opiskelu ihan pohjalta, eli lukiosta. Lähin ilta lukio on 100 km päässä, että en tiedä olisiko ihan realistista ja kun rahaakaan ei ole. Pääsisin ainoastaan illalla, koska pitää viedä ja tuoda lapsia päivällä kouluunsa.
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuollaisia ihmisiä vielä on. Mieheni äiti esimerkiksi. Tosin kylälle oli "vain" 25 km, mutta eihän sitäkään voinut autolla kulkea kuin kerran viikossa maksimissaan kauppaan. Mitä naapuritkin olisi ajatelleet kun emäntä kulkee jatkuvasti kylillä... on kyllä niin junttikylä että harvinaista nykyään.
Niin siinä sitten kävi että appiukko kuoli viime vuonna, saappaat jalassa, eikä niitä odotettuja eläkepäivien yhteisiä matkoja ikinä tullut.
Joten aloittaja, tee nyt jotain! Sun elämä menee ihan hukkaan miestä odotellessa kotona.
Niin miehesi äiti, mutta ap on varmasti paljon nuorempi.
No ei ehkä kovin paljon, anoppi on 52v.
hanki rakastaja, jolta saat myös henkistä yhteyttä. jos mies ei hyväksy, niin erotkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika, millaista joidenkin elämä on. En tiedä pitäisikö sääliä vai moittia.
Ehkä en tee kumpaakaan, tuskin sillä edes olisi merkitystä.
Vastaavasti vanhempien eroamista tuomitsevia ihmisiä on palstalla hirveästi. Kun lukee näitä pitää vain muistaa, että onpa hyvä että ette ole eronneet vaan olet käyttänyt elämäsi yksinäisenä kulissisuhteessa sinut maailmansa ulkopuolelle sulkevan miehen kanssa elämiseen. Kanit kyllä korvaavat parisuhteen. Kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä töitä sillä miehellä on ympäri vuorokauden, jos sillä kylällä ei töitä ole?
No miten olisi vaikka työt jossain muualla kuin siellä omalla kylällä?
No miksi tämä sitten ei olisi myös ap:lle mahdollista? Miksi ap uhriutuu että töitä ei kylällä ole.
Vierailija kirjoitti:
Opiskele vaikka lähihoitajaksi tai joku muu varmasti työllistävä tutkinto, joissa ei ikäsyrjinnällä ole tilaa.
Niinpä, pitkällä kotiäitihistorialla tulee hyviä lähihoitajia. Tai vaikka hoiva-avustaja, mutta lh olisi varmempi koulutus. Varmasti on työtä pikkukylälläkin. Ja oppilaitos löytynee samasta kaupungista kuin lapsesi lukio.
Varaton saa asumistukea vuokra-asuntoon jos lapsia niin saa elarit, lapsilisät, yh korotuksen, töihin edes puolipvää
En, jos suhde kuollut niin lapsien takia en siihen jää. Mikä kumma syy on kersojen takia jatkaa yhdessäoloa, täällä ollaan muutenkin niin lyhyt aika et parasta tehdä siitä mahdollisimman onnellinen tai oli hukkaan heitetty elämä.
Huh huh nainen. Nyt sitten heräät. Minkälaisen naisen mallin näytät lapsillesi ?
Etänä voi opiskella kovinkin pitkälle. Tolla historialla kotona ja kuskina et pääse minnekään töihin.
Youtubesta voit etsiä lukio kursseja, tai ensiksi ota peruskoulun kursseja, selviätkö niistä. Lukion voi käydä 1.5 vuodessa. Etänä
Haluatko asua siellä ?
Alue: Aihe vapaa
Kyllä tuollaisia ihmisiä vielä on. Mieheni äiti esimerkiksi. Tosin kylälle oli "vain" 25 km, mutta eihän sitäkään voinut autolla kulkea kuin kerran viikossa maksimissaan kauppaan. Mitä naapuritkin olisi ajatelleet kun emäntä kulkee jatkuvasti kylillä... on kyllä niin junttikylä että harvinaista nykyään.
Niin siinä sitten kävi että appiukko kuoli viime vuonna, saappaat jalassa, eikä niitä odotettuja eläkepäivien yhteisiä matkoja ikinä tullut.
Joten aloittaja, tee nyt jotain! Sun elämä menee ihan hukkaan miestä odotellessa kotona.