Yle: Jopa 30% näyttelijöistä joutunut pitkäaikaistyöttömiksi ja harkitsevat alanvaihtoa

Suomessa, joka on pinta-alaltaan suuri mutta väkiluvultaan pieni, on epärealistista kuvitella, että suurella määrällä näyttelijöitä olisi mahdollisuus ansaita elantonsa pelkästään näyttelijäntyöllä.Pienet markkinat ja rajallinen yleisö ovat realismia.

Lisäksi kulttuurin liukuminen vasemmiston suuntaan ei ainakaan lisää vetovoimaa, vaan voi jopa karsia laajemman yleisön kiinnostusta.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi teattereissa pyörii esityksiä joiden maailmankuva on jostakin nakkivuodelta kun sillä ei ole mitään kosketuspintaa nykynuorison kokemusten kanssa eikä se siten resonoi millään tavalla. Aikaansa eläneitä ja kulahtaneita näytöksiä jotka ei jaksa kiinnostaa. Mielenkiintoinen näytelmä on ajassa kiinni jossa on kirkas havainto ympäröivästä todellisuudesta ja joka puhuttaa ihmisiä ja haastaa heidän näkemyksiään.

Tämähön se olisi. Kyllä se yleisön ikäjakauma antaa vähän osviittaa, missä mennään.

Ei nykynuorisoa kiinnosta katsoa jotain kolmen tunnin teatteriesitystä aiheena sota.

Vain 30% vaike kuvitell, että lopulle 70% olisi edes töitä. 

Vierailija kirjoitti:

Ei nykynuorisoa kiinnosta katsoa jotain kolmen tunnin teatteriesitystä aiheena sota.

Ei kiinnostais minuakaan 

No, Pihla Viitala on kyllä surkeimpia näyttelijöitä Suomessa. On pitkään jo ihmetelty, kuinka noin huono näyttelijä voi olla käynyt teatterikorkeakoulun ja vielä saa rooleja. On päädytty siihen, että kauniina naisena sai paikan, koska tarvitaan prinsessoja rooleihin. Ja sittemmin saanut rooleja, koska on kaunis. Mutta onneton itse työssä. 

Teatterikoulun käyneisyys ei takaa yksinoikeutta näyttelijän töihin. Näyttelijän työtä tekevät monet muutkin ja jopa ilman mitään näyttämötaiteen koulutusta olevat. Alalla on siis ylitarjontaa työvoimasta. Pitäisi siis olla varasuunnitelma  ellei ole saanut kiinnitystä eläkevirkaa, joka ei sekään enää ole varma ikuisesti.

Suomessa on pienet näyttelijäpiirit. Aina Iina Kuustonen ja Aku Hirviniemi joka paikassa. Ruvetkoot vaikka lähihoitajiksi. Tai näytelkööt hoitajaa. Joku voi vaikka uskoa.

En ihmettele, sen verran heikkoa esitystä ollut, ettei maksavaa yleisöä löydy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma vika kun eivät osaa näytellä.

Juu, ei suomalaiset osaa näytellä, koko teatterikoulu vanhaa turkkalaista teennäistä p****a. Kaikki näyttelee samalla kliseisellä suomi-tyylillä. Ei sitä viiti edes katsoa enää.

Tuntuu, että näyttelijäkaarti koostuu sellaisesta pienestä piiristä, jonka jälkeläisiä oikeine sukunimineen tulee valittua teatterikouluun. Taso on sitten sen mukaista vanhaa suomioppia, jota samat opettajat vuosikymmeniä siellä opettavat, eikä teatteri uudistu.

Pitäisi vetää teatterikoulun opettajat ja valintaprosessi kokonaan uusiksi, että saadaan raikastettua menoa.

Mites Mr. Lotharin tilanne?

Minä en jaksaisi taidealan ihmisten ulinaa siitä, miten töitä ei ole.

Jokaisessa ammatissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Taideala on aina ollut epävarma, ei tuo asia tule minään yllätyksenä. Vastineena on ollut se, että ihminen saa harrastuksestaan jännittävän ja mielenkiintoisen työn. Siitä on turha kitistä, että ammatin huonot puolet tulevat esiin. Sitten taas on ihmisiä, jotka ovat valinneet ammatin, joka ei pohjaudu jännittävään ja mielenkiintoiseen harrastukseen. He ajavat bussia, hoitavat vanhuksia jne. Töitä kuitenkin riittää, vaikka työ ei olekaan maailman jännittävintä.

Toisekseen jaksaa hämmentää, miten moni taidealan ihminen on surkea rahankäyttäjä. Tulot ovat kunnolliset, mutta ei osata lainkaan säästää ja kaikki tuhlataan heti. Näin moni näyttelijä kuvailee itseään haastatteluissa. Eli tuo huono taloudellinen tilanne ei johdu vain työtilanteesta, vaan nämä ihmiset eivät osaa säästää pahan päivän varalle yhtään. Kannattaisi opetella, on nimittäin aivan tavallinen taito.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa nyt pyöritetään muutenkin niitä 5 samaa julkkista ja näyttelijää joka paikassa

Et taida paljon teatteria harrastaa.

Ihmisillä on outo käsitys että kaikki näyttelijät tienaisivat jotenkin hyvin ja duuni olisi jotakin leffojen tekemistä tai kerran viikossa teatterissa "ilvehtimistä". Tuttuni on kuukausipalkkainen näyttelijä eräässä kaupunginteatterissa ja ei se palkka kummoinen ole + todella paljon ne joutuu tekemään töitä. Hän saa toki tehdä sitä hommaa mistä tykkää ja missä on hyvä, mutta ei tuo nyt mitenkään erityisen glamouria ole. Samat asuntolainan lyhennykset ja univaikeudet hänelläkin on kuin muillakin. 

Vierailija kirjoitti:

Minä en jaksaisi taidealan ihmisten ulinaa siitä, miten töitä ei ole.

Jokaisessa ammatissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Taideala on aina ollut epävarma, ei tuo asia tule minään yllätyksenä. Vastineena on ollut se, että ihminen saa harrastuksestaan jännittävän ja mielenkiintoisen työn. Siitä on turha kitistä, että ammatin huonot puolet tulevat esiin. Sitten taas on ihmisiä, jotka ovat valinneet ammatin, joka ei pohjaudu jännittävään ja mielenkiintoiseen harrastukseen. He ajavat bussia, hoitavat vanhuksia jne. Töitä kuitenkin riittää, vaikka työ ei olekaan maailman jännittävintä.

Toisekseen jaksaa hämmentää, miten moni taidealan ihminen on surkea rahankäyttäjä. Tulot ovat kunnolliset, mutta ei osata lainkaan säästää ja kaikki tuhlataan heti. Näin moni näyttelijä kuvailee itseään haastatteluissa. Eli tuo huono taloudellinen tilanne ei johdu vain työtilanteesta, vaan nämä ihmiset eivät osaa säästää pahan päi

Tämä. Näyttelijöiden ja muusikoiden työ on aina ollut riippuvainen yleisön suosiosta. Jos suosiota ei ole, oli syynä sitten ko. henkilön huonot taidot tai yleisön tiukilla olevat kukkaronnyörit, niin turha siitä on valittaa. 

Kävisin mielelläni teatterissa mutte lippujen hinnat karkasivat korona-ajan jälkeen.  Ei ole enää varaa kun kaikki muukin on kallistunut. 

Taiteilijoita on aivan liikaa. Veronmaksajilla ei ole varaa elättää heitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en jaksaisi taidealan ihmisten ulinaa siitä, miten töitä ei ole.

Jokaisessa ammatissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Taideala on aina ollut epävarma, ei tuo asia tule minään yllätyksenä. Vastineena on ollut se, että ihminen saa harrastuksestaan jännittävän ja mielenkiintoisen työn. Siitä on turha kitistä, että ammatin huonot puolet tulevat esiin. Sitten taas on ihmisiä, jotka ovat valinneet ammatin, joka ei pohjaudu jännittävään ja mielenkiintoiseen harrastukseen. He ajavat bussia, hoitavat vanhuksia jne. Töitä kuitenkin riittää, vaikka työ ei olekaan maailman jännittävintä.

Toisekseen jaksaa hämmentää, miten moni taidealan ihminen on surkea rahankäyttäjä. Tulot ovat kunnolliset, mutta ei osata lainkaan säästää ja kaikki tuhlataan heti. Näin moni näyttelijä kuvailee itseään haastatteluissa. Eli tuo huono taloudellinen tilanne ei johdu vain työtilanteesta, va

Tämä. Näyttelijöiden ja muusikoiden työ on aina ollut riippuvainen yleisön suosiosta. Jos suosiota ei ole, oli syynä sitten ko. henkilön huonot taidot tai yleisön tiukilla olevat kukkaronnyörit, niin turha siitä on valittaa.

Ärsyttävimpiä oli kyllä nää tähtiartistit esim. korona-aikaan jotka valitti menevänsä just konkurssiin kun ei pääse keikkailemaan mutta sai järjettömät summat radiosoitto- ja muuta tekijänoikeuskorvausta vuodessa. Ja sitten anottiin valtion koronatukiaisia ja pistettiin nääkin tuhlaten kun oikeasti rahasta ei ollut pulaa millään normaalilla laskutavalla.

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan katsonut mitään suomalaista tuotantoa

Oletko sokea?

Minä olen joulupukki sais sesonki olla vähän pidempi.