Parisuhde loppunut kumppanin mt-ongelmien takia?
Kokemuksia? Miten selvisitte, mikä auttoi eteenpäin?
Tuntuu niin oudolta kun tulevaisuus menee täysin uusiksi ja joutuu rakentamaan luottamusta ja uskoa elämään eri tavoin kuin on aikaisemmin ajatellut.
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Naapureille tuli ero Pakonomaisen pettämisen takia ja patologisen valehtelun seurauksena.
Kai tuokin mt-ongelma, vaikka ei välttämättä täytä mitään dg vaatimuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekopääakka suljetulle vaan niin miehen elämä voi alkaa.
Miksi alun perin sotkeuduit sekopääakkaan, pillunhimossasiko? Eihän sinulla ollut mitään tekemistä hänen mielenerveytensä pettämisen kanssa?
Vaihdevuodet on kriisi. Sitä ei voi valitsemalla välttää muutoin kuin vaihtamalla aina nuorempaan.
Vierailija kirjoitti:
Paskana monta vuotta, tuntui ettei selviä ikinä. Olo oli täysin kuset*ttu. Selvisin uuden suhteen avulla.
Suosittelen laastarisuhdetta. Siinä sivussa voi surra kokemiaan ja näkemiään asioita. Muita ei kannata vaivata näillä kokemuksilla. Kukaan ei voi ymmärtää ja toisaalta, ne on yksityisasioita. Mt ei itse valitse sitä tilaansa ja järjettömiä tekojaan. Hänkin on sillä tavalla syytön eikä ehkä valitsisi tehdä sitä mitä tekee, jos voisi valita.
Kannattaa hankkia apua mt ammattilaiselta, jos pää ei kestä. Mielenterveyspalveluita tarjotaan myös mt.potilaiden läheisille ja entisille läheisille. Tämä kannattaa muistaa, jos tuntuu vaikealta.
"Olo täysin kusetettu. Ota laastarisuhde."
Näetkö itse mitään ristiriitaa noiden kommenttiesi välillä?
Mun yks tuttu ei tainnut ikinä selvitä. Häiden alla miehen psyyk kunto romahti, en muista tuliko psykoosi vai mikä. Tuttu on siis jo eläkkeellä, ei mennyt koskaan naimisiin.993
Kai siihen eroon vaikuttaa aina moni asia. Ei pelkkä diagnoosi tee kenestäkään kelvotonta kumppania. Ns. terveissäkin on ihan hirveitä ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla meni avioliitto 5 vuoden jälkeen poikki, syy miehen bipolaarihäiriö. Varsinkin maniassa mies käyttäytyi niin, että vaikka ymmärsinkin että johtuu sairaudesta, niin tunsin että tuhoudun jos jään siihen. Mies petti, joi, otti huumeitakin jos niitä jossain bileissä oli tarjolla, osteli älyttömäst, uhkapelasi sekä livekasinolla että nettikasinoissa, valvoi yöt, oli kärttyisä ja äkäinen. Sitten ihan eri ihminen kun masennus iski, harras uskovainen ja katui manian tekojaan itsetuhoa hautoen. Jolloin minun olisi pitänyt ihan päivissä pystyä pistämään pettämisten yms. aiheuttamat tunteeni syrjään ja hoivaamaan miestä, vakuuttelemaan että ei se mitään, kyllä tämä tästä. Alkoi ahdistaa niin paljon, että aloin lääkitä itseäni alkoholin tissuttelulla. Lopulta totesin, että mun on valittava lähteä jos en halua itsekin alkoholisoitua ja/tai sairastua psyykkisesti. Aina se rakkaus ei vaan riitä, valitettavasti.
Oliko miehellä aktiivinen lääkitys?
Kaksisuuntainen vaikuttaa yhdeltä pahimmista sairauksista, koska sairastunut voi välillä palata itse nykyisyyteen ja ymmärtää mitä on tehnyt vs se mitä on ajatellut elämässään tehdä.
Exäni (silloinen mieheni) sairastui skitsofreniaan kolmekymppisenä - juuri siinä iässä kun lapset ja häät alkoivat olla ajankohtaisia. Tuo sairaus voi puhjeta kenelle vaan ja eikä se välttämättä puhkea heti nuoruudessa. Pelkän diagnoosin takia en olisi eronnut, varsinkin kun harhat saatiin lääkkeillä kuriin ja toimintakyky normaaliksi. Hänelle vaan puhkesi samalla alkoholiongelma. Häntä ahdisti olla kyseinen diagnoosi (kun sairaus on ikävä kyllä hyvin leimaava) joten hän alkoi juoda. Erosimme enemmänkin juomisen kuin sairauden takia.