Lue keskustelun säännöt.
Parisuhde loppunut kumppanin mt-ongelmien takia?
20.02.2025 |
Kokemuksia? Miten selvisitte, mikä auttoi eteenpäin?
Tuntuu niin oudolta kun tulevaisuus menee täysin uusiksi ja joutuu rakentamaan luottamusta ja uskoa elämään eri tavoin kuin on aikaisemmin ajatellut.
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
"Vitsi, jolle eilen naurettiin kippurassa, aiheuttaakin tänään reiän seinään. Oma mielenterveyskin järkkyy, kun se normaalin ja epänormaalin raja siirtyy joka hetki, ja kaikkea pitää arvioida "olenko minä tulossa hulluksi vai onko tämä epänormaalia" -linssien läpi."
Tämä ja oman todellisuuden hämärtyminen toisen sekoilujen takia on ollut todella raskasta. Kuinka kauan menee, että tästä selviää? Jos pitkä tuollainen suhde, selviääkö siitä oikeasti koskaan?
Itse katkaisin suhteen noin puoli vuotta sitten, ja ensimmäiset kolme kuukautta olivat melkoista vuoristorataa, nyt jo olo rauhallinen ja turvallisempi. Edes laastarisuhde ei tunnu mahdolliselta, sellaista turbulenssiä suhde oli.
Selviäminen riippuu susta ja siitä työstä, mitä oot valmis tekemään sen eteen. Sanoisin, että minimissään pari vuotta, mutta tietyt arvet ovat ikuisia, ja joistain traumoista ei pääse kai koskaan eroon, niiden kanssa oppii elämään ja niiden ympäri navigoimaan. Laastarisuhde saattaa auttaa siihen, että se vie ajatukset pois ja tuo positiivisia hetkiä elämään, mutta sen varaan ei kannata koko paranemisprosessia rakentaa. Toisaalta, just nyt kannattaa elää ihan just silleen, kun itsestäsi hyvältä tuntuu, poislukien sen, että olisit missään yhteyksissä exääsi. Minä pistin avioeroprosessin vireille noin kymmen vuotta sitten, ja vaikka olen uudessa, tasapainoisessa, pitkässä suhteessa, huomaan edelleen toisinaan, että mun reaktio johonkin ei ole normaali vaan johtuu traumasta.
Mutta, rehellisesti, eikö sun elämä ole keskimäärin huomattavasti parempaa, kuin mitä se oli ennen? Ja se kuule paranee vain koko ajan.
T: rajatilapersoonallisuuden ja reikä seinässä vitsin takia -exä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla meni avioliitto 5 vuoden jälkeen poikki, syy miehen bipolaarihäiriö. Varsinkin maniassa mies käyttäytyi niin, että vaikka ymmärsinkin että johtuu sairaudesta, niin tunsin että tuhoudun jos jään siihen. Mies petti, joi, otti huumeitakin jos niitä jossain bileissä oli tarjolla, osteli älyttömäst, uhkapelasi sekä livekasinolla että nettikasinoissa, valvoi yöt, oli kärttyisä ja äkäinen. Sitten ihan eri ihminen kun masennus iski, harras uskovainen ja katui manian tekojaan itsetuhoa hautoen. Jolloin minun olisi pitänyt ihan päivissä pystyä pistämään pettämisten yms. aiheuttamat tunteeni syrjään ja hoivaamaan miestä, vakuuttelemaan että ei se mitään, kyllä tämä tästä. Alkoi ahdistaa niin paljon, että aloin lääkitä itseäni alkoholin tissuttelulla. Lopulta totesin, että mun on valittava lähteä jos en halua itsekin alkoholisoitua ja/tai sairastua psyykkisesti. Aina se rakkaus ei vaan riitä, valitettavasti.
Pakko se oli jaksaa ja selvitä kun omalle vastuulle jäi kolme lasta ja asuntolaina. Mutta kyllä ero toi myös helpotuksen, puolisolle oli vuosien ajan yritetty saada apua, oli lääkkeet ja terapiat ja vain hullummaksi meni.
"Mutta, rehellisesti, eikö sun elämä ole keskimäärin huomattavasti parempaa, kuin mitä se oli ennen? Ja se kuule paranee vain koko ajan."
En ole ollut missään tekemisissä henkilön kanssa. Silti välillä ikävä joitakin hetkiä tilanteita, ei niinkään enää kyseistä henkilöä eli läheisyyttä, keskusteluja, normaalia yhdessä oloa ja tekemistä. Nämä hetket saattoivat kyseisen ihmisen kanssa päättyä sekunneissa aivan käsittämättömään katastrofiin, eli todellista turvallisuuden tunnetta ei niissä ollut.
Elämä on parempaa, ainakin helpompaa suunnitella asioita ja turvallista, ilman toisen käsittämättömiä mielialanvaihteluja eri suuntiin samoista asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopetin suhteen mieheen, jolla oli kaksisuuntainen sekä riippuvuus ongelmia. Päivääkään en ole katunut päätöstä. Oli erittäin raskas ja negatiivinen ihminen. Nyt on elämä paljon parempaa!
Alkaisitko uudelleen suhteeseen mt-ongelmaisen kanssa? Oliko dg tiedossa jo suhteen alussa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alkaisitko uudelleen suhteeseen mt-ongelmaisen kanssa? Oliko dg tiedossa jo suhteen alussa?
En alkaisi, ei ollut.
Mt-sairaus parani/loppui puolisolta parisuhteen takia, ottihan se aikaa ja hieman voimia, mutta kannatti 💖.
-M50
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mt-sairaus parani/loppui puolisolta parisuhteen takia, ottihan se aikaa ja hieman voimia, mutta kannatti 💖.
-M50
Mikä sairaus kyseessä? Kauanko kesti?
Joopa... Hankkikaa parempaa seuraa itsellenne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun nainen sekoaa, se on miehell yhtä helewettiä. Ja joka nainen sekoaa jossain vaiheessa elämäänsä.
Me ollaan nykyään syntymäsekaisin eli parempi kun nautitte toistenne seurasta vaan. Kiitos
Psykoosisairauden takia tuli ero. Meinasi lähteä omakin järki. En alkaisi enää suhteeseen, jos saisin tietää kumppaniehdokkaan vakavista mt-ongelmista. Valitettavasti rakkaus ei aina riitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paskana monta vuotta, tuntui ettei selviä ikinä. Olo oli täysin kuset*ttu. Selvisin uuden suhteen avulla.
Suosittelen laastarisuhdetta. Siinä sivussa voi surra kokemiaan ja näkemiään asioita. Muita ei kannata vaivata näillä kokemuksilla. Kukaan ei voi ymmärtää ja toisaalta, ne on yksityisasioita. Mt ei itse valitse sitä tilaansa ja järjettömiä tekojaan. Hänkin on sillä tavalla syytön eikä ehkä valitsisi tehdä sitä mitä tekee, jos voisi valita.
Kannattaa hankkia apua mt ammattilaiselta, jos pää ei kestä. Mielenterveyspalveluita tarjotaan myös mt.potilaiden läheisille ja entisille läheisille. Tämä kannattaa muistaa, jos tuntuu vaikealta.
Tosi törkeä ja itsekäs neuvo suositella laastarisuhdetta. Että joku viaton tunteellinen ja mahdollisesti herkkä ihminen alkaisi hoitaa sairasta ja erässään roikkuvaa tapausta omien tunteidensa ja mielenterveytenaä kustannuksella. Enempää toisen hyväksikäyttöä en voi kuvitella.
Naapureille tuli ero Pakonomaisen pettämisen takia ja patologisen valehtelun seurauksena.
En tiedä yhtään parisuhdetta, joka olisi loppunut pelkästään puolison mt-ongelmien vuoksi. Näihin ongelmiin on reseptilääkkeitä.
Siskoni joutui eroamaan miehestään, sillä hän hoiti mielenrerveysongelmiasn alkoholilla eli eron syy oli alkoholismi.
Mieluummin mt-ongelmainen, jolla sopiva lääkitys, kuin esim. väkivaltaisuuteen taipuva, dissaava, tupakoiva tuurijuoppo.
N64
Vierailija kirjoitti:
Kun nainen sekoaa, se on miehell yhtä helewettiä. Ja joka nainen sekoaa jossain vaiheessa elämäänsä.
Ihmiset sairastuvat. Sukupuolten välinen ero: naiset menevät lääkäriin, miehet eivät mene lääkäriin.
Kässäätkö?
"Vitsi, jolle eilen naurettiin kippurassa, aiheuttaakin tänään reiän seinään. Oma mielenterveyskin järkkyy, kun se normaalin ja epänormaalin raja siirtyy joka hetki, ja kaikkea pitää arvioida "olenko minä tulossa hulluksi vai onko tämä epänormaalia" -linssien läpi."
Tämä ja oman todellisuuden hämärtyminen toisen sekoilujen takia on ollut todella raskasta. Kuinka kauan menee, että tästä selviää? Jos pitkä tuollainen suhde, selviääkö siitä oikeasti koskaan?
Itse katkaisin suhteen noin puoli vuotta sitten, ja ensimmäiset kolme kuukautta olivat melkoista vuoristorataa, nyt jo olo rauhallinen ja turvallisempi. Edes laastarisuhde ei tunnu mahdolliselta, sellaista turbulenssiä suhde oli.