Lue keskustelun säännöt.
Joudun kohtamaan miehen eksän viikonloppuna. Pelkään, että saan paniikkikohtauksen
20.02.2025 |
Kertokaahan, että miten kohtaan hänet kuin kenet tahansa uuden ihmisen. Olen sosiaalisesti herkkä ja saatan saada jännitys- tai paniikkioireita. Oikeastaan aloin jo pelkäämään yötä. Että tulee tunne siitä, että nyt kuolen.
Ja hänet on vähän pakko kohdata, koska kyseessä on heidän yhteisen lapsen asiat. En halua kuitenkaan jäädä pois.
Kiitos
Kommentit (29)
Et sinä ehdi muuttaa itseäsi viikonloppuun mennessä niin, että voisit kohdata hänet neutraalisti. Ehkä joku psykologinen nero kuten Krishnamurti saattaisi aiheuttaa sinulle yllättävän valaistumisen hetken, eli sitä vaikka katsomaan SinäPutkesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi sinä tahdot olla paikalla. He keskustelevat yhteisistä lapsistaan. Mieti ajatuksella, että he , et sinä, vastaavat lastensa elämästä ja hyvinvoinnista. Sinä et kuulu siihen kuvioon mitenkään vastuunottajana saati kasvattajana. Lähde edes muutamaksi tunniksi muualle ja anna heille rauha sopia asiat keskenään.
Kertoo sinusta tosi paljon, miten tärkeää sinulle on itsekeskeisesti pohtia omia tunteitasi kuin ymmärtäisit , että lasten asiat ovat tärkeät ja kyse on lasten elämästä ja tulevaisuudesta.
Toivon mukaan et kuvittele osallistuvasi keskusteluun.
Ajatteletko tosiaan, että äitipuoli ei osallistu mitenkään lasten kasvatukseen eikä ole mitenkään vastuussa puolisonsa lapsesta? Varsin erikoinen näkemys.
Minä olen ollut äitipuoli 10+ vuotta. Kertaakaan en ole osallistunut lasten kasvatukseen. Vain yhden kerran olen ollut vastuussa lapsesta, kun olimme kahdestaan.
Jos isä on täyspäinen ja kantaa omat vastuunsa, ei äitipuolen tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi sinä tahdot olla paikalla. He keskustelevat yhteisistä lapsistaan. Mieti ajatuksella, että he , et sinä, vastaavat lastensa elämästä ja hyvinvoinnista. Sinä et kuulu siihen kuvioon mitenkään vastuunottajana saati kasvattajana. Lähde edes muutamaksi tunniksi muualle ja anna heille rauha sopia asiat keskenään.
Kertoo sinusta tosi paljon, miten tärkeää sinulle on itsekeskeisesti pohtia omia tunteitasi kuin ymmärtäisit , että lasten asiat ovat tärkeät ja kyse on lasten elämästä ja tulevaisuudesta.
Toivon mukaan et kuvittele osallistuvasi keskusteluun.
Ajatteletko tosiaan, että äitipuoli ei osallistu mitenkään lasten kasvatukseen eikä ole mitenkään vastuussa puolisonsa lapsesta? Varsin erikoinen näkemys.
Minä olen ollu
Riippuu vähän siitä, paljon lapsi asuu isän luona. Jos asuu 100 % ajasta, niin sitten tilanne on toinen, mutta jos korkeintaan puolet ajasta, niin näin aika pitkälle on, jos isä pystyy olemaan itse paikalla. Jos taas ei pysty, niin sitten niitä lapsia ei kuulu ottaa vuoroviikoiksi.
Vierailija kirjoitti:
No tästä nyt ei selvinnyt yhtään se, mikä siinä ihmisessä aiheuttaisi sinulle paniikkikohtauksen.
Aika helppo päätellä. Ap on pettänyt häntä miehen kanssa, vienyt miehen ja hajoittanut perheen. Nyt omatunto soimaa ja ei voi katsoa sitä naista silmiin,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi sinä tahdot olla paikalla. He keskustelevat yhteisistä lapsistaan. Mieti ajatuksella, että he , et sinä, vastaavat lastensa elämästä ja hyvinvoinnista. Sinä et kuulu siihen kuvioon mitenkään vastuunottajana saati kasvattajana. Lähde edes muutamaksi tunniksi muualle ja anna heille rauha sopia asiat keskenään.
Kertoo sinusta tosi paljon, miten tärkeää sinulle on itsekeskeisesti pohtia omia tunteitasi kuin ymmärtäisit , että lasten asiat ovat tärkeät ja kyse on lasten elämästä ja tulevaisuudesta.
Toivon mukaan et kuvittele osallistuvasi keskusteluun.
Ajatteletko tosiaan, että äitipuoli ei osallistu mitenkään lasten kasvatukseen eikä ole mitenkään vastuussa puolisonsa lapsesta? Varsin erikoinen näkemys.
Minä olen ollu
No, en minä kyllä sinuna kutsuisi itseäni äitipuoleksi, jos et ole osallistunut millään tavalla kasvatukseen ja lapsen elämään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi sinä tahdot olla paikalla. He keskustelevat yhteisistä lapsistaan. Mieti ajatuksella, että he , et sinä, vastaavat lastensa elämästä ja hyvinvoinnista. Sinä et kuulu siihen kuvioon mitenkään vastuunottajana saati kasvattajana. Lähde edes muutamaksi tunniksi muualle ja anna heille rauha sopia asiat keskenään.
Kertoo sinusta tosi paljon, miten tärkeää sinulle on itsekeskeisesti pohtia omia tunteitasi kuin ymmärtäisit , että lasten asiat ovat tärkeät ja kyse on lasten elämästä ja tulevaisuudesta.
Toivon mukaan et kuvittele osallistuvasi keskusteluun.
Ajatteletko tosiaan, että äitipuoli ei osallistu mitenkään lasten kasvatukseen eikä ole mitenkään vastuussa puolisonsa lapsesta? Varsin erikoinen näkem
No, en minä kyllä sinuna kutsuisi itseäni äitipuoleksi, jos et ole osallistunut millään tavalla kasvatukseen ja lapsen elämään!
En minä itsekään kutsu itseäni äitipuoleksi, emmekä kutsu itseämme uusperheeksi, vaikka virallisesti sellainen olemmekin. Me olemme parisuhde, johon kuuluu kummankin lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tästä nyt ei selvinnyt yhtään se, mikä siinä ihmisessä aiheuttaisi sinulle paniikkikohtauksen.
Aika helppo päätellä. Ap on pettänyt häntä miehen kanssa, vienyt miehen ja hajoittanut perheen. Nyt omatunto soimaa ja ei voi katsoa sitä naista silmiin,
Ap kertoi aiemmin, että olivat eronneet 10 vuotta aiemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidä itsesi kiireisenä. Hanki monta menoa, joista suoraan tuohon jännittävään. Näin et ehdi murehtia.
Jännittää, että alkaa tulla fyysisiä oireita kun kohdataan. En ole hyvä small talkissa. Onko sitten epäkohteliasta, jos vain moikkaan ja olen hiljaa? Suhtaudun tähän eksään hieman epäluuloisesti esimerkiksi sen perusteella, miten hän on kohdellut lasta.
Ap